Oulun tulee luopua keskustakampushankkeesta

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#1

Linnanmaan innovaatiokampus on maailmanluokan tiede- ja yrityskeskittynä, jolla on erinomaiset näytöt onnistumisesta. Sen rikkominen siirtämällä osa yliopiston tutkimus- ja koulutustoiminnasta Raksilaan olisi historiallinen ja korjaamaton menetys Oulun elinvoimalle pohjoisen Suomen pääkaupunkina.

Pertti Huuskonen (Oulu, 26.06.2020)

#2

Linnanmaalle on rakennettu ja uudistettu jatkuvasti vuosikymmenien ajan merkittäviä tutkimus- kehittämis- ja testausympäristöjä sekä kansallisilla, että kansainvälisillä rahoituksilla. Nämä ympäristöt ovat merkittäviä yliopiston tutkijoille ja opetukselle, että alueen yrityksille. Testausympäristöt vaativat ympäristöltään sekä luotettavuuden, turvallisuuden ja huollon takia erityisominaisuuksia esim lämmön, tärinän sekä logostiikan suhteen. Niitä ei ole Raksilassa. Nämä ympäristöt ovat avoimia poikkitieteellisesti, koska Oulun yliopisto on Suomen laaja-alaisin tiedeyliopisto, joka toimii Euroopan isoimpana katettuna ja kulttuuriarvokkaana kampus-alueena. Monitieteinen kampus luo ainutkertaisia ja innovatiivisia mahdollisuuksia sekä tutkijoille, opiskelijoille ja elinkeinoelämälle.

Tiina Rajala (Kempele, 26.06.2020)

#4

Linnanmaan kampukselle on keskitetty pääosa Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun toiminnasta. Tämä mahdollistaa monitieteellisen opiskelun, koska siirtymiset luennolta toiselle ovat nopeita. Lähellä Linnanmaan kampusta sijaitsee paljon Psoasin asuntoja sekä Linnanmaan liikuntahalli, jonka vuoroista suuri osa on varattu Oulun korkeakoululiikunnan käyttöön.

Linnanmaan saavutettavuus on erinomainen. Keskustan palvelut ovat kätevästi opiskelijoiden hyödynnettävissä pyörällä tai bussilla, koska Linnanmaa-keskusta-väli on Oulun vilkkaiten liikennöity linja-autoväli. Tie on vastikään laajennettu nelikaistaiseksi. Suuri osa opiskelijoista pyöräilee keskustaan Linnanmaalta, koska matka kestää alle 20 minuuttia. Autoilevat opiskelijat ja työntekijät pääsevät puolestaan nopeasti Linnanmaan kampukselle moottoritietä pitkin.

Yliopiston talouteen esittämät perustelut liittyvät vuokranantajan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n vuokratasoon. SYK:n omistavat valtio ja pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yliopistot. Vuokrat menevät kiinteistötoiminnan normaaleihin kuluihin, veroihin ja osinkoihin omistajille (Oulun yliopiston osuus osingoista on 10 prosenttia). Suurimman potin saa valtio, jolta puolestaan yliopistot saavat pääosan rahoituksestaan. Tämmöisellä hankkeella käytännössä purraan ruokkivaa kättä.

Yliopiston hiilijalanjälkeen liittyvät perustelut eivät kestä kriittistä tarkastelua. Linnanmaan kiinteistöt eivät katoa mihinkään vaikka vuokralainen katoaisi. Jatkossa meillä olisi yksi kiinteistö enemmän ja kasvanut sukkulointi kampuksien välillä.

Yliopistojen houkuttelevuuden tekijöitä on tutkittu paljon, mutta yliopiston sijainti kaupungin sisällä ei ole noussut esiin mikä tarkoittaa, että merkitys on erittäin vähäinen. Tätä vähäistä merkityksellisyyttä voidaan arvioida parhaiten tarkastelemalla hakijämäärien kehitystä, kun yliopiston tiloja on siirretty lähemmäksi keskustaa tai kauemmaksi keskustaa. Jos yliopiston sijainnilla kaupungin sisällä olisi merkitystä, niin silloinhan vaikutuksen olisi pitänyt näkyä hakijamäärissä, kun toimintaa on siirretty keskustasta Linnanmaalle esim. arkkitehtuurin osasto ja pääkaupunkiseudulla, kun kauppakorkeakoulu siirtyi Helsingin keskustasta Otaniemeen.

Samppa Rehu (Oulu, 26.06.2020)

#5

Oulun yliopiston perustaminen oli Pohjois-Suomen yhteen sitonut ponnistus. Nykyisen päärakennuksen edessä olevan Kerttu Saalastin patsaan nimi on syystä ”Vastatuuleen”. Oulun yliopisto saatiin Ouluun valtavan työn tuloksena. Oulun korkeakouluseura, nykyinen yliopistoseura, ajoi asiaa vuodesta 1919.

Ensimmäisessä lukuvuoden avajaispuheessaan 1959 rehtori Pentti Kaitera totesi, että epäilyksiä Oulun yliopiston perustamisen suhteen on esitetty siksi, että näin kauas pohjoiseen ei saada päteviä opettajavoimia eikä riittävästi oppilaita.
Ennen päätöstä Oulun yliopistosta, eteläsuomalaisia piti vakuuttaa eri tavoin siitä, että Oulu on tosissaan yliopistoasiassa. Oulun Korkeakouluseura tilasi Alvar Aallolta Koskikeskus-suunnitelman 1950-luvun puolivälissä. Käydyssä perusteellisessa keskustelussa yliopiston sijainnista todettiin, että yliopisto ei sovi Koskikeskukseen. Ainolan puisto haluttiin varata kaikkien oululaisten virkistysalueeksi. Pitkän harkinnan ja väännön jälkeen päätettiin sijoittaa yliopisto Linnamaalle.

Oulun yliopiston argumenteissa asiaa on tarkasteltu tilastrategisena kysymyksenä. Linnanmaan kampuksen vanhat osat ovat 50 vuotta ja uusimmat osat, kuten päärakennus, ovat 20 vuotta vanhoja. Nykyiset tilat eivät häviä minnekään, jos uudet rakennetaan.

Oulun yliopiston rakentamisen lähtökohtana on ollut kehyssuunnitelmasta lähtevä kaavoituksellinen idea, ei yksittäinen rakennus. Suunnitelmaa on viiden vuosikymmenen kuluessa kehitetty johdonmukaisesti alkuperäisistä lähtökohdista sekä yliopisto-opetuksen käsin. Pitkä prosessi näkyykin yliopiston rakennusvaiheiden arkkitehtuurissa.
Edelleen pätee, mitä rehtori Kaitera 1959 sanoi: ”Oulun yliopiston perustaminen on siitä tärkeä osoitus, jolloin Pohjois-Suomi ei enää ole kohtalo, jota on paettava, vaan kutsumus, joka antaa ei vain paikallisia tai kansallisia vaan yleismaailmallisia ja yli vuosisatojen ulottuvia elämäntehtäviä.

Hanna Honkamäkilä (Oulu, 26.06.2020)

#7

Oulun yliopisto on Linnanmaalla, jossa se muodostaa tieteellisen kokonaisuuden eri toimijoiden kanssa, jollaista ei Suomesta löydy. Raksilan (keskusta) kampus toimisi vain Oulun yliopiston näyteikkunana, joka ei tuo minkäänlaista tieteellistä lisäarvoa Oulun yliopistolle, vaan me oululaiset veronmaksajat joudumme sen maksajiksi. Näen, että Oulun kaupungilla on paljon tärkeämpiä kehitys- ja rahoituskohteita, kuin Oulun yliopiston pilvilinnojen rakentamiseen panostaminen.

Raimo Tervola (Oulu, 26.06.2020)

#25

www.prolinnanmaa.fi

Arto Saukko (Oulu, 26.06.2020)

#37

Yliopiston tarkoitus on kouluttaa ja tutkia. Jos johto luulee tarkoituksen olevan palatsien rakentaminen, niin halvemmalla päästään vaihtamalla johto. Rehtorin kannattaisi nyt fokusoitua uudelleen, historiankirjoihin pääsee muutenkin kuin möhlimällä täysin.

Erkki Virta (Oulu, 26.06.2020)

#39

Järjetön ajatus!
REMONTOIDUT tilat ovat jo käytössä, loistavalla paikalla!

Petri Kumpulainen (Oulu, 26.06.2020)

#46

Yliopisto pysyköön Linnanmaalla ja Raksilan asemakaava ennallaan! Ihan järjetön ajatus siirtäminen.

Marjo Erkkilä (Oulu, 26.06.2020)

#47

kampuksen paikka on Linnanmaalla eikä Raksilassa.

Tero Airaksinen (Oulu, 26.06.2020)

#48

Yliopiston siirron peruminen tässä vaiheessa olisi järkevää, jotta olemassa olevat voimavarat voidaan siirtää yliopiston opetuksen ja tieteellisen työn nostamiseen.
Yliopisto on kasvanut ja kehittynyt yhdessä kaupungin, sairaanhoitopiirin, Technopoliksen, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa sekä Linnamaalla että Kontinkankaalla. Tuloksena syntyi maailmanlaajuisestikin huomiota herättänyt tutkimus- ja innovaatiokeskittymä – jollaisena se tulee säilyttää, ylläpitää sekä kehittää. Miksi se nyt on niin eriytynyt? Laatuun pitää panostaa – ei seiniin ja tonttiin keskustassa.
Uudet tilat rautatien lähellä eivät synnytä huippututkimusta. Huippuopetuksen ja korkeatasoisen tieteen tekevät asiasta innostuneet ja motivoituneet yksilöt, johtaminen ja osallistaminen. Yliopiston tehtävä on tehdä tiedepolitiikkaa – ei kaupunkipolitiikkaa.

Hannu Rönkkömäki (Espoo, 26.06.2020)

#66

Tälle koko ajatukselle tarvii huomattavasti paremmat perusteet kuin tällä hetkellä. Taloudellisesti tässä hommassa ei ole mitään järkeä.

Pekka Lonnakko (Oulu, 26.06.2020)

#74

Linnanmaassa on eniten potentiaalia!

Jouko Savela (Oulu, 26.06.2020)

#80

Yliopiston siirto keskustaan on järjen köyhyyttä. Yhtään kestävää perustelua siirron puolesta ei ole tähän mennessä esitetty.

Tuula Vauhkonen (Oulu, 26.06.2020)

#117

Nyt järkeä!

Rauno Koskela (Oulu, 26.06.2020)

#119

Äänestän Ei yliopiston siirrolle

Helena Ylisirniö (Oulu, 26.06.2020)

#143

Ei yliopistofoorumi saa mitään lisäarvoa Raksilaan muutosta, päinvastoin.

Antti Orava (OULU, 26.06.2020)

#148

Hei Haloo!!!

Katri Ilvesviita (Tyrnävä, 26.06.2020)

#151

Linnanmaa ei sinänsä ole erityinen sijaintina, toimiva kampus vain sattuu olemaan siellä. Jos muutetaan, niin miksi Oulun keskustaan eikä suoraa Otaniemeen tai Lausanneen? Oulun yliopiston olemassaolon oikeutus syntyy maailman parhaasta tieteestä, johon (ihmisiin ja tutkimuslaiteinfraan) pitää investoida seinien, baarien, junalaitureiden ja turistiattraktioiden sijaan. Kaupunki ja maakunta voivat tukea näitä tutkimukseen ja koulutukseen liittyviä wau-tekijöitä aktiivisella brändinrakennuksella, tieteen popularisoinnilla, OSAO:n, lukionverkon ja museo- ja tiedekeskus Luupin kytkemisellä tähän ja Oulu Raksilan kaavaan liittyen esim. kongressikeskuksella.

Jussi Tuusa (Muhos, 26.06.2020)

#153

Businessajattelu ei sovi tieteeseen eikä yhdyskuntien kehittämiseen. Marketit ja niiden ympäristö on säästettävä.

Timo Lehto (Karkkila , 26.06.2020)

#169

Oulun yliopisto on rakennettu kansallisesti kerätyllä veronmaksajien pääomalla, jonka takaisinmaksuaika on vielä kesken. Kerskarakentamiseen ei yhteiskunnalla ole nyt varaa. Yliopiston ja koko kampuksen, OAMK mukaan lukien, vetovoima on opetuksesta, tutkimustoiminnasta sekä innovaatio-osaamisesta saatu lisäpääoma. Todellinen korkeakoulun vetovoimaisuuden kriteeri on jotakin muuta kuin opikelijoiden tuoma pöhina kaupungin keskustaan. Toivoisin Oulun kaupungin päättäjiltä realismia päätöksenteossa - myös monitoimiareenan suhteen.

Tapio Saavalainen (Oulu, 26.06.2020)

#173

Jos tämä hanke joskus toteutuu niin silloin puolet opetuksesta järjestetään jo etänä eikä yliopiston sijainnilla ole mitään vetovoimavaikutusta. Yliopisto voisi käyttää määrärahansa ja energiansa opiskelumuotojen kehitykseen ja opetuksen laadun parantamiseen.

Teemu Sipola (Liminka, 26.06.2020)

#192

Täysin järjetön hanke.

Kari Kuisma (Oulu, 26.06.2020)