Poistuvan seutulipun tilalle kohtuuhintainen kausikortti

Seutulippu poistetaan koko maasta vuoteen 2019 mennessä ja suurin osa seutulippusopimuksista irtisanotaan Suomessa kevään 2018 aikana. Jyväskylän kaupunki irtisanoi seutulippusopimuksen 1.3.2017 alkaen. Vaadimme kohtuuhintaista kausimatkalippua poistuneen ja poistuvan seutulipun tilalle.

On olemassa näitä kaupunkeja, joista ei löydy töitä tai joissa on pitkät välimatkat. Pitkä päivittäinen työmatkailu on kuluttavaa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Seutulippu on kompensoinut työmatkailun rasittavuutta. Omaa autoa ei ole tarvinnut, koska seutulipulla on voinut matkustaa paikallisliikenteellä. Seutulippu on rohkaissut käyttämään julkista liikennettä ja myös hakemaan töitä kauempaa. Jos kaukomatkailevalla työntekijällä on perhe, ovat pitkät työmatkat perheeltä pois. Itse olen poissa perheeni luota 10 tuntia 45 min / päivä. Eräillä Jyväskylästä Jämsään matkustavilla työmatkan pituus on yli 12 tuntia / päivä. Yhtälö on erittäin hankala yhden vanhemman perheissä.

Seutulippu on tuon kohtuuttoman pitkän työpäivän yksi kompensaatio. Työmatkat kuuluvat todellakin pitkätyömatkalaisen työpäivään. Ensin pitkätyömatkalainen kulkee bussipysäkilleen, odottelee bussia ja monella se aika menee bussissa pelkästään istumiseen. Ja sama toiseen suuntaan. Työmatkoineen työpäivästä tulee pitkä, mutta matka – ajasta ei palkkaa makseta.

Seutulipun kompensaatio on ollut myös taloudellinen. Se on kohtuullistanut näitä älyttömiä työmatkoja. Nyt seutulippusopimuksen irtisanomisen myötä työmatkakuluista tuli kohtuuttomat, kun hinta nousi yli 100%. Esimerkiksi Jyväskylästä Jämsään vakiovuoron 44 – matkan matkakortti maksaa 370 EUR ja Äänekoskelle 293,40 EUR. Pikavuorolla matkustaminen on vielä kalliimpaa. Monella linja – autolla matkustavalla ei ole autoa tai he eivät voi ajaa autoa, joten lisäksi monen täytyy ostaa kaupunkiliikenteen matka- tai kausikortti. Naisvaltaisilla aloilla työskentelevillä on yleensä huono palkka ja noin kalliin kertaostoksen takia saattaa joutua ottamaan lainaa. Tuntuu hölmöltä: joutuu lainaamaan rahaa työssäkäyntiä varten.

Yhtälö tulee yksilöille ja perheille kalliimmaksi kuin yksityisauton käyttö ja on kaikkea muuta kuin ekologinen. lakkauttaminen rohkaisee ekologisten arvojen vastaisesti yksityisautoiluun, mikä edesauttaa ruuhkien syntymistä. Lisäksi julkisen liikenteen kalusto on usein huonokuntoista. Vaikka sattuisi pitämään matkustamisesta sinänsä, niin kuljetuskaluston kunto ei yleensä suo työmatkalaiselle nautintoa ainakaan täällä Keski – Suomessa. Talvella 2016 aikaisen aamun vakiovuoro oli kerran lämmin, ulkolämpötilan ollessa – 25 astetta. Kyseisessä linja – autossa ei kuitenkaan kattoluukku sulkeutunut, sisään kävi viima, ja sisään satoi kevyttä pakkaslunta. Aina linja – autolla ei edes pääse perille saakka, kun se hajoaa kesken matkan.  Hinnannoston myötä olisi ollut kohtuullista nostaa myös matkustamisen laadullista tasoa.

Esimerkkejä työmatkailusta:

45 km:a yhteen suuntaan matkaavalla hoitoalan työntekijällä on erimittaisia päivävuoroja. Junalla kulkemisen mahdollisuutta hänellä ei ole. Vakiovuorolla matka kestää 45 - 50 min. Aikainen klo 7 – 13 työvuoro on matkojen suhteen hankala, kuluttava. Työntekijä herää klo 4:45 ja joutuu lähtemään klo 5:20 bussilla, joka on perillä työpaikkakunnalla klo 6:05. Tuohon aikaan hän ei voi vielä mennä työpaikalle, vaan hänen on odoteltava työpaikkakunnalla jossain töiden alkamista 55 min. Arvaa, onko mikään nk. odotuspaikka tuohon aikaan auki? Käytännössä työntekijä on yötyöntekijä – ilman yötyökorvausta. Myös iltapäivisin hän joutuu odottelemaan kotimatkan alkamista työpaikkakunnalla, eikä lyhyellä työvuorolla ole näin palauttavaa vaikutusta. Työpäivästä tulee pitkä. Kyseinen työntekijä työskentelee pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa ja harkitsee jäävänsä pois työstä, koska työmatkailu tuntuu hinnannousun takia vieläkin kuluttavammalta, epämielekkäältä. 

Työntekijä on neljän lapsen yksinhuoltaja, joka kulkee Keski – Suomessa töihin 60 km:n päähän asuinkaupungistaan. Työaika on säännöllinen klo 8 – 16. Hän herää klo 5:20 laittaakseen kouluikäisten lastensa aamua valmiiksi. Klo 5:45 hän herättää lapsensa, jotka ovat toivoneet herätystä ennen kuin hän lähtee töihin. Työntekijän on käveltävä pysäkille ja kävelyyn menee 25 min. Hän lähtee kävelemään kotoaan bussipysäkille klo 5:50. Bussin ollessa siinä klo 6:20. Kotiin hän palaa klo 16:20 lähtevällä vakiovuorolla, joka on perillä lähtöpysäkillä klo 17:40. Tästä hän kävelee kotiinsa, jossa hän on perillä klo 18:05. Hänen on pidettävä aikaista iltarytmiä aikaisen heräämisen vuoksi, eikä hän koskaan ehdi esim. lastensa koulun vanhempainiltoihin, eikä harrastamaan mitään. Myöskään hänen lapsensa eivät voi harrastaa mitään, mihin he eivät voi itsenäisesti siirtyä. 

Monen pitkätyömatkalaisen olisi kannattavampaa jäädä työttömäksi varsinkin, jos on perheellinen. Kun kalliit lastenhoitomaksut ja työmatkakulut jäävät pois, jää monelle enemmän käteen ansiosidonnaisella päivärahalla kuin työssä käydessä.

Vaadimme työmatkakulujen kohtuullistamista ja kohtuuhintaista kausimatkalippua poistuneen ja poistuvan seutulipun tilalle. Mikäli seutulippua korvaavaa tuotetta ei tule, vaadimme työssäkäyntialueen pienentämistä (= ei velvollisuutta ottaa vastaan työtä kauempaa, kalliiden kulkuyhteyksien päästä). Edelleen vaadimme taloudellisen työmatkatukijärjestelmän kehittämistä. Etenkin yhdenvanhemmanperheiden tulee saada taloudellista tukea, että he voivat ostaa kalliin matkakortin työmatkoja varten. Pitkä kallis työmatka tulee huomioida työaikana niin, että siitä maksetaan erillinen päiväraha per työpäivä.