Opiskelijoiden vetoomus sotealan työtaistelussa
Vetoomus sosiaali- ja terveysalan työtaisteluun opiskelijoiden puolesta
Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri Sarkkinen. Olemme sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita ja halusimme ottaa yhteyttä meitä huolestuttavan asian tiimoilta. Hoitoala alkaa olla niin syvässä ahdingossa, että alamme opiskelutovereidemme kanssa voimakkaasti kyseenalaistaa sitä, haluammeko todella työllistyä hoitoalalle. Haluammeko taistella opinnot läpi oman mielenterveytemme kustannuksella vain päästäksemme tekemään työtä, jota ei arvosteta kuin puheen tasolla. Haluammeko tehdä työtä repien toisten ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin omasta selkänahastamme. Meistä moni on hakeutunut alalle useaan kertaan ennen kuin on päässyt sisälle kouluun ja silti harkitsee, onko tämä se tulevaisuus, jonka itselleen haluaa. Se, joka on ollut joskus suurin unelma.
Kyse ei ole siitä, että itse työ ei olisi mieluisaa. Kyse on siitä, että se työ, josta nautimme, joudutaan tekemään kiireellä, pienillä resursseilla ja alimiehityksellä, vaikka haluaisimme antaa jokaiselle potilaalle kaikkemme. Haluaisimme, että jokainen potilas saisi parasta mahdollista hoitoa, kuten Suomessa sen tulisi olla ja johon meidät koulutetaan, mutta sitä se ei ole ollut enää vuosikausiin. Kuinka töihin pakotetut, väsyneet hoitajat voivat antaa potilaille parasta mahdollista hoitoa?
Keskiviikkona 14.9.2022 eduskunnan täysistunnossa jokainen äänessä ollut kansanedustaja kertoi olevansa potilaiden puolella. Kenen puolella luulette hoitajien, jotka työkseen pelastavat ihmishenkiä oikein olevan? On täysin uskomaton ajatus, että ei ymmärretä lakon olevan hätähuuto hoitajilta päättäjille ja että asialle on todella tehtävä jotain. Hoitajat ovat taistelleet oikeuksistaan vuosikymmeniä. Olkaa te se hallitus, joka viimein päättää kierteen.
Olette Twitterissä kirjoittaneet esityksen olevan vaikea niin teille henkilökohtaisesti, kuin puolueellenne. Jos esitys on jo teille vaikea, kuinka vaikea ajattelette sen olevan hoitajille? Kirjoitatte myös laissa olevan kyse valtiovallan velvollisuudesta turvata ihmishenkiä kaikissa tilanteissa, mutta haluaisimme tietää, kuinka aiotte turvata ihmishenget siinä vaiheessa, kun hoitajista tulee potilaita? Mikäli ette ole päivääkään ollut hoitotyössä, ette voi sanoa ymmärtävänne, tiedostavanne ja tuntevanne hoitajien ja työntekijäjärjestöjen tuskan. Kyseisen lakiesityksen allekirjoittaminen kertoo, että ette te ymmärrä.
Kuinka meidän pitäisi pystyä luottamaan siihen, että jos nyt pakotetaan osa hoitajista töihin, tulisivat asiat olemaan tulevaisuudessa paremmin, eikä tämä laki tulisi jossain vaiheessa koskemaan kaikkia hoitajia? Kuinka luulette tämän vaikuttavan tulevaisuuden hoitajamääriin, kun kukaan ei hakeudu alalle, jos me, ketkä emme ole edes valmistuneet pohdimme jo alan vaihtoa? Kenet sitten pakotetaan töihin?
Me olemme nykyisiä ja tulevia hoitajia, mutta meitä ei kuunnella, vaikka asia koskee juuri meitä. Kuinka hoitajat ovat niin tärkeitä, että meidät haetaan töihin, vaikka poliisisaattueessa, mutta palkinto tästä on vain itse tulostettava kiitoskortti? Me olemme tulevaisuus, nähtäväksi jää olemmeko hoitoalan tulevaisuus.
Kaikki muu kuin resurssien lisäys sairaanhoitoon on laastarin laittoa valtimohaavaan.
Lotta Isomäki Ota yhteyttä adressin tekijään