Vetoomus lastensuojelutilanteen parantamiseksi Suomessa

Vetoomus tullaan luovuttamaan sosiaali- ja terveysministerille uuden hallituksen aloittaessa tehtävässään.

Kasvavalle osalle suomalaisia lapsia sekä heidän perheitään kasautuu yhä vaikeampia ongelmia. Tämän osoittavat lastensuojelun ja lasten mielenterveyspalveluiden kysynnän jo pitkään jatkunut kasvu. Köyhissä oloissa kasvavien lasten määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikeasti pahoinvoiviksi arvioidaan 5-10 prosenttia alle 18-vuotiaista suomalaisista.

Stakesin tutkimuksen mukaan sosiaalivirastojen avohuollon piirissä oli vuonna 2005 lähes 60 000 lasta ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna yli 15 000. Suurin osa vaikeissa olosuhteissa elävistä lapsista jää kuitenkin kokonaan ilman apua, sillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla peräti 20-30 prosenttia lapsista elää vakavissa riskiolosuhteissa ja vain 5-6 prosenttia heistä on lastensuojelun avohuollon piirissä.

Alkoholipolitiikalla on suuri vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Alkoholiveron alentamisesta aiheutuneen kulutuksen kasvun seuraukset ovat kohtalokkaimmat lapsille, joiden perheissä on alkoholin suurkulutusta. Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa lapsille suurta turvattomuutta, vakavia laiminlyöntejä heidän hoidossa sekä lisää lapsiin kohdistuvaa ja heidän näkemäänsä väkivaltaa. Siksi katsomme, että vanhempien alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat olisi otettava alkoholipolitiikassa vahvemmin esiin ja alkoholiverotusta kiristettävä välittömästi.

Me allekirjoittaneet katsomme, että uuden hallituksen on sitouduttava konkreettisiin tavoitteisiin ja toimiin lasten kasautuvan pahoinvoinnin vähentämiseksi. Hallituksen on osoitettava lisämäärärahoja sekä ennaltaehkäisevään että akuuttiin lastensuojelutyöhön. Lastensuojelutyön sujuvuus on varmistettava lakeja ja asetuksia sekä muita kansallisia ohjeistuksia täsmentämällä. Lakien on varmistettava se, että lapsen hyvinvointi on kaikissa tilanteissa tärkeämpi kuin vanhemman oikeudet.

Lasten pahoinvointiin johtavat riskitekijät ovat usein tunnistettavissa jo varhaislapsuudessa. Pahimmillaan lapsen hoidossa tapahtuneilla laiminlyönneillä on lapselle elinikäiset seuraukset. Mikäli ongelmiin puututtaisiin ajoissa, vältyttäisiin pahoinvoinnin kärjistymiseltä. Vahva investointi kaikki lapset tavoittaviin palveluihin ja varhaislapsuuden sekä vanhemmuuden tukemiseen tulee kunnille ja valtiolle edullisemmaksi kuin nykyinen jo tapahtuneiden vahinkojen korjaaminen. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin inhimillinen ja moraalinen: sivistysvaltiona itsenään pitävä Suomi ei voi antaa lasten pahoinvoinnin jatkua.

Johanna Lindberg-Naulapää    Ota yhteyttä adressin tekijään