Muutos työttömyysturvaan

.

Alustus :

Työttömäksi joutuminen on tänä päivänä arkea suurelle osalle kansalaisia. Maan hallitus, ja jo sen edeltäjät ovat luoneet mielikuvan, että kyseinen kansanryhmä on taakka maan taloudelle. Heidän elämistään on hankaloitettu monin eri leikkauksin työttömyysturvaan, sen kestoon, annettu ymmärtää että tietyltä osin olisi työttömän oma syy, että hän on työttömänä. Maassamme oli joulukuun lopussa reilusti yli 300000 työtöntä työnhakijaa, joista varmasti pieni osa kuuluu siihen joukkoon, jolla ei välttämättä ole suurta intoa päästä takaisin kiinni työelämään. Mutta väitämme että valtaosalla tuo halu on, mutta erilaiset ongelmat rekrytoinnissa estävät työnsaannin. Tällä adressilla, me allekirjoittaneet pyrimme muuttamaan maan hallituksen mielipidettä koskien työttömyysetuuksien maksatusta.

Adressin sisältö ja päämäärä:

Adressin tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon nimiä, ja sitä kautta mahdollisimman paljon vaikutusvaltaa päättäjiimme työttömyysturvan muuttamiseksi.  Adressi pitää sisällään seuraavanlaiset muutosehdotukset.                                                                    

Sovitellusta päivärahasta tulee luopua ja siirtyä malliin jossa työtön menettää etuutensa vain niiltä päiviltä jolloin hän on työssä. Muilta osin hän on oikeutettu saamaan työttömyysetuutta korotusosineen siihen saakka kunnes hänellä tulee 10 pvä:ä työtä/kk. 11-15 pvä:n välisen ajan hän on oikeutettu Kelan maksaman työttömyysetuuden saamiseen, ilman korotusosia. Tämän jälkeen oikeus etuuteen poistuu. Tätä sovelletaan niin, että hakijan työtunnit lasketaan yhteen ja jaetaan ne 7,5 keskimääräisen päivittäisen työajan mukaan. Näin ei osa-aikatyötä tekeväkään menetä oikeutta etuuteen, vaikka olisikin työssä esim. 4 h/pvä. 20 päivän ajan. kuukaudessa.

Uskomme että tällä tavoin saataisiin työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisongelmaa pienennettyä huomattavasti. Työnhakijat motivoituisivat hakemaan lyhytkestoisia osa-aikatöitä, ja työnantajat löytäisivät työlleen tekijät. Kyseessä on siis mielestämme win-win tilanne.

Tällä muutoksella saataisiin aikaan parhaimmillaan merkittävä työllisyyden kasvu ja julkisten menojen pieneneminen. Muutoksen vaikutukset näkyisivät esim. työllisyyden, verokertymien kasvuna sekä erilaiten tulonsiirtojen, kuten toimeentulotuki, asumistuki pienempänä maksatuksena. Puhumattakaan työttömyysetuus maksatuksista, jotka ovat kasvaneet vuosi vuodelta suuremmiksi työttömyyden lisääntymisen myötä.

Työttömän etuna olisi tietenkin työn saaminen, tulojen kasvu, ostovoiman lisääntyminen etc. Emmekä voi ohittaa tosiasiaa että työllä on positiivinen vaikutus yleiseen hyvinvointiin, tunteeseen olevansa osa hyödyllistä ja tuloksellista yhteiskuntaa.

Joillakin aloilla on ongelmana jatkuva ylitöiden tekeminen. Tällä mallilla saataisiin jaettua tuota taakkaa tasaisemmin koska työnantajien kynnys työllistää madaltuisi. Uskomme tämän lisäävän yleistä työhyvinvointia, jaksamista työssä myös ruuhkahuippujen aikana.

Työnhakijalla olisi velvollisuus ottaa vastaan, lyhytkestoistakin koulutustaan tai työkokemustaan vastaavaa työtä. Työn saaminen ei saisi hankaloittaa työntekijän taloudellista asemaa, esim. työmatkakulujen osalta. Jos työmatka yhteen suuntaa olisi esim. 50 km./suunta, näille voitaisiin taata jonkinlainen kompensaatio, esim. työnantajan maksamalla työmatkatuella, suuruudeltaan 25 cent/km. jonka työnantaja saisi vähentää verotuksessa. Myös työnantajamaksuihin voisi suunnitella jonkinlaista alennusta määräajaksi, jos tällä lailla taattaisiin se että työllisyys paranee.

Osa-aikatyötä ei saa ketjuttaa. Jos työn kesto katsotaan jatkuvaksi, työsopimusta tulee muuttaa vastaamaan todellisuutta.

Jos mallilla pystytään luomaan esim. 10000 uutta työpaikkaa, vaikka vain osa-aikaisia tai lyhytkestoisia, sen vaikutukset kerrannaisineen ovat taloudellisesti kymmeniä miljoonia euroja. Miksipä siis hallitus ei tarttuisi tähän, ja yrittäisi tällä tavoin paikkaamaan valtiontalouden vuotavaa pussinpohjaa?

Toivon että allekirjoittaneet jakavat tätä esim. sosiaalisessa mediassa jotta saisimme kokoon mahdollisimman suuren joukon tuen.

Jos adressi kerää riittävästi nimiä, suunnitellaan sen jälkeen jatkoa. Tavoitteena on kuitenkin, jos allekirjoituksia on oikeasti merkittävä määrä (=tuhansia), luovuttaa adressi työ- ja oikeusministerille, joka saa sitten virkamieskuntineen pohtia mahdollisia jatkotoimia.

Ystävällisesti, Adressin luoja ja ensimmäinen allekirjoittaja.

 

Tuomas Filppu, Kuusankoski (Kouvola)

 

 

...Näytä lisää