Pelastakaa Mynttilän metsä

Me allekirjoittaneet vetoamme teihin Espoon kaupunginvaltuutetut

• Säästäkää Mynttilän metsä ja luopukaa juna-aseman rakentamisesta sinne

• Harkitkaa Espoo—Salo -oikoradan linjausta uudelleen tai radan tunneloimista Mynttilän kohdalla, jotta alueen luonto- ja virkistysarvot turvataan

 Vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa oikorata Saloon kulkee Mynttilän metsän läpi, ja metsän paikalle on suunniteltu juna-asema ja asutuskeskus. Se ei ole ajanmukaista eikä järkevää maankäyttöä.

 Mynttilän metsäalue Espoon keskuksen kupeessa on erittäin suosittu virkistysalue. Se on yksi harvoja jäljellä olevia paikkoja Etelä-Suomessa, joista löytyy luonnontilaista metsää kansallispuistojen ulkopuolelta. Mynttilän metsä on tärkeä osa maakunnallista ekologista yhteyttä Espoon keskuspuistosta Nuuksion kansallispuistoon. Juna-asemaa ei tule rakentaa Mynttilään ja metsäalue on säästettävä virkistyskäyttöön.

 Oikoradan linjaus on vedetty vuosikymmeniä sitten ja selvitykset ympäristövaikutuksista ovat nykyiseen lainsäädäntöön nähden puutteellisia. Ratalinjaus kulkee Mynttilä-Forsbackassa luonnonsuojelualueen läpi, ja juna-asema ja sitä ympäröivä asuinalue on sijoitettu lähes koskemattomaan metsään. Toteutuessaan kaava tuhoaisi alueen luontoarvot täydellisesti.

 Kaavan valmistelun aikana valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat muuttuneet, ja on selvää, että Mynttilä-Forsbackan kaava ei toteuta valtioneuvostoon asetuksen (14.12. 2017) tavoitetta luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristön kestävän käytön edistämisestä.

 Mynttilän metsäalue on harvinaisen hieno yhdistelmä kulttuurimaisemaa ja lähes koskematonta luontoa lähellä asutusta. Se on siksi erittäin tärkeä virkistysmetsänä lähialueiden asukkaiden ja kauempaakin tulevien käytössä, ja luontoarvoiltaan korvaamaton. Mynttilän metsäalue on pitkälti säästynyt metsätalouskäytöltä, koska sen maasto on niin vaihtelevaa ja vaikeakulkuista metsäkoneille. Alue on enimmäkseen kalliota, rinteitä ja niiden väliin jääviä suolampia. Metsät ovat suurelta osin vähintään 80-vuotiaita, vanhimmat alueet 140-vuotiaita kaupungin omistamalla osuudella. Yksityisten omistajien osuudella on tätäkin vanhempaa käytännössä täysin luonnontilaista metsää. 

 Alueen rakennettavuus on siis huono, mutta luontoarvo huomattava. Esimerkiksi Etelä-Suomessa erittäin harvinaista naavaa kasvaa siellä yleisesti. Myös liito-oravahavaintoja on paljon. Metsän läpi kulkee historiallinen tie, jonka varrella on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä ja vanhoja peltoja ja niittyjä. Lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden turvaaminen ja hiilinielujen säilyttäminen on yhä tärkeämpää, ja siinä Mynttilän kaltaiset vanhat metsäalueet ovat avainasemassa.

 Mynttilä on kuin Nuuksio pienoiskoossa lähempänä asutuskeskuksia. Alueen vilkas virkistyskäyttö osaltaan auttaa vähentämään kansallispuiston ruuhkia. Mynttilässä liikkuu päivittäin runsaasti ihmisiä: metsäalue on ulkoilijoiden kuten kuntoliikkujien, koiranulkoiluttajien, sienestäjien, marjastajien, ratsastajien, pyöräilijöiden ja suunnistajien suosiossa. Harava-kyselyissä jo 2014-2015 korostui Espoon keskuksen länsi- ja pohjoispuolella olevien metsien — kuten Mynttilän — virkistyskäyttö, ja sitä toivottiin lisääkin Mynttilän alueelle. Virkistysmetsän tarve on sen jälkeen vain kasvanut, kun lähistölle on tullut lisää asukkaita. 

 Espoon Visio 2050 esittää uuden Mynttilä-Forsbackan asuinalueen vehreänä, eko- ja energiatehokkaana alueena. Kaupungin intressi on houkutella alueelleen uusia hyviä veronmaksajia rakentamalla luonnonkauniiseen maisemaan moderneja asuntoja, mutta se ei saa tapahtua nykyisten asukkaiden ja luonnon kustannuksella. 

 Espoon kaupunki omistaa Mynttilän alueesta suurimman osan, mutta on erittäin lyhytnäköistä suunnittelua valita uuden asuinalueen rakennuspaikka sen perusteella. Ei ole ekologisesti kestävää eikä taloudellisesti järkevää rakentaa vihreää asuinaluetta ainutlaatuisen metsäalueen päälle. Mikäli uudisrakentamista tarvitaan, se on toteutettavissa tällaisen hienon luontokohteen lähistölle. Silloin myös uudet asukkaat pääsevät nauttimaan siitä, ja luonnonläheisyys voi nostaa asuntojen hintoja toivotusti. Ei ole kuitenkaan selvää, että Espooseen ylipäätään tarvitaan toista kerrostalovaltaista asemanseutua näin lähelle Espoon keskusta. Kaavaa on syytä harkita uudelleen.

Kaavasta ovat huomauttaneet myös Uudenmaan liitto, Suomen luonnonsuojeluyhdistys ja Espoon ympäristöyhdistys.

Laatineet

Sanna Ahonen

Kirsi Inkala

Elina Kilpeläinen

Marja Nores

Heidi Sundwall

Riitta Wancke 

Elina Kilpeläinen    Ota yhteyttä adressin tekijään