Oletko sinäkin kyllästynyt järjestelmälliseen Lapin alasajoon?

Pyydämme koko Lappia ja kaikkia Lapin elinkelpoisuudesta välittäviä ihmisiä liittymään talkoisiin ja allekirjoittamaan tämän adressin. Adressi luovutetaan valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille sekä työministerille.

Lopetetaan valtion harrastama järjestelmällinen Lapin alasajo ja työpaikkojen tuhoaminen. Ihmiset asuvat ja elävät Lapissa, koska he rakastavat rauhallista elämänrytmiä ja luonnon läheisyyttä. Ilman työtä se ei kuitenkaan ole mahdollista. Ei niitä matkailun töitä riitä jokaiselle, me tarvitsemme myös teollisia työpaikkoja.

Kemijoki Oy:n henkilöstölle tuli, kuin suoraan puun takaa, ilmoitus että yhtiö aloittaa koko henkilöstöä koskevat YT-neuvotelut.

Vaikka olemme jo vuosia olleet pohjoismaiden kustannustehokkain yritys alalla, niin yhtiön hallitus on päättänyt käynnistää toimenpiteet joiden kautta haetaan vuotuisia 4-6 miljoonan euron säästöjä. Toimenpiteiden seurauksena on ilmoitettu 40-60 henkilön menettävän työpaikkansa ja noin 120 joutuvan siirtymään jonkin toisen yrityksen palvelukseen.

Toki tuollainen summa on merkittävä, onhan se nykyään jopa keskikokoisen lottovoiton suuruinen. Mutta kun sen suhteuttaa siihen tuottoon, jonka yrityksen omistajat Kemijoen ja Kitisen vedestä nettoavat, niin ainakin tavallisella maalaisjärjellä varustetulta ihmiseltä loppuu ymmärrys.

Julkisten toimintakertomustietojen ja sähkön pörssihinnan perusteella arvioituna nämä yritykset nettoavat varovaisesti arvioiden yli 150 miljoonaa, mahdollisesti jopa yli 250 miljoonaa euroa vuodessa. Se tekee 1,5 – 2,5 miljardia euroa kymmenessä vuodessa.

Tuota rahasummaa enemmän, yhtiön henkilökuntaa kuitenkin huolettaa se, että yrityksen toimintaa ollaan antamassa, suorastaan ojentamassa, suurimman omistajan eli valtion siunauksella, kansainvälisesti toimivien suuryritysten käsiin. Sitä me emme hyväksy!

Miten käy Kemijoen ja Kitisen rantojen, vyöryvätkö ne veteen vai tahriutuvatko öljyyn? Laitokset kun eivät täältä mihinkään lähde. Kenen taskuun siirtyvät ne työntekijöiden maksamat veroeurot? Jonkun ne työt kuitenkin täytyy tehdä. Joutuvatko paikalliset sähkölaitokset luopumaan siitä vähäisestäkin kilpailuedusta, jonka he isolla rahalla saivat hankittua, kun valtio yksipuolisesti päätti Kemi- ja Oulujoen rakentamisesta aiheutuneiden haittojen kompensoinnin? Joutuvatko hekin pistämään väen nelostielle.

Tähän saakka yhtiö on pyrkinyt huolehtimaan, että syksyn pakkasten alkaessa virtaamat pidetään tasaisina, jotta jääkansi muodostuu vahvaksi ja kestää niin pilkkijöiden kuin kelkkailijoidenkin alla. Virtaamia on passailtu myös kun Sodankylässä juhlitaan Filmifestivaaleja tai kun uistelijat ovat alkaneet virittelemään vapojaan Jätkänkynttilä-uistelua varten. Jokivarren kalastajatkin ovat voineet pirauttaa valvomoon ja kysyä voimalaitosten lähiajan juoksutussuunnitelmista, jotta ovat voineet päätellä sopivan verkonlaskuhetken. Erittäin ammattitaitoinen väki on pitänyt laitokset priimakunnossa, jotta valtakunnan sähköntarpeen suuret vaihtelut on saatu hoidettua ja talot ovat pysyneet lämpimänä vaikka ulkona on paukkunut pakkanen.

Julkisuudessa on usein moitittu, että esimerkiksi kevättulvassa pidämme luukkuja kiinni ja nostamme veden ihmisten kellareihin. Voimme kuitenkin koko henkilökunta, käsi sydämellä vannoa, että olemme aina tehneet parhaamme, jotta jokivarren asukkaille ja joen virkistyskäyttäjille aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Samoin olemme pyrkineet parhaamme mukaan huolehtimaan, että voimalaitokset ovat pysyneet kunnossa ja käynnissä. Emme todellakaan halua, että kenenkään rannat tahriutuvat huonosti hoidetuista koneista vuotavaan öljyyn. Asummehan me itsekin joen vaikutusalueella ja käytämme vapaa-ajalla sen suomia mahdollisuuksia. Eihän kukaan halua omaa pesää liata.

Me allekirjoittaneet ja edustamamme henkilöt pelkäämme pahoin, että nuo ajat ovat ikuisesti mennyttä, mikäli joen käyttö annetaan puhtaasti markkinavoimien käsiin. Jos laitosten kunnossapito alistetaan jonkin etelässä majaa pitävän palveluntoimittajan käsiin, niin on varmaa, että työn laadun taso ei yllä nykyiselle tasolle ja riski esimerkiksi ympäristövahinkojen lisääntymiselle kasvaa merkittävästi. Tai jos laitosten käyttö alistetaan suoraan jokin suuren pörssiyhtiön käsiin, niin on varmaa että joesta otetaan irti kaikki mitä siitä on irti saatavissa, vähääkään välittämättä että mitä vesipintojen raju heiluttelu aiheuttaa muille joen käyttäjille.