Riihikosken yhtenäiskoulun toteuttamissuunnitelmiin muutoksia

AIHE: Avoin kirje Pöytyän kunnanhallitukselle koskien Riihikosken yhtenäiskoulun suunnittelua ja rakentamista sekä Riihikosken ja Elisenvaaran yhtenäiskoulujen toiminnan käynnistämistä.

Pöytyän kunnanhallituksen 21.3.2017 kokouksen esityslistan mukaan kohdassa 8 esitetään Riihikosken yhtenäiskoulun jakamista kahteen yksikköön. Auvaisten yksikössä järjestettäisiin 1 - 2 luokkien opetus ja Riihikosken yksikössä 3 - 9 luokkien opetus. Lisäksi Riihikosken yksikössä opetettaisiin Oripään kunnan 7 – 9 luokkalaiset oppilaat. Me allekirjoittaneet vastustamme 1 – 2 luokkalaisten siirtoa Riihikoskelta Auvaisten yksikköön ja pyydämme kunnanhallitusta olemaan hyväksymättä esitystä.

Tässä huomautuksessa käytetyt asiakirjalähteet on yksilöity huomatuksen lopussa löytyvässä lähdeluettelossa.

Pöytyän kunnassa on tehty v. 2010 kouluverkkoselvitys, joka on päivitetty v. 2013. [1] V. 2013 kouluverkkoselvityksen pohjalta esitettiin ettei kunnassa olisi alle kolmen opettajan kouluja ja määriteltiin opetusryhmien koolle ylärajat. Rannanmäen koulu esitettiin lakkautettavaksi 1.8.2014 alkaen ja Haverin koulu 1.8.2015 alkaen. Mahdollisina toimenpiteinä nähtiin silloin kolmen koulukeskuksen malli, jossa koulukeskukset sijoittuisivat Yläneelle, Riihikoskelle ja Kyröön.

Pöytyän strategia 2015 [2] mukaan yksi kunnan päämääristä on ”asukaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut”. Kouluverkkouudistuksen lähtökohtana lienee kustannusten karsiminen, mikä sinänsä on ymmärrettävää huoltosuhteen heikentyessä vanhusväestönosuuden kasvamisen myötä [3, s. 3]. Huomioitavaa on, että saman Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaan 7 – 18 vuotiaiden osuus Pöytyän kunnan väestöstä pysyy v. 2014 lähtötasoa korkeammalla koko tarkastelujakson ajan v. 2029. Mikäli katsotaan skeptisempää syntyvyyspohjaista kuvaajaa [3, s. 4] senkin mukaan perusopetusikäisten lasten määrä pysyy vakaana tai kasvaa hiukan v. 2016 – v. 2023. Vasta v. 2027 skeptisen ennusteen mukaan perusopetusikäisten lasten määrä olisi laskenut v. 2016 lähtötason 950 lapsesta 900 lapseen koko kunnan alueella. Koska kyseessä on koko kunnan alueen lasten määrä, voidaan karkeasti laskea kussakin kouluyksikössä (Yläne, Kyrö, Riihikoski) oppilaiden vähenevän n. 17 oppilaalla. Kyseinen määrä jakaantuu yhdeksälle vuosikurssille, jolloin yhden vuosikurssin vähennys yhdessä kouluyksikössä jää alle kahteen lapseen.

Oripääläisten yläkoululaisten määrän ei myöskään voida odottaaa laskevan merkittävästi. V. 2015 Oripää kunnassa oli Tilastokeskuksen mukaan 1377 asukasta, josta 19 % oli alle 15 vuotiaita. Tämä vastaa 261,6 lasta, josta edelleen saadaan ikäluokan keskimääräiseksi kooksi 261,6 / 14 = 18,7 lasta / ikävuosi . [4] Oripään kunnan julkaisemasta v. 2015 Tasekirjasta [5] saatujen lukujen mukaan on laskettu keskimääräinen 0 – 15 vuotiaiden lasten ikäluokan koko. Tarkastelujaksolla v. 2013 – 2015 ikäluokan koko vaihteli 18 – 21,7 lapsi/ikävuosi. Näin ollen voidaan olettaa Oripäästä tulevien yläkoululaisten määrän pysyvän 54 – 65 tasolla vuosittain. (Liite 1.)

Koska heikommankin syntyvyyspohjaisen tilaston mukaan pöytyäläisten perusopetusikäisten lasten määrä pysyy lähes 10 vuotta nykyisellään eikä oripääläisten lasten ikäryhmissä ole tapahtumassa radikaalia notkahdusta, Riihikosken yhtenäiskoulun oppilasmäärä tulee pysymään pitkään samassa suuruusluokassa. Näiden tietojen pohjalta ei ole perusteltua olettaa oppilasmäärän vähentymistä ja luokkatilojen vapautumista Riihikoskelta, minkä johdosta Auvaisten yksiköstä voitaisiin luopua. 1 -2 luokkien opetuksen siirtäminen Riihikoskelta Auvaisten kouluun ei ole väliaikainen ratkaisu, vaan tarkoittaa edellä mainitusta syystä vähintään kymmenen vuoden kuljetusrumbaa.

Auvaisten koululla on ollut syksyllä v. 2016 46 oppilasta [3, s. 6], jotka on jaettu kolmeen opetusryhmään 1-2 lk, 3-4 lk ja 5-6 lk. Auvaisten koululla on kolme luokkaa ja yläkerrassa pienryhmätiloja. Kunnanhallituksen esityksen mukaan tiloihin sijoitettaisiin n. 90 – 100 1 – 2 luokan oppilasta. Jotta ryhmäkoot pysyisivät kohtuullisina, oppilaat täytyisi jakaa vähintään neljään tai viiteen opetusryhmään. Auvaisten koulukiinteistön yläkerrassa on matalaa, vinokattoista tilaa, jota ei voida laskea todelliseksi, käytettävissä olevaksi pinta-alaksi. Lisäksi yläkerrassa kulkee ilmastointi- tms. putkia, jotka vievät osan tilasta. Auvaisten koulun pinta-alaksi on merkitty 1184 m²[3, s.7]. Herää kysymys, onko pinta-alaan laskettu mukaan myös koulukäyttöön soveltumattomia tiloja. Mikäli em. luku pitäisi paikkansa on sadalle lapselle tilaa vain 11,84 m²/lapsi, mikä on huomattavan vähän verrattuna Pöytyän koulujen nykyisiin oppilaskohtaisiin pinta-aloihin. [3, s.7] Auvaisten koulun tiloissa on ollut tällä hetkellä n. 46 lasta., joka kaksinkertaistuisi. Todennäköisesti tiloihin täytyisi tehdä muutoksia eteis- ja naulakkotiloihin ja wc- ja sosiaalitiloihin.

Kunnanhallituksen esityksessä aamu- ja iltapäiväkerhojen toiminta siirtyisi Auvaisten koululle. Riittävätkö koulun tilat asianmukaisen kerhotoiminnan järjestämiseen? Tällä hetkellä iltapäiväkerhossa on ollut pääsääntöisesti vain Auvaisten koulun oppilaita, mutta jatkossa siellä olisi huomattavasti enemmän. Lapset ovat väsyneitä koulupäivästä ja kerhossa täytyisi olla mahdollisuus rauhalliseen oloon, läksyjen tekoon ja välipalan nauttimiseen. Koululuokka ei ole rentouttava paikka viettää aikaa ennen tai jälkeen koulupäivän. Luokka on lapselle työpaikka, ja kerhon tulisi olla ympäristöltään vapaamuotoisempi.

Aamu- ja iltapäiväkerhon siirtäminen Auvaisiin pakottaa Riihikoskella asuvat lapset osallistumaan kerhoon pitkäksi aikaa, koska he ovat täysin riippuvaisia huoltajien kyydeistä. Nykyisin lapset ovat voineet olla osan iltapäivää Kurkitalon kerhossa, tehdä läksyt, syödä välipalaa ja lähteä sen jälkeen omatoimisesti kotiin. Vastaavasti he ovat voineet mennä omatoimisesti aamukerhoon ja olla siellä esim. klo 8 alkaen, vaikka huoltaja olisi jo tuohon aikaan omalla työpaikallaan. Aamu- ja iltapäiväkerhoille on tarvetta, koska useissa perheissä toinen tai molemmat lapsen huoltajista käyvät kunnan ulkopuolella töissä, jolloin työmatkoihin kuluva aika lisää työpäivän pituutta. Tilastokeskuksen mukaan v. 2010 -2014 tarkasteluajanjaksolla vain n. 50 – 52 % pöytyäläisistä työssäkäyvistä henkilöistä kävi asuikunnassaan töissä. [7]

Auvaisten koulun hyödyntämisellä 1. ja 2. luokkalaisten opetuksessa on lähtökohtaisesti taloudelliset perusteet. Näin vältyttäisiin muutamien uusien luokkatilojen rakentamiselta Riihikosken koululle. Lasten kuljettaminen Auvaisiin ei ole ilmaista. Kuljetuskustannusten lisäksi lapsille täytyy järjestää valvontaa lasten saapuessa koululle ja lähtiessä koululta. Koska kouluissa suurimmat kustannukset ovat henkilöstökuluja olisi suotavaa, että ne kohdistuisivat opetukseen ja ns. tuottavaan työhön eikä välillisiin valvontatöihin. 1. ja 2. luokkalaisten kuljettaminen Auvaisiin tarkoittaa käytännössä sitä, että n. 80 6 – 9 vuotiasta lasta kuljetettaisiin busseilla, joissa ei välttämättä ole muita vanhempia oppilaita kyydissä. Herää kysymys pystyykö linja-autonkuljettaja ottamaan yksin vastuun noin pienistä koululaisista vai pitääkö linja-autoissa olla palkattuja kouluavustajia valvomassa koululaisten toimintaa. Tästäkin tulee lisäkustannuksia, jotka eivät vie varsinaista opetustyötä eteen päin.

Riihikosken taajamassa koulun välittömässä läheisyydessä on kirjasto, urheiluhalli Kisariihi ja hammashoitola. Näitä palveluita toivoisi myös 1. ja 2. luokan oppilaiden voivan käyttää sujuvasti. Taajamaan muuttaneet vanhemmat ovat halunneet asua lähellä palveluja. Riihikosken koulu on ollut yksi kunnan suurimmista kouluista ja on ollut hyvin perusteltua olettaa, että sen toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa.

Koulunaloitus on suuri muutos lapsen elämässä ja ensimmäisen luokan syksy menee enemmän tai vähemmän kouluntavoille oppimisessa ja ryhmän sisäisen dynamiikan muotoutumisessa. Koulunaloituksen helpottamiseksi on useissa kunnissa pieniä perusopetusta antavia opetusyksiköitä. Esim. Jyväskylän kaupungilla on useita epätyypillisiä alakouluja. [8] Yhteisenä piirteenä näissä kaikissa on, että ne on perustettu päiväkotien yhteyteen. Esim. Kuohun päiväkoti-koulu 1 – 4 lk ja Haapaniemen päiväkoti-koulu 1 – 2 lk. Opetusyksikköjen tarkoituksena on madaltaa kouluun siirtymisen kynnystä, koska päiväkoti-esikouluaikaa on vietetty samassa ympäristössä. Koulut ovat lasten lähikouluja, jolloin koulun fyysinen ympäristö ja ainakin osa opetushenkilöstöstä on tuttuja.

Auvaisten kouluun ehdotetulla 1 – 2 luokkalaisten koulun perustamisella ei saada mitään edellä mainittuja etuja. Kahden luokka-asteen koulussa Auvaisissa koulukulttuuri ja koko koulun ryhmädynamiikka muuttuisi joka syksy, koska joka syksy puolet koulun oppilaista on uusia ekaluokkalaisia. Koulun aloituksen pohjalla ei ole päiväkodista tuotua pohjaa, vaan ryhmäytyminen, koulun ympäristöön ja henkilöstöön tutustuminen alkaisivat aivan alusta. Koulun vaihdos tapahtuisi kunnanhallituksen ehdotuksen mukaisesti kolmannen luokan syksyllä, jolloin koululaisilla alkaisi jälleen sama koulukulttuurin muutos ja ryhmädynamiikan hakeminen. 3. luokalla tapahtuu suuri hyppäys kouluaineiden tiedollisissa vaatimuksissa verrattuna 1. ja 2 luokkaan. Englannin kieli ja muut uudet aineet vaativat selkeästi opiskelua, jolloin kouluympäristön toivoisi pysyvän vakaana.

Riihikosken koulun pienten oppilaiden siirtäminen Auvaisiin ei ole verrattavissa Kyrön ja Elisenvaaran kouluyksiköiden toimintaan. Kyrön koulun ja Elisenvaaraan etäisyys on Fonectan karttapalvelun mukaan 1,7 km. Molemmat koulut sijaitsevat Kyrön taajamassa kevyen liikenteen väylien ja/tai jalkakäytäviä sisältävän tieosuuden päässä toisistaan. Kyrön taajamassa asuvien lasten on mahdollista kulkea itsenäisesti koulumatkansa. Auvaisten koulun ja Riihikosken koulun etäisyys on Fonectan karttapalvelun mukaan 5,8 km Turuntietä pitkin. Turuntiellä ei ole kevyenliikenteentietä tai edes kunnollista piennarta. 1. ja 2. luokkalaisten lasten ei voida olettaa kävelevän tai pyöräilevän kyseistä tietä koulumatkallaan yksin ilman aikuista.

Kunta investoi olemassa olevien varojen mukaan, mutta riihikoskelaisten 1. ja 2. luokan oppilaiden kuljettamisesta lähikoulun vierestä Auvaisiin kouluun ei ole järkevää. Mikäli kunnalla ei ole varaa rakentaa kahta yhtenäiskoulua, rakennetaan yksi uusi yläkoulu, joka sijoitetaan Riihikoskelle tai Kyröön ja pidetään Riihikosken koulu lisäosineen vain alakoululaisten käytössä.

LÄHTEET

[1] Pöytyän kunnan kouluverkkoselvitys 2014, www. poytya.fi (Sivustolla käyty 17.3.2017)

[2] Pöytyän strategia 2015, www.poytya.fi (Sivustolla käyty 17.3.2017)

[3] FCG Konsultointi Oy: Kouluverkon rakenneuudistus – taloudellisten vaikutuksien vertailu, selvitys Pöytyän kunnalle 14.12.2016

[4] Tilastokeskus Kuntien avainluvut. Vertailtava alue: Oripää. (Sivustolla käyty 17.3.2017)

[5] Tasekirja. Kunnanhallitus 11.4.2016, Kunnanvaltuusto 20.6.2016, www.oripaa.fi (Sivustolla käyty 18.3.2017).

[7] Tilastokeskus Kuntien avainluvut. Veratailtava alue: Pöytyä ( Sivustolla käyty 18.3.2017)

[8] Jyväskylän kaupunki: Opetus, Perusopetusta antavat koulut, www.jyvaskyla.fi (Sivustolla käyty 18.3.2017)

LIITE 1.

Lähteestä [5] Tasekirja Oripää s. 31 ja s. 35 on saatu Oripäässä asuvien lasten lukumäärät ikäryhmittäin.

Päivi Lehtisalo    Ota yhteyttä adressin tekijään