Kirjallisella hoitotahdolla pitää voida kieltäytyä kaikesta sairaanhoidosta.
Ihmisellä pitää olla valta päättää omasta terveydestään, myös mielenterveydestä. Jos henkilön päätöksentekokyvyn voidaan katsoa heikentyvän tiettyjen sairauksien aikana, olisi ensiarvoisen tärkeä selvittää, haluaako hän itseään hoidettavan näiden sairauksien ilmetessä, ennen kuin näitä sairauksia ilmenee, sillä muussa tapauksessa kyseisen henkilön oikeuksien rikkomista ei voida enää varmuudella välttää.
Nykyinen terveydenhuolto toimii kuitenkin juuri päinvastoin, kelpuuttamatta mitään asiakirjaa henkilön hoidollisista toiveista ilmaisemaan psykiatrisesta hoidosta kieltäytymistä. Edes pakkolääkitsemistä ei ole mahdollista kieltää, siitäkin huolimatta että lääkkeiden toimintamekanismit eivät ole täysin tiedossa ja niillä on todettu valtava määrä sivuvaikutuksia.
Kaikki sairaanhoito tulisi antaa potilaan ehdoilla, ja hoitotahdon kuuluisi edustaa näitä ehtoja niissä tapauksissa, joissa potilas itse ei siihen kykene. Hoitotahdolla pitäisi siis olla täysi valtuus rajata sen kirjoittajaan kohdistuvaa hoitoa.
Tahdosta riippumaton hoito loukkaa perusoikeuksia, kuten liikkumisvapautta, oikeutta koskemattomuuteen, omaisuuden suojaa ja joskus sananvapauttakin. Jokaisen tulisi saada itse päättää, haluaako näitä oikeuksiaan rajoitettavan terveytensä nimissä.
Täysi-ikäisellä ja hoitotahdon laatimisen yhteydessä mieleltään terveeksi todetulla kansalaisella tulee olla oikeus kieltäytyä psykiatrisesta hoidosta. Tahdosta riippumaton hoito tulee muuttaa tahdon puutteessa annettavaksi hoidoksi, ja tahdon ilmaisemiseen tulee luoda juridisesti pätevä psykiatrinen hoitotahto, joko yleisen hoitotahdon alle tai erillisenä asiakirjana.
Selvennän vielä, että kyseinen hoitotahto kirjoitettaisiin siis ENNEN psyykkisten sairauksien ilmenemistä, henkilön ollessa todistetusti MIELELTÄÄN TERVE. Tämä adressi ei ota kantaa siihen, pitäisikö jo mieleltään sairastuneiden ilmaisema tahto huomioida päätettäessä heidän hoidostaan.
Muille vaaralliseksi nähtyyn potilaaseen saisi lisäksi aina, hoitotahdosta riippumatta, kohdentaa sellaisia rajoittavia tai yksityisyyttä loukkaavia toimanpiteitä, jotka ovat välttämättömiä toisten ihmisten hengen tai terveyden turvaamiseksi ja joita voidaan henkilölle itselleen niistä aiheutuvat haitat huomioiden pitää kohtuullisina. Näitä voisivat olla säännöllinen psykiatrinen kuulustelu, liikkumisen valvonta tai vaarallisimmissa tapauksissa säilöönotto. Pakkolääkitseminen tai muut parantamiseen tähtäävät toimenpiteet taas eivät näissäkään tapauksissa olisi sallittuja vastoin henkilön tahtoa, mutta hän olisi velvoitettu maksamaan hoidon laiminlyönnistä aiheutuvat lisäkustannukset kokonaisuudessaan.
olli talonen Ota yhteyttä adressin tekijään