Mikä kohta on väärä? Voit klikata useita lauseita adressin tekstistä ja kertoa kunkin kohdalla, mikä on totta. Tämä on vapaaehtoista.
Peräkkäiset lauseet yhdistetään yhdeksi väitteeksi. Poista lause klikkaamalla sitä uudelleen.
Espoon koulujen johtokuntia ei tule lakkauttaa
Espoon kaupunginhallitukselle esitetään maanantain 6.11.2023 kokouksessa päätettäväksi Espoon lukioiden johtokuntien lakkauttamista. Peruskoulujen johtokunnat jatkaisivat tämän valtuustokauden, jonka jälkeen päätettäisiin niiden jatkosta (jatko/lakkauttaminen).
On iso vääryys, jos Espoon suunnittelema koulujen/lukioiden johtokuntien lakkauttaminen käy toteen!
Oppilaitosten johtokunnat ovat Espoossa virallinen osa oppilaitosten johtamisrakennetta ja kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Ne eivät ole mikä tahansa kahvikerho, vaan oppialaitosten johtokunnilla on virallinen asema ja sen myötä seuraavat viralliset tehtävät (Espoon hallintosäännön 1 osan 4 luvun 15 ja 16 §:t)
tukea oppilaitoksen kasvatus- ja opetustyön kehittämistä
tukea oppilaitoksen sisäistä sekä oppilaitoksen, kodin ja ympäröivän muun yhteiskunnan välistä yhteistyötä
tukea innostavan työskentelyilmapiirin sekä oppilaitoksen työrauhan toteutumista ja ylläpitämistä
seurata turvallisen opiskeluympäristön toteutumista ja ylläpitämistä.
Tämän lisäksi johtokunnille on säädetty nimenomaista ratkaisuvaltaa, esimerkiksi koulun lukuvuosisuunnitelman hyväksymiseen tai oppilaan määräaikaista erottamista koskien.
Kaikki nämä tehtävät ovat erityisen tärkeitä nykyisessä koulumaailmassa. Tehtäviensä kautta johtokunnat muodostavat merkittävän osan koulun johtamista ja vanhempien ja oppilaiden mahdollisuutta osallistua koulua koskevaan päätöksentekoon. Johtokunnat ovat koulutason paikallista edustuksellista demokratiaa: johtokunnan edustajat edustavat koko oppilaitoksen vanhempikuntaa. Tämä on erityisen merkittävää nykyisissä, koko ajan kasvavissa oppilaitoksissa, joissa johtokunnat (3-5 jäsentä) edustavat jopa 600 tai 700 koulun oppilaan vanhempia. Johtokuntatyössä saman pöydän ääreen koulun johtajan, rehtorin kanssa kokoontuvat säännöllisesti niin vanhempien, opettajien kuin oppilaiden edustajat.
Espoo on kuntalaistensa koti, ja Espoon kehittämiseen tulee kytkeä kuntalaiset vahvasti mukaan. Tässä ajassa jossa koulut toimivat yhä suurempina yksikköinä, ja oppimishaasteet lisääntyvät, yhteistyötä kodin ja koulun välillä tulee lisätä. Johtokuntatyötä tulee kehittää. Koulu ei toimi tyhjiössä, kodin ja koulun yhteistyö on toimivan oppimisympäristön kannalta elintärkeää. Tahtotila lakkauttaa koulujen johtokunnat viestii, että kehitystä Espoossa halutaan viedä juuri päinvastaiseen, vaaralliseen suuntaan!
Johtokunta on se taho, joka tuo koulun vanhemmille tietoa siitä, mitä alueellamme ja koulussamme tapahtuu. Jos koulujen johtokunnat lakkautetaan Espoossa, viestii se huolestuttavastan demokratian vähentämisen suunnasta, johon päätöksenteossa halutaan edetä - ja se ei ainakaan ole demokratian ja sananvapauden vahvistaminen.
On jopa röyhkeää edes ehdottaa tällaista kuntalaisosallistumisen ja perheen ja koulun yhteistyön heikentymistä tässä ajassa, jossa yhteistyötä koulun ja kodin kanssa tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Miten tässä ehdotuksessa näkyy Espoon vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä valtuustokauden tavoitteet, joissa muun muassa korostetaan Espoon oikeudenmukaisuutta, vastuullisuutta ja espoolaisten aitoja vaikuttamismahdollisuuksia?
Miten johtokuntien lakkauttaminen puhuu käytännön teoin Espoo tarinaa, jossa sanotaan asukkaiden ja yhteisöjen olevan paras voimavara ja asukkaiden aktiivisen osallistumisen palvelujen kehittämisen takaavan tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut, ja tavoitteena on mm. se että Espoossa palveluja tuottaa koko kaupunkiyhteisö, ei vain kaupunkiorganisaatio? (lähde: Espoo-tarina | Espoon kaupunki)
Johtokuntaan hakeudutaan vaalien kautta määrätyksi toimikaudeksi, mikä sitouttaa johtokuntaan valitut vanhemmat työhön aina toimikauden ajaksi. Kyseessä on luottamustoimi. Koska johtokunnilla on virallinen asema, johtokuntien kautta oppilaiden vanhemmat on virallisesti kytketty koulua koskevaan päätöksentekoon ja kehittämiseen. Johtokuntien asema on erityisen merkittävä koulua koskevissa suunnitelluissa muutostilanteissa, jolloin johtokunnat on virallisen asemansa myötä kytketty viralliseen päätöksentekoon: johtokuntia tulee kuulla koulua koskevista päätöksistä ja he tuovat päätöksentekoon tärkeitä koulun oppilaiden vanhempien näkemyksiä ja vaikutusarviota. Tämä on osoittautunut viime aikoina myös käytännössä tärkeäksi: esimerkiksi Olarin ja Kilon alueen koulupalveluiden kehittämishankkeissa alueen koulujen johtokunnat ovat tuoneet voimakkaasti esille satapäisen alueen vanhempijoukon ääntä. Onko tämä syy sille, että johtokunnat juuri nyt halutaankin lakkauttaa ja hiljentää?
Syitä johtokuntien lakkauttamiselle ei ole tuotu kunnolla esiin. Muutoksille pitää olla aina painavat perusteet. Se, että johtokuntia ei joissakin kunnissa ei ole, ei ole peruste, että vuosikymmenien johtokuntaperinne Espoossa tulee rikkoa. Vanhempainyhdistyksien asema on täysin eri kuin osa Espoon johtamisrakennetta olevalla johtokunnalla: ne perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen, niihin voidaan liittyä ja poistua koska vaan, ja niillä ei ole virallista asemaa tulla kuulluksi muutostilanteissa. On epärealistista ajatella, että tällaisen epävirallisen aseman omaavat koti ja koulu yhdistykset houkuttelisivat vanhempia johtokuntia aktiivisemmin mukaan kodin ja koulun yhteistyöhön kuin virallisen aseman omaava johtokuntatyö. Mikäli vanhempainyhdistyksiin ei hakeutuisi vanhempia, suurena - ja realistisena - riskinä on, että linkki koulun vanhempien edustajien ja koulun välillä katkeaisi joillakin alueilla kokonaan. Tätäkö todella halutaan?
Vaadimme, että koulujen johtokuntia - niin lukio kuin peruskoulutasolla - Espoossa ei lakkauteta.