Kuntakentän ja kansalaisten ääntä kuultava sote-uudistuksessa

Pääministeri Marinin hallitus on tekemässä Suomeen valtiovetoista ja julkisen sektorin monopoliin pohjautuvaa sote-uudistusta. Mikäli hallituksen esitys menee läpi, ikäihmisten lähipalveluistakin päättää tosiasiallisesti valtio. Sama koskee esimerkiksi oppilashuoltoa ym. vastaavia nykyisiä lähipalveluja. Paikallisesti ei voitaisi päättää, mitä palveluita kuntalaisille on tarjolla lähipalveluna ja mitkä pitää hakea kauempaa. Myös palvelujen resursointi ja saatavuus olisivat valtion päätettävissä. Sote-palveluiden siirrossa maakunnille on tosiasiallisesti kyse valtiollistamisesta, jossa itsehallinnollisten kuntien ja valtion työnjako sekoitetaan. Sote-maakunnat eivät olisi aitoja itsehallinnollisia toimijoita, vaan valtion tiukan ohjauksen alaisia yksiköitä. Itsehallintoalueista puhuminen on  populismia, koska niiltä puuttuu poliittinen, oikeudellinen ja taloudellinen toimintavapaus. Hallitus väittää sote-palveluiden siirron hillitsevän menojen kasvua ja parantavan palveluja, mutta aiemmat kokemukset vapaaehtoisista sote-alueiden perustamisista eivät tätä tue. Suuremmissa sote-yksiköissä menot yleensä kasvavat. On myös välillisiä vaikutuksia, kuten palveluiden keskittyminen maakuntakeskuksiin ja sitä kautta lähipalveluiden katoaminen, asiointimatkojen kasvaminen ja tästä seuraten kulujen ja ajanhukan sekä liikenteen päästöjen lisääntyminen. Kunnat ovat jatkossakin velvollisia huolehtimaan kuntalaisten hyvinvoinnista, mutta se ei onnistu ilman riittäviä taloudellisia resursseja. Maakuntia rahoitettaisiin siirtämällä kuntaverosta merkittävä osa valtionverotukseen. Kunnallisveron vähennys olisi esityksen mukaan 13,26 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa. Kuntien pitäisi kyetä huolehtimaan kaikesta jäljelle jäävästä. Kaikki velat sekä vanhentunut kiinteistömassa jäisivät kuntiin. Tämän seurauksena esimerkiksi fyysinen infra rapautuu ja koulut kriisiytyvät. Pahinta nykyisen hallituksen sote-uudistuksessa on se, että ehdotus tuo toteutuessaan julkisen sektorin monopolin. Monopoli on takuu kustannusten noususta. Kun siihen ei valtiolla ole varaa, seuraa palveluverkon leikkauksia, mikä osuu eniten pienituloisiin, ikääntyneisiin ja syrjäisiin kuntiin.

E

Mika Järvinen Sysmä    Ota yhteyttä adressin tekijään