Riittävät opetustilat turvattava Helsingin Pakilan koululaisille

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#3

Toivon,että lastemme tulevaisuudesta päättävä Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ymmärtää mitä on tekemässä, eikä anna ääntään näille avoimille oppimisympäristöille.

Marko Gustafsson (Hki, 04.11.2019)

#18

Ajatusmalli joka on todettu huonoksi jo muualla ja mielestäni tämä ratkaisu lisää pienten aloittelevien koululaisten turvattomuuden tunnetta. Ei kiitos.

Kimmo Lappalainen (Helsinki, 05.11.2019)

#20

Ala-aste ikäisillä oppilailla on ehdottomasti oltava omat kotiluokat keskittymisen ja oppimisen turvaamiseksi.

Jaakko Tyrväinen (Helsinki, 05.11.2019)

#32

Ylä- ja alakoulun yhdistäminen ei ole lapsille hyvä vaihtoehto massiivisen koulukoon sekä viihtyvyyden vuoksi. Liikenteellisesti jo nyt aamuisin ruuhkautuneen kadun varrelle ei voi lisätä tuontiliikenteen kuormaa vaarantamatta lasten turvallisuutta. Taloudellisen Tehokkuuden ja säästöjen sijasta tulisi painottaa lasten turvallisuutta sekä oppimisympäristössä että koulun ympäristössä. Ehdotetulla mallilla kumpikaan ei toteudu ja tästä syystä on suunnitelmat palautettava uudestaan suunnittelijoille. Yläkoululle löytyy tontti nykyiseltä paikalta ja alakoulun tontti on varattava jo nyt suuren alakoulun tarpeisiin.

Anu Honkalinna (Helsinki, 05.11.2019)

#46

Koululaiset tarvitsevat edelleen työrauhaan, luokkatilaa ja turvallisuutta. Nykysuuntaus yhteistiloihin on huolestuttavaa. Järkeä uudistuksiin, kaikkeen ei tarvitse syöksyä pää edellä

Mia Rainio (Helsinki, 05.11.2019)

#51

Oma turvallinen luokka jokaiselle ja annetaan oppilaille rauhallinen tila opiskella.

Anu Edelmann (Helsinki, 05.11.2019)

#53

Toivomme että tätä kokonaisuutta mietitään uudelleen, eikä kiireessä pusketa huonoa ratkaisua pakolla läpi. Lapset ja nuoret ansaitsevat hyvät ja rauhalliset koulutilat, oma luokan ja myös hyvät piha-alueet koulun ympärille. Ei pidä rikkoa sitä mikä jo toimii!

Susanna Eronen (Helsinki, 05.11.2019)

#55

Ala-asteen oppilaille on turvattava ehdottomasti omat kotiluokat.

Eija-Leena Varjonen-Lukkari (Helsinki, 05.11.2019)

#56

Nykyvirtsuksesta koulujen tilasuunnittelussa huolestunut isoäiti

Hilkka Riihimäki (Espoo, 05.11.2019)

#58

Hei,

meillä on jo lapsia jotka eivät tiedä mitä tehdä ja koulu ei ole turvallinen paikka.

Tarvitaan omat luokat ja se itseohjautuvuus alle lukio-ikäisille lopetettava. Yksinkertaisia odotuksia mitä opetellaan. Lapset on ihan pihalla ja kauhuissaan miten selviävät koulusta. Lasten ei pitäisi tehdä muuta kuin tietää mikä on oma kotiluokka ja milloin sinne mennään. Opetuksessa opettelee ne asiat mitä muut on päättäneeet. Selkeitä turvallisia odotuksia. Maailma on jo muutenkin niin monimutkainen.

Esa Nurminen (Helsinki, 05.11.2019)

#61

Niin liikunta- kuin kasvatusalan ammattilaisena en näe nykyisten suunnitelmien tukevan lasten turvallista kasvua ja kehitystä. Näkökanta siitä, että uudet tilat valmistavat lapsia tulevaisuuden työelämään on ontuva. Voi myös pohtia, milloin lapsen tarvitsee olla ”valmis” ohjaamaan omaa toimintaansa isoissa tiloissa. Tiedetään myös, että työelämässä moni uupuu ja avoimet työskentelytilat on koettu psyykkistä kuormaa ja stressiä lisäävinä tekijöinä. Kalliilla tehtyjä remontteja on muutettu jälkikäteen työrauhaa ja keskittymistä tukeviksi.

Eräs lastentarhanopettaja kertoi, että isoissa tiloissa/ryhmissä toimivilta lapsilta, jotka on pienemmässä ympäristössä sietäneet virikkeitä ja pystyneet keskittyä oppimiseen, on alettu löytämään erilaisia keskittymiseen vaikuttavia ongelmia, kun heidät on siirretty toimimaan avoimissa, isoissa ryhmissä. Selvitän mielelläni tätä lisää, jos tarve. Eli pienemmässä ryhmässä lapsi pystyy toimia ja oppia normaalisti, kun taas iso ryhmä saa aikaan keskittymishäiriöön liittyviä piirteitä. Missä siis vika, lapsessa vai rakenteessa? Erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat nykyiselläänkin vaihtelevasti tukea ja prosessit tuen saamiselle ovat hitaita. Mitä, jos tulevat rakenteet lisäävät näitä ongelmia ruuhkauttaen jo entisestään kuormittunutta järjestelmää?

Mtv3 puhui viime viikolla lasten ja nuorten loukkaantumisen ja rasitusvammojen lisääntymisestä. Asia ei suoranaisesti liity tähän, mutta syitä taustalla oli mm. heikot perusmotoriset taidot. Nämä ovat taitoja, jotka vahvistuvat ennen kaikkea omaehtoisen liikkumisen myötä (ei ohjatun toiminnan).

Hallituksen kärkihanke on ollut liikkeen lisääminen (https://minedu.fi/liikkuvakoulu) ja nyt näitä arkiliikuntaa mahdollistavia, koulun/päiväkodin välittämössä läheisyydessä olevia piha-alueita ollaan kaventamassa suurella kädellä. Koulu/päiväkoti on paikka, joka mahdollistaa arjen aktiivisuuden kaikille lapsille. Myös niille, jotka eivät käy harrastustoiminnassa. Uudet suunnitelmat kaventavat arjen luontaisen liikkumisen mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Lisäksi liikkumattomuuden haitoista on näyttöä suhteessa oppimistaitoihin ja häiriökäyttäytymiseen. Liikunnalliset elämäntavat opitaan tutkimusten mukaan lapsuudessa https://******/2pJ0T6T

Vuosittaiset kustannukset liikkumattomuuden seurauksista ovat jo nyt miljardeja: https://******/2qj44Cv
https://******/2JQYOg4

Vähäisen liikkumisen terveyshaitoista voi lukea täältä: https://******/32fUtcI

Liikuntamahdollisuuksien tulee olla välittömässä läheisyydessä ja niitä pitää kehittää (ei vähentää), jotta tukevat kaikkien lasten omaehtoista liikkumista mahdollisimman hyvin. Olin mukana suunnitteluillassa, jossa piha-alueista vastaava suunnittelija totesi itse: ”piha-alueiden osalta joudutaan tehdä useita kompromisseja. Mutta yksi ratkaisukeino on rakentaa liikkumistilaa ylöspäin.” Kysyessäni, mitä tämä tarkoittaa, hän vastasi kiipeilytelineitä.

Liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn tiedetään olevan myös myönteisesti yhteydessä koulumenestykseen:
https://******/2Cc6MMz Lue lisää täältä: https://******/2CfxRyE

Lisäksi en voi painottaa suurien kompleksien vaikutusta lasten koettuun stressiin, vireystilaan ja siten suhteessa oppimiseen. Ylivirittyneet, suuressa lapsimäärässä stressaantuneet aivot eivät tue koulumenestystä. Suuret lapsimäärät lisäävät levottomuutta, häiriökäyttäytymistä ja siten turvattomuutta. Miten tämä tukee koulu- tai oppimisrauhaa? Etenkin, mitä pienemmästä lapsesta kyse, sen haitallisempi vaikutus: https://******/2recqf3

Alueelle mahdollisesti tuleva hallihanke ei ratkaise päivittäisen liikkumattomuuden ja omaehtoisen liikkumisen tukemisen puutetta, vaikka lisääkin mahdollisuuksia harrastamiseen. Varhaiskasvatuksessa olevan lapsen tulisi liikkua 3h päivässä (joista n. 2h päivähoidon aikana), jotta terve kasvu ja kehitys on taattu. Tämä suositus ei toteudu nykyisellään päivähoidon arjessa. Mm. ”Ilo kasvaa liikkuen” liikkumis- ja hyvinvointiohjelma pyrkii kehittämään olosuhteita päivähoidon arjessa. Sen suositukset pohjaavat varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin (Opetus- ja kulttuuriministeriö), jotka julkaistiin 2016.

Samassa rakennuksessa olevat lapset kohtaavat ulkona satoja lapsia päivässä, mikä lisää virittyneisyyttä ja koettua stressiä. Lapset tarvitsevat suorittavassa ja kiireisessä nyky-yhteiskunnassa vastapainoksi rauhaa ja tasapainoa (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005866309.html). Tätä ei suuret oppilasmäärät ja isot koulurakennukset tue. Päinvastoin.

Kaupungin tehtävä on uudisrakennusten suunnittelussa huomioida ja taata lapsille turvallinen lapsuus niin fyysisesti, henkisesti kuin psyykkisestikin. Valtavat koulukompleksit ja pienet piha-alueet eivät tätä tue. Toivon niin äitinä kuin alan ammattilaisena, että alueen ihmiset aktivoituvat addressin osalta ja edesauttavat yhdessä sitä, miten lapsille taataan turvallinen kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö.

Johanna Luttinen (Helsinki, 05.11.2019)

#98

Tärkeä asia, johon myös lasten vanhemmilla ja alueella asuvilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa - ei vain päättäjien vastuulla!

Laura Harle (Helsinki, 05.11.2019)

#111

Väliaikaisissa koulutiloissa tulee varmistaa, että ala-asteilla on omat ja pysyvät luokkatilat.

Kristiina Ilvonen (Helsinki, 05.11.2019)

#112

Älkää jättäkö lapsia toissijaisiksi tässä hankkeessa! Heidän pitäisi olla etusijalla. Luokkahuoneet eivät ole kalliita, teknologiahömppä on, ja se ei ole ensisijaista. Turvallinen vuorovaikutuksen mahdollistava ympäristö on tärkeintä.

Laura Turunen (Helsinki, 05.11.2019)

#115

Lasten tilantarve on aivan eri kuin aikuisten. Ei voi olettaa, että lapset huolehtivat itsestään liian ahtaissa monitoimiympäristöissä tai että tarvittava turvallisuus ja oppimisrauha tällaisessa ympäristössä toteutuu. Luonnollista liikuntaa ei myöskään edistetä rajaamalla ulkotiloja ja lisäämällä sinne kokonaisen yläasteen oppilaat. En myöskään hyväksy, että päätöksentekoprosessi on ollut vajaavainen, ei läpinäkyvä ja säästötavoitteet ensisijaisena ym tärkeiden asioiden sijaan.

Tiina Kahra (Helsinki, 05.11.2019)

#127

Tämän asian kanssa ei vetkuilla. Kyse on oppimisesta ja lasten tulevaisuudesta.

Iiro Tyrväinen (Helsinki, 05.11.2019)

#150

Kiltit, kuunnelkaa meitä!

Inka Wallenius (Helsinki, 05.11.2019)

#155

Tehkää oikeasti lapsen kehitysvaihetta tukevia ja aikaa kestäviä ratkaisuja ja päätöksiä. Jos uudet koulutilaratkaisut eivät tue käytännön koulutyötä ja opetusta, niin se tulee todella kalliiksi, myös kerrannaisvaikutusten kautta (kuten esim. opettajien uupuminen, josta muualta jo esimerkkejä olemassa).

Laura Ahokas (Helsinki, 05.11.2019)

#165

Kaupungin pitäisi toteuttaa omaa strategiaansa eikä poukkoilla päätöksenteossa!

Kari Luttinen (Helsinki, 05.11.2019)

#170

Viidelle lapsenlapselle kunnon opetustilat, mitkä mahdollistavat keskittymisen opetukseen ilman ympäri koulua haahuilua👍

Salme Mattila (Espoo, 05.11.2019)

#187

Ottakaa päätöksentekijät nyt järki käteen ja kuunnelkaa oppilaiden vanhempia. Viiden Pakilan ja Paloheinän koululaisen Vaarina lasten hyvinvointi on minulle todella tärkeää.

Erkki Mattila (Espoo, 05.11.2019)

#190

Lasten oikeus rauhallisiin ja turvallisiin oppimista edistäviin tiloihin on taattava.

Unna Mustalampi (Helsinki, 05.11.2019)

#198

Alakouluikäinen lapsi tarvitsee ja ansaitsee rauhallisen oppimisympäristön, suomeksi sanottuna oman luokkahuoneen. Itse olen taas musiikkikasvatuksen ammattilainen, ja oman oppiaineeni opettaminen olisi mahdotonta ilman sille erikseen suunniteltuja ja omistettuja tiloja. Pakilassa toimii musiikkiluokat, joiden erityistarpeet tulee myös ottaa huomioon.

Esko Grundström (Loviisa, 05.11.2019)