Suomen kulttuuriala esittää yhteisen vetoomuksen - Finlands kulturbransch samlas i gemensamt upprop

Suomen kulttuuriala esittää yhteisen vetoomuksen - 

Finlands kulturbransch samlas i gemensamt upprop

 

Avoin kirje aluehallintovirastolle, Sosiaali- ja terveysministeriölle sekä kulttuuriministeri Annika Saarikolle:

Öppet brev till regionförvaltningsverket, Social- och hälsovårdsministeriet samt kulturminister Annika Saarikko:

 

Kuka astuu esiin puolustamaan alaamme?

Suomen kulttuuriala on saanut kärsiä kovia takaiskuja kuluneiden kuuden kuukauden aikana, ja on tehnyt parhaansa sopeutuakseen nykyiseen tilanteeseen ja sen määräyksiin ja suosituksiin. Kulttuuriala muodostaa 3,5 % Suomen BKT:stä, mutta kulttuurin harjoittajien osuus koronatuen saajista oli paljon pienempi. Puhutte talouden pelastamisesta – me muodostamme 3,5 % tuosta taloudesta.

Me kulttuurityöntekijät olemme kantaneet vastuumme ja yritämme pitää hengissä verta vuotavan alan. Nyt olemme kuitenkin kyllästyneitä epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Viiden kuukauden elinkeinoseisauksen jälkeen myös meidän tulee saada aloittaa työnteko, muun yhteiskunnan tavoin. Näemme täyteen ahdettuja ravintoloita, yökerhoja, lentokoneita ja ostoskeskuksia – samalla kun joudumme kantamaan ulos joka toisen tuolin pienistä teattereista ja tiloista tai myymään vain puolet pääsylipuista - tämä pistää silmään. Onko meidän alallamme aivan toiset säännöt? Missä on oikeudenmukaisuus ja logiikka?

Oletteko tietoisia suorista seurauksista, joita aluehallintoviraston 24.8. antamalla hämmentävällä tiedotuksella oli meihin? Ensimmäisen tiedon mukaan yli 50 henkilölle tarkoitettujen julkisten tilaisuuksien järjestäminen mahdollistetaan vain, jos järjestäjät voivat turvata osallistujien turvallisuuden koronavirustartunnan osalta – tästä ”oli pudonnut nolla pois”. Ministeriön mukaan erityisjärjestelyjä ei tarvittaisi alle 500 henkilön tilaisuuksiin. Sen sijaan aluehallintovirasto ilmoitti jo keskiviikkona, että 50 henkilön rajasta pidetään kiinni kaikesta huolimatta. Nämä esitellyt, niin kutsutut ”uudet säännöt”, olivat itsestäänselvyyksiä tuottajille, järjestäjille, taiteilijoille ja yleisölle ja niitä oli jo noudatettu kaikissa kesän kulttuuritapahtumissa ja festivaaleilla. Kyseessä on vastuuton huolimattomuus, joka johtaa työtilaisuuksien välittömään peruuntumiseen. Se johtaa suoraan siihen, että kulttuurityöntekijät ja taiteilijat, monet heistä freelancereita ilman valtion tukea, menettävät hetkessä elantonsa. Huolimattomuutenne on lisäksi saanut aikaan suurta hämmennystä yleisön parissa, joka nyt peruu lippujaan tai ei uskalla ostaa niitä lainkaan.

Me allekirjoittaneet pohdimme seuraavaa: kuka on vastuussa tästä? Kuka astuu esiin puolustamaan alaamme? Vaadimme vastauksia ja nopeita toimenpiteitä:

  1. Akuutti taloudellinen tuki – taiteilijoiden ja artistien on saatava suoraa tukea selvitäkseen elinkustannuksistaan. Esimerkiksi Norjassa on mahdollista saada kuukausitukea, jonka suuruus on 80 % laskettuna vuoden 2019 verotetun tulon perusteella. 
  2. Antakaa meidän tehdä työtä – älkää käsitelkö kulttuuritapahtumia muuta toimintaa vaarallisempana. Tarvitsemme joustavammat karanteenisuositukset, jotta saamme maahamme ulkomaisia artisteja ja voimme itse työskennellä kotimaassa ulkomailla tehdyn työn jälkeen. Monet työtilaisuudet ovat nyt vaarassa peruuntua. Liikemaailmassakaan ei noudateta 14 päivän karanteenia, vaan mukaudutaan ajankohtaiseen tilanteeseen. Myös meidän toimintamme edellyttää matkustamista, meidän on saatava matkustaa töihin ja näin ollen tarvitsemme joustavammat karanteenimääräykset. Esimerkiksi Islannissa on otettu käyttöön nk. B-karanteeni; työtä voi tehdä ja samalla karanteenirajoituksia noudatetaan muilta osin.

Valtakunnan tasolla vaikuttaa esiintyvän epätietoisuutta koko kulttuurialan suhteen. Tämä epätietoisuus on selvitettävä nopeaan tahtiin siten, että sekä kulttuurin harjoittajille että yleisölle voidaan antaa selvät suuntaviivat pitkällä tähtäimellä. Järjestäjillä ja tuottajilla on vähintään puolen vuoden työ takanaan ennen tuotannon tai kiertueen käynnistymistä, jotkut instituutiot tarvitsevat vieläkin pidemmän ennakointiajan työnsä suunnitteluun. Jo nyt tulisi laatia suuntaviivat keväälle 2021. Kaikki mainitut tekijät on otettava huomioon.

Tällaisessa kriisissä tarvitsemme taidetta, jotta jaksamme yhdessä selvitä arjestamme. Me artistit, taiteilijat, muusikot, kapellimestarit, tanssijat, näyttelijät, ääniteknikot, näyttämötyöntekijät, tuottajat ym. olemme valmiita luomaan yhdessä yleisömme kanssa hengähdystauon, joka sisältää iloa, toivoa, surua, pohdintaa ja toipumista.

Tarvitsemme kuitenkin teidän apuanne.

 

Vem stiger fram för att försvara vår bransch? 

Finlands kulturbransch har fått ta hårda smällar de senaste sex månaderna och har gjort sitt bästa för att anpassa sig till det rådande läget och dess bestämmelser och rekommendationer. Kulturfältet står för 3,5% av Finlands BNP, men kulturutövarnas andel av vårens coronastöd var långt mindre. Ni pratar om att rädda ekonomin – vi är 3,5% av den ekonomin.

Vi kulturarbetare har tagit vårt ansvar och försöker hålla liv i en bransch som blöder, men nu har vi fått nog av att bli styvmoderligt behandlade. Efter 5 månaders näringsstopp behöver även vi få börja jobba, precis som det övriga samhället. Att se fyllda restauranger, nattklubbar, flyg och köpcentra och samtidigt, på grund av smittorisken, tvingas bära ut varannan stol från små teatrar och lokaler eller bara kunna sälja hälften av biljetterna sticker i ögonen. Ska vår bransch ha helt andra regler? Var finns rättvisan och logiken?

Är ni medvetna om de direkta följder som regionförvaltningsverkets förvirrande information den 24 augusti fick för oss? Från den första informationen, att offentliga tillställningar för över 50 personer bara får ordnas om arrangörerna tryggar deltagarnas säkerhet med tanke på coronavirussmittan, ”hade en nolla fallit bort”. Enligt ministeriet skulle det inte behövas några specialarrangemang förrän man når upp till 500 personer. Men redan på onsdagen meddelade så regionförvaltningsverket att man trots allt håller fast vid 50-gränsen.Dessa så kallade ”nya regler” som presenterades har redan varit gällande självklarheter för producenter, arrangörer och artister och publiken att hålla sig till och efterleva på sommarens kulturevenemang och festivaler. Ett ansvarslöst slarv som detta leder till omedelbara avbokningar av jobb. Det  leder direkt till att kulturarbetare och artister, många av dem frilansare utan statliga stöd, i en handvändning mister sitt levebröd. Och ert slarv har skapat stor förvirring bland publiken som avbokar eller nu inte vågar köpa biljetter. 

Vi undertecknade undrar: vem bär ansvaret för detta? Vem stiger fram för att försvara vår bransch? Vi kräver svar och snabba åtgärder: 

  1. Akut ekonomiskt stöd – konstnärer och artister behöver få direkta bidrag för att klara sina levnadskostnader. Till exempel i Norge är det möjligt att få månatligt bidrag uträknat från 80% av den beskattade inkomsten för 2019.
  2. Låt oss jobba – behandla inte kulturevenemang som farligare än något annat. Smidigare karantänsrekommendationer behövs för att kunna ta in utländska artister och själva kunna jobba här efter arbete utomlands. Nu riskerar många arbetstillfällen att avbokas. Affärsvärlden håller inte 14 dagars karantän, utan anpassar sig efter rådande situation. Också vår verksamhet förutsätter resande, vi måste få åka ut på jobb och för det behövs smidigare karantän. På t.ex. Island har de infört en s.k. B-karantän; vilket innebär att man kan utföra arbete medan man i övrigt följer karantänsrestriktioner. 

Den okunskap som verkar finnas på riksnivå kring hela kulturbranschen behöver snabbt redas ut så att klara riktlinjer med tydlighet och långsiktighet kan ges till både utövare och publik. Arrangörer och producenter har minst ett halvår av arbete innan en produktion eller turné ska gå av stapeln, vissa institutioner behöver ännu längre framförhållning för arbetsplaneringen. Riktlinjer för våren 2021 borde alltså redan läggas. Alla dessa olika faktorer behöver tas i beaktande.  

I en kris som denna behövs konsten för att vi gemensamt ska orka ta oss igenom vardagen. Vi artister, konstnärer, musiker, dirigenter, dansare, skådespelare, ljudtekniker, scenarbetare, producenter m.fl. står beredda att tillsammans med vår publik skapa andrum av glädje, hopp, sorg, reflektion och återhämtning. 

Men vi behöver er hjälp. 


Thomas Enroth och Therese Karlsson/ Kulttuurialan vetoomus 2020 - Kulturbranschens upprop 2020    Ota yhteyttä adressin tekijään




Facebook
Tulisiko asuntolainojen korkovähennykset poistaa?