Soklin kaivoshanke on haudattava

SOKLI_Logo-3B.png

Soklin kaivoshanke on haudattava - Uuden kaivoslain tulee koskea myös vanhoja kaivoshankkeita


Soklin kaivoshankkeella on uhattu Itä-Lapin ainutlaatuista erämaaluontoa ja paikallisia elinkeinoja jo yli 50 vuoden ajan. Nyt on aika haudata Soklin kaivoshanke lopullisesti. Vetoamme elinkeinoministeri Mika Lintilään ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoseen Soklin kaivoksen vanhentuneen YVA:n sekä Soklin kaivospiirin kumoamiseksi ja Soklin kaivoshankkeen päättämiseksi. Vetoamme eduskuntaan, ettei hankkeelle myönnettäisi valtion tukia investointeihin, kuten tieyhteyteen. Vaadimme myös, että Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelussa olevan uuden kaivoslain on entistä paremmin suojeltava ympäristöä ja paikallisia elinkeinoja sekä voimaan astuessaan koskettava myös vanhoja kaivoshankkeita. 


Soklin kaivosta suunnitellaan luonnonsuojelualueiden keskelle


Sokli sijaitsee Suomen harvimpaan asutun kunnan, Savukosken Tulppiossa, Suomen kuuluisimman tunturin, Korvatunturin tuntumassa, Kemijoen ja Tuloman vesistöjen vedenjakajalla. Alue on yksi harvoista yhtenäisistä erämaista, joita koko Euroopassa on enää alle prosentti maanosan pinta-alasta. Kaivoksen läheisyydessä sijaitsevat Värriön luonnonpuisto, Törmäojan ja Yli-Nuorttin Natura 2000 -alueet sekä Urho Kekkosen kansallispuisto. Kaivos katkaisisi historiallisen UKK-vaellusreitin. 

Luonnoltaan Soklin alue on varsinainen keidas muutoin karulla seudulla. Alueelle ominaisia ovat ensinnäkin laajat, osin lehtomaiset koivikot. Osa niistä on tunturikoivikoita, jotka kasvavat poikkeuksellisesti ympäristöään alavammilla alueilla. Soklin alueelta on havaittu runsaasti uhanalaisia lajeja. Kaivoksen myötä kuivumisuhan alla olevalla Sokliaavalla sijaitsee Suomen suurimpiin kuuluva lettorikkoesiintymä. Aavalla on myös erityisiä nk. Soklin lettoja, jotka muistuttavat kukkaniittyjä. Yli-Nuorttin tulvaniityillä kasvaa tasaisesti laaksoarhoa, joka on Yli-Nuorttin ja Törmäojan Natura-alueiden suojeluperuste. 

Luontomme helmi on kuitenkin Soklin karbonatiittimassiivin alueen allaspainanteissa esiintyvät nk. Soklin ahot. Ne ovat puuttomia kivennäismaan alueita, joissa esiintyy niitty- ja nummikasvillisuutta sekä katajaa. Soklin ahot on nimetty omaksi luontotyypikseen (Lapin Ely-keskus). On todennäköistä, että kyseessä on jopa globaalisti ainutlaatuinen luontotyyppi. Vaikka ahojen poikkeukselliset luontoarvot on huomioitu mm. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus- julkaisussa (2018), ei alueella toimiva kaivosyhtiö ole suostunut niitä kartoittamaan.  

P1017438_(2)2.JPG

Pierkulin ahot ovat Soklin ahojen luontotyyppiä

 

Louhosalueen ytimessä, Loitsanalammella, on asuttu jo 10 000 vuotta sitten. Lampi on jäänne Soklin jääjärvestä, joka purki vetensä Törmäojan ainutlaatuista kurua ja Nuorttijoen komeaa kanjonia pitkin, niitä muovaten. Alueen arkeologiset kaivaukset, joissa löydettiin Suomen toiseksi vanhin asuinpaikka toivat uutta tietoa Suomen asutuksen alkuajoilta. Maan paljastuttua, ensimmäisten eläinten mukana seudulle tulivat peurat. Niitä seurasivat pian ihmiset. Ensimmäiset ihmiset elivät peuranpyynnillä ja kalastuksella. Vuosituhansien jälkeen peuran tilalla on nyt poro. (YLE:n artikkeli arkeologisista kaivauksista)

Viimeisin arkeologinen löytö tehtiin kaivoksen suunnitellun rikastushiekka-altaan tuntumasta, mistä löydettiin Suomen pohjoisin viikinkiaikaisen soturin polttohauta (Museovirasto, Sotataipale 2020). Sotataival on ikiaikaisen valtatien, Vienanreitin Kemijoen ja Tulomajoen vesistöt yhdistävä veneenvetotaival. Se on merkitty karttoihin korostetusti jo 1500-luvulla. Sotataivalta on kuljettu aina 1950-luvulle saakka, jolloin alueelle tehtiin tie.

Tämän adressin julkaisuhetkellä Soklin kaivoshankkeen ympäristölupaa käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. (YLE:n artikkeli Vaasan hallinto-oikeuden ympäristölupapäätöksestä) Jos kaivoksen ympäristölupaa ei kumota, voisi Yara Finlandin valtavan fosforiavolouhoksen kaivostoiminta Urho Kekkosen kansallispuiston ja Korvatunturin naapurissa alkaa jo vuonna 2022. Soklin kaivos, jonka tämänhetkinen kaivospiiri on 60 km², olisi pinta-alaltaan suurempi kuin koko Nuuksion kansallispuisto.


Kaivos vaarantaa jokiympäristöt, luontomatkailun ja poroelinkeinon


Soklin lähialueilla kulkevat kaikki maamme suurpedot ja alue on metsästäjien, kalastajien ja vaeltajien suosiossa. Kaivostoiminnan ja jatkuvan raskaan liikenteen (arvioitu liikennemäärä n. 300 rekkaa/kuorma-autoa vuorokaudessa) aiheuttamat melu ja päästöt sekä avolouhoksen aiheuttama valosaaste tuhoaisivat alueen luontoarvot ja erämaisuuden. Louhosalueen raskasmetallipitoisten maanpoistomassojen läjittäminen Nuorttin valuma-alueelle aiheuttaisi merkittäviä riskejä suojellulle jokiympäristölle, jossa elää mm. uhanalainen järvitaimen.

Soklin kaivokselta Kemijoen latvoille laskettavat jätevedet ovat uhka vaelluskalojen kutupaikoille. Vaelluskalojen nousun eteen tehdyt ponnistelut olisivat vaarassa valua tyhjiin Kemijoen latvavesien pilaantumisen vuoksi. Jokeen huuhtoutuisi mm. kiintoainetta, sulfaatti- ja natriumsuoloja sekä fosforia. Päästöjen kokonaisvaikutusta ei ennakkoon tiedetä. Malmion radioaktiiviset aineet aiheuttavat myös ympäristöuhkia. Muuttolintujen paratiisit, Loitsanan ja Valtasenvainion lammet tuhoutuisivat. Itäkaira ei olisi enää entisensä. Urho Kekkosen kansallispuiston tuntureita huiputtava saisi jatkossa katsella Korvatunturilta ja Vongoivan räystäältä kaivoksen valoja.

Soklin kaivostoiminta aiheuttaisi huomattavaa haittaa myös alueen poronhoidolle. Hanke on siksi poronhoitolain vastainen. Kemin-Sompion paliskunta on Suomen suurin. Sen porot vaeltavat vapaasti itärajan tuntumassa ja noudattavat yhä perinteistä ekologista laidunkiertoa. Kaivos uhkaa porojen luontaista laidunkiertoa, kesä- ja talvilaitumia ja lisääntymisalueita, ja myös poron ravintokasveja kuten luppoa, joka on hyvin herkkä ilmansaasteille. Poronhoitotöiden lisääntyminen, poronhoidon järjestämisen vaikeutuminen, lisäruokinnan aloittaminen ja porokarjan tuottavuuden lasku aiheuttaisivat elinkeinon kannattavuuden romahtamisen. Kaivokselle johtava tie halkaisee paliskunnan kahtia ja sen rekkaralli aiheuttaisi huomattavan määrän liikennevahinkoja. Kaivoksen lämpölaitoksen polttokattilaan aiotaan hakata puuta 200 000 kuutiota vuodessa 100 kilometrin säteellä, eli paliskunnan alueelta, mikä johtaisi laidunten tuhoutumiseen myös kauempana kaivoksesta. (Poromieslehden artikkeli paliskunnan taistelusta lupaviidakossa)

Uusi kaivoslaki voimaan takautuvasti

Olemme seuranneet vanhan kaivoslain aiheuttamaa vahingollisuutta jo vuosia. Olemme nähneet, kuinka kaivosyhtiöt hautaavat jätteitään kaivoskuiluihin (Dragon Mining, Orivesi), aliarvioivat järjestelmällisesti kaivospäästöjen määrää ja haitallisuutta (Talvivaaran Kaivososakeyhtiö, Sotkamo; Dragon Mining, Orivesi), etsivät malmeja luonnonsuojelualueilta aiheuttaen ympäristövahinkoja (Mawson Resources, Ylitornio; AA Sakatti Mining, Sodankylä), laeista piittaamatta tuhoavat ympäristöä rakentaen luvatta uusia rakenteita (Agnico Eagle, Kittilä), ja toiminnan loppuessa ajavat tytäryhtiönsä konkurssiin jättäen valtion siivoamaan jäljet (Belvedere Mining, Nivala; Finn Nickel, Leppävirta). Myös Soklissa on tehty luvattomia koekaivauksia kesän 2019 aikana (YLE:n artikkeli ELY-keskuksen katselmuksesta)

Me allekirjoittaneet vetoamme elinkeinoministeri Mika Lintilään ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoseen sekä eduskuntaan Soklin kaivoshankkeen päättämiseksi. Vaadimme, että Soklin kaivoshanke on haudattava ja Itä-Lapin erämaan tuhoaminen estettävä. Hankkeelle vanhentunein ja puutteellisin tiedoin myönnetyt luvat on kumottava. Hankkeen investoinneille ei tule myöntää valtion rahoitusta. Valmistelussa olevan kaivoslain on koskettava voimaan tullessaan myös jo toiminnassa olevia kaivoksia ja vireillä olevia kaivoshankkeita. Suomen kaivoslakia on muutettava pikaisesti, eikä yhdenkään uuden kaivoksen pidä antaa käynnistää toimintaa vanhan ympäristölle vahingollisen kaivoslain tulkinnan mukaisesti.

Soklin kaivoshankkeella ei ole tärkeintä lupaa, eli sosiaalista toimilupaa - paikallista hyväksyntää.


Savukoskella 6.10.2020 

Sokli erämaana ry 

 

Adressin vaiheita voi seurata Facebook-sivulla Sokli erämaana -liikkeen tukijat


Sokli Erämaana ry Juhani Lakela ja Leena Pyhäjärvi    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Sokli Erämaana ry Juhani Lakela ja Leena Pyhäjärvi voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…