Suomi tarvitsee hamppustrategiaa ei hamppufobiaa - STM:n lakiehdotus ei kelpaa
Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotuksista huumausainelain uudistamiseksi
Kiitämme mahdollisuudesta ottaa kantaa lakiehdotukseen. Jätämme lakiehdotukseen seuraavat 12 huomautusta.
1. Lakiesitys esimerkki huonosta lainvalmistelusta
Lakiesitys on tehty erittäin vaikeaselkoiseen muotoon ja on myös hyvin harhaanjohtava antaen kuvan että ollaan korjaamassa pieniä yksityiskohtia. Tosiasiassa hampun osalta oltaisiin tekemässä koko vanhan lain hengen ja sisällön romuttavaa hampun aseman muutosta, joka vakavasti loukkaa yksilönvapauksia ja elinkeinovapauksia. Lakiesitys on erittäin ongelmallinen perustuslain suhteen juuri ihmisoikeuksien ja elinkeinovapauden vuoksi.
Se, että samaan pakettiin on kietaistu esitys sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta, tekee esityksestä entistäkin sekavamman. Myös lausuntokierrosta varten työstetty sähköinen lomake on laadittu niin, ettei sen kautta voi syvällisesti asiaan kantaa ottaa.
Lakiesityksen kirjoittaminen on aloitettu syksyllä 2020 kahden Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen toimesta (Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, Laura Terho, lakimies)
Esittelytekstissä sanotaan että hanke on käynnistetty huumausainelaissa havaittujen täsmennystarpeiden vuoksi. Sitä millaisiin käytännössä ilmeinneisiin ongelmiin muutoksilla haetaan ratkaisuja ja ketkä olivat täsmennystarpeita havainneet ei kerrota.
Työryhmää hanketta edistämään ei ole perustettu, vaan esityksen laatijat ovat kuulleet nimeltä mainitsemattomia asiantuntijoita Fimeasta ja Maa- ja metsätalousministeriöstä.
Prosessi on käytännössä täysin läpinäkymätön ja lähtökohtaisesti altis ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Historiallinen yritys kiristää hampun asemaa hyötykasvina ja estää alan kehittäminen kokonaan on toteutettu käytännössä yhden ihmisen kirjoitustehtävänä ilman pöytäkirjoja ja dokumentaatiota.
Lopputuloksena on ehdotus, joka on kääritty virkamiesslangin iskusanoilla hallitusohjelmaa toteuttavaan muotoon, kun ehdotus itseasiassa rikkoo ja on vastoin hallitusohjelman yleisiä periaatteita, YK:n sopimuksia ja EU:n nykyisiä hamppulinjauksia.
2. Kansainväliset sopimukset ja lakiehdotus
Yksi suuri ongelma lakiesityksessä on sen suhde YK:n huumausainesopimuksiin ja niiden meneilläään olevan muutoksen nykytilaan. Siinä missä lakiehdotus estäisi kokonaan hampun kasvatuksen kotipuutarhoissa lajikkeista riippumatta, YK:n huumausainesopimus nimenomaisesti sallii kolme laillista kasvatustarkoitusta, kasvatuksen teolliseen käyttöön kuiduksi ja siemeneksi ja kotipuutarhakäyttöä varten. YK:n termi ” for horticultural purpose” oikeuttaa hampun kasvatuksen kotipuutarhassa ja myös tieteellisissä ja tutkimustarkoituksessa toteuttavan viljelyn.
Termi ”horticulture” on määritelty seuraavasti: The art and science of growing plants.
Kun YK:n huumausainesopimus solmittiin, ei tiedetty vielä edes sitä yhdistettä, joka aiheuttaa kannabiksessa psykoaktiivisia vaikutuksia. Koska koko kasvia ei voitu määritellä huumausaineeksi tyydyttiin määrittelemään kielletyksi huumausaineeksi hampun kukat ja ne nimettiin sopimuksessa kannabikseksi. Kannabis, eli hampun kukinnot, kirjattiin sopimukseen vaarallisimpaan luokkaan kuuluvina huumausaineena, tuotteina joilla ei ole mitään lääkinnällistä käyttöä.
Myöhempi tutkimus löysi THC-yhdisteen ja kaikki muutkin satakunta kannabinoidia ja nyt on myös tieteellisesti kiistatonta, että kyse on perinteisestä rohdoskasvista jonka lääkevaikutuksia nykyinen tieteellinen tutkimus lähes päivittäin vahvistaa.
Niinpä YK poistikin hampun vaarallisimpien huumausaineiden listalta joulukuussa 2020. Tämä olennainen muutos on myös lakitekstin kirjoittajalta jäänyt noteeraamatta.
Yksi merkittävimmistä läpimurroista on tapahtumassa CBD-yhdisteen osalta. Tämä kannabinoidi ei ole päihdyttävä mutta sillä on paljon lääkinnällisiä vaikutuksia. Kiistely siitä onko syytä kieltää tämä yhdiste huumausainesopimuksessa ratkesi, kun YK:n terveysvirasto WHO totesi ettei CBD-yhdisteellä ole päihdyttävää eikä addiktoivaa potentiaalia ja CBD-yhdiste ei joutunut huumausainekategoriaan, vaan luokitellaan suuressa osassa maailmaa nyt ruuaksi ja lisäravinteeksi.
EU:ssa on puitu CBD-tuotteiden laillisuutta ja merkittävän ennakkopäätöksen mukaan CBD-tuotteita voidaan valmistaa myös uuttamalla CBD:tä hampun kukinnoista.
Ministeriön lakiehdotus tukeutuu kuitenkin tuohon vanhentuneeseen sopimukseen ja väittää, että kukinnot ja niistä kannabinoidien erottelu olisi kiellettyä kategorisesti, lajikkeesta riippumatta.
Tässä asiassa EU:n tuomioistuin on lausunnon kirjoittaja Elina Kotovirran kanssa eri mieltä.
”Unionin tuomioistuin huomauttaa sitten, että kun unionin oikeudessa määritellään huumeen tai huumausaineen käsite, siinä viitataan erityisesti kahteen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen eli psykotrooppisia aineita koskevaan yleissopimukseen ja huumausaineyleissopimukseen. CBD:tä ei kuitenkaan mainita ensimmäisessä niistä, ja vaikka toiseksi mainitun yleissopimuksen sanamuodon mukainen tulkinta voisikin johtaa CBD:n luokittelemiseen huumausaineeksi, koska se on kannabisuute, tämä tulkinta olisi vastoin kyseisen yleissopimuksen yleistä henkeä ja sen tavoitetta suojata ihmiskunnan terveyttä ja hyvinvointia. Unionin tuomioistuin toteaa, että tieteellisen tiedon nykytilassa – joka on otettava huomioon – kyseessä olevalla CBD:llä ei näytä olevan psykotrooppista vaikutusta tai haitallista vaikutusta ihmisten terveyteen, toisin kuin (yleisesti THC:ksi kutsutulla) tetrahydrokannabinolilla, joka on hampun toinen kannabinoidi.”
3. Suomi ulos CBD-buumista – miksi?
CBD-tuotteiden osalta menossa on maailmalla valtava kasvubuumi ja se on maailman kannabistalouden moottori. Ministeriön lakiesitys estäisi kuitenkin kokonaan kannabinoidituotannon kehittämisen suomessa. Yksi osa kieltolakia olisi kielto kasvattaa hamppua kasvihuoneissa.
Käytännössä kielto merkitsisi sitä, että huippulaadukasta CBD-kukintoa ei maassamme voitaisi tuottaa lainkaan. Perusteluna tälle kiellolle esitetään, että kasvihuonekasvatuksessa THC-pitoisuudet voivat nousta korkealle. Väite on asiantuntemattomuutta. Jos kasvatetaan matalan THC-pitoisuuden CBD-lajikkeita, ei THC-pitoisuus nouse. Lajike ei toiseksi kasvihuoneessa muutu.
Ministeriön linjaus sulkisi oven rakentaa Suomeen kukoistava ja vientimarkkinoille tähtäävä kannabinoiditeollisuus.
Mutta vaikka lakiehdotus näyttää selkeästi asettuvan torjumaan kaikkea meneillään olevan CBG-buumin toimintaa Suomessa, siinä ei kuitenkaan edes mainita sanaa CBD. Lakiehdotus on kirjoitettu ikäänkuin sillä tietotasolla ja ymmärryksellä mikä oli olemassa v 1970.
Ei ole uskottavaa, etteikö STM:n virkakunnassa ja Fimeassa oltaisi tietoisia suuresta murroksesta ja hampun erilaisten lajikkeiden olemassaolosta. CBD -tilanteen sivuuttaminen lakiehdotuksesta samalla, kun kuitenkin laki rajoittaisi erittäin voimakkaasti CBD-tuotannon kehittämistä tuntuu tarkoitukselliselta peliliikkeeltä.
Mutta lainsäädäntöä valmistelevan virkakoneiston tehtävä ei ole tehdä peliliikkeita ja manipuloida päättäjiä tekemään ajamiaan ratkaisuja. Virkakoneiston on valmisteltava lakeja huolella, yleiseksi hyödyksi ja laajaan asiantuntemukseen perustuen.
4. Huumausainelaki kieltämässä hampun lajikekehittämisen!
Ehkä räikein esimerkki, joka kertoo siitä, mihin ajaudutaan kun asiantuntemuksen ja hyvän lainsäädännön periaatteista luovutaan, on lakiesityksen kannanotto hamppulajikkeiden kehittämiseen Suomessa.
Lakiehdotus kieltäisi kokonaan muiden kuin sertifioitujen siementen kasvattamisen ammattiviljelyssä. Aikaisemmin sertifiointivaatimus koski vain niitä viljelijöitä, jotka hakivat EU-tukea. Kasvinjalostuksessa käytettävät siemenet eivät kuitenkaan voi olla sertifioiituja, koska niitä vasta kehitetään sertifioinnin vaatimukset täyttäviksi.
Lakiehdotus toteaa asian näin:
”Hampun sääntelyä koskevien muutosten myötä hampun uusien hamppulajikkeiden kehitykseen liittyvä kasvinjalostustoiminta tulisi kielletyksi. Käytännössä jalostustoimintaa ei ole Suomessa juurikaan harjoitettu, joten ehdotuksen vaikutukset olisivat tältä osin vähäiset. Jalostustoiminnan salliminen edellyttäisi lupamenettelyä, jota ei kuitenkaan tässä esityksessä ehdoteta. Asiaa olisi selvitettävä tulevaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön kanssa.”
Tämä lausuma on tyrmistyttävä. Jo se lähtökohta että huumausainelakia uudistettaisiin tavalla, joka tekee laittomaksi harjoittaa hamppulajikkeiden kehittämistä, kasvinjalostusta, on hämmästyttävä. Ei voida perustella sitä, että Suomessa tehtävä peltohampun tai lääkehamppulajikkeiden kasvinjalostus olisi toimintaa, joka tulisi kieltää. Kyse on sekä tutkimuksen vapauden että elinkeinovapauden rajoja rikkovasta lainsäädäntöhankkeesta.
Ministeriön väite, että kasvinjalostuksen salliminen edellyttäisi lupamenettelyä, on tuulesta temmattu. YK:n huumausainesopimus nimenomaisesti lähtee siitä, ettei viljelykielto koske viljelyä tutkimustarkoituksiin. Tuollaista toimintaa ei lueta sopimuksen piiriin.
Mutta tässä nimenomaisessa historiallisessa tilanteessa, jossa hamppu on kaikessa monimuotoisuudessaan palaamassa hyötykäyttöön, linjausta voidaan pitää myös jyrkästi kansakunnan edun vastaisena kotimaisen hampputalouden kampitusyrityksenä.
Maailmalla kehitetään kilvan erilaisia hampputuotteita ja tietenkin erilaisiin tarkoituksiin soveltuvia hamppulajikkeita. Viljelykelpoiset lajikkeet ovat koko kasvintuotantoketjun perusta, myös hampulla. Ministeriön virkamiehen linjaus, ettei kasvinjalostusta hampun osalta tarvita, on osoitus virkamiehen aiheenhallinnan täydellisestä puuttumisesta, mutta myös oudosta välinpitämättömyydestä elinkeinotoiminnan vapautta kohtaan.
Ei voida julistaa huumausainelaissa kielletyksi kasvinjalostuksen toimialaa.
Toki kasvinjalostusta tarvitaan. Tarvitaan erilaatuisia öljysiemenlajikkeita ja myös kotimaisia kuitusiemenlajikkeita. Tarvitaan myös pohjoisen valo- ja ilmasto-oloissa menestyvien lääkelajikkeiden jalostusta. Valtion tulisi panostaa tähän työhön tukemalla alan yrittäjiä ja tutkimus- ja kehittämistyötä, ei rajoittamalla ja estämällä sitä.
5. Lakiuudistus sivuuttaa todelliset ongelmat
Ne perustelut, joita hamppupolitiikan kiristämiseen esitetään jäävät hämäriksi. Mitä ovat olleet ne huumausaineitten käyttöön liittyvät ongelmat, joiden vuoksi noin rankkoihin rajoituksiin on haluttu lähteä? Jää tuntu että nyt tehdään omituista ideologista hamppupolitiikkaa, eikä mielekästä lainsäädäntötyötä olemassaolevien ongelmien ratkaisemiseksi. Todellisiakin ongelmia nimittäin on.
Suomi on nopeasti noussut yhdeksi Euroopan kärkimaaksi metamfetamiinin ja opiaattien käyttötilastoissa. Synteettiset muuntohuumeet ovat yleistyneet. Riippuvuusongelmat synteettisten kipulääkkeiden osalta ovat pahentuneet. Huume- ja lääkekuolemien määrä on kasvanut. Näihin todellisiin isoihin ongelmiin lakiesitys ei hae ratkaisuja, vaan pikemminkin on estämässä ratkaisujen löytämistä.
6. Oikeus hamppuun on ihmisoikeus
CBD-kannabis on hyvä ja turvallinen sekä riippuvaisuutta aiheuttamaton vaihtoehto ja apu moneen vaivaan. Apua ovat saaneet kipupotilaat, epilepsiapotilaat, parkinsonin tautia sairastavat, unettomuudesta kärsivät ja monet muut.
Tällä hetkellä hamppu on lääkeluettelon rohdoskasviluettelossa ja ihmisillä on oikeus sekä lääkelain että huumausainelain puitteissa kasvattaa omaan käyttöönsä ei päihdyttäviä hamppulajikkeita. Uusi laki kieltäisi tämän.
Näkeekö lain kirjoittaja jonkunlaisena huumausaineepoliittisena uhkana tilanteen, jossa kipupotilas ryhtyy kotipuutarhassaan kasvattamaan CBD-hamppua itselääkintään.
Uhka on toki todellinen lääketeollisuudelle ja olisikin ollut hyvä tietää, ketkä Fimeasta osallistuivat lakiesityksen laadintaan.
7. Millaista valvontaa viljely tarvitsee ja kenen toimesta?
Yksi lakiesityksen tendensseistä on siirtää valvontavaltaa ja vastuuta hampun kasvatuksen osalta Fimealle ja ottaa hampun kasvatuksen osalta sinne poliisitehtäviä.
Todettakoon että Fimean toimialana on valvoa ja säädellä lääkemarkkinoita ja sen toimijoiden toimintaa. Hampun kasvatus ei ole lääkelain piiriin kuuluvaa toimintaa.
Lakiehdotuksen taustalla tuntuu olevan ajatus, että kaikki hamput ovat huumetta ja jos rajoitetaan hampun viljely vain peltomittakaavan toiminnaksi, se estäisi jotenkin hampun kasvatusta huumausainekäyttöön.
Ongelmien ratkaisu on yksinkertaisempi.
Nykyisillä mittausvälineillä on mahdollista tehdä nopeita valvontamittauksia jos poliisi epäileen jonkun viljelmän olevankin thc-painotteista hamppua. Poliisille tulee antaa lisää koulutusta tunnistamaan laittomia ja laillisia kasvatustarkoituksia ylilyöntien ja tarpeettomien interventioiden estämiseksi.
Poliisi on myös luonteva ilmoitusviranomainen jos ilmoitusvelvollisuuteen halutaan mennä. Suomen huumausainelaki perustuu YK:n huumausainesopimukseen jonka mukaan hamppua ei saa viljellä huumausainekäyttöä varten.
Olisi mielekästä että, kun hamppua viljellään esimerkiksi CBD-materiaalin tuotantoon ja kasvinjalostukseen pienillä aloilla tai kasvihuoneissa, viljelyn tarkoituksesta pitäisi tehdä ilmoitus poliisille. Näin poliisi voisi sitten harkintansa mukaan valvoa toimintaa mittauksin ja muilla tavoin.
8. Hampun pitoisuudet eri yhdisteiden osalta
Lakiehdotuksessa niputetaan kaikki hamput huumausainekategoriaan niiden kukintojen osalta. Kirjoittaja ei erottele THC – painotteisia eikä CBD-painotteisia lajikkeita toisistaan, koska CBD-hamppu sivuutetaan kokonaan.
Jo pitkään on kuitenkin Suomessa ja Euroopassa mitattu THC- ja CBD-pitoisuuksia kasveista ja mitattu THC/CBD-suhdelukuja. Jos THC:n määrä on ollut suurempi kuin CBD:n sitä on pidetty aihetodisteena huumausainekäyttöön kasvattamisesta.
Huumausainelaissa tulisikin todella ottaa kantaa kysymyksiin hampun yhdistepitoisuuksista ja myös hamppua sisltävien elintarvikkeiden yhdistepitoisuuksista. Kaikki hamput sisältävät thc:tä, mutta on selvää, ettei se tee kaikista hampuista ja niistä tehdyistä tuotteista huumausaineita, kuten esimerkiksi Fimea on pyrkinyt tulkitsemaan.
Olisi aloitettava keskustelu siitä, millaisia THC-pitoisuuksia ja THC/CBD-suhteita esimerkiksi hampputeessä tai tintuurassa sallitaan.
9. Järjestäytynyt rikollisuus on hyötynyt hamppuvainosta
Yksi iso ongelma, jonka huumausainelain uudistajajat ovat jostakin syystä sivuuttaneet on järjestäytyneen rikollisuuden voimakas paluu kannabismarkkinoille.
Sekä YK:n huumausaineyleissopimus että Suomen huumausainelaki sallisivat jättää tuomitsematta omaan käyttöönsä kannabista kasvattajia.
Kotikasvatuksen yleistyminen parikymmentä vuotta sitten johti nopeasti siihen, että järjestäytyneen rikollisuuden ote kannabismarkkinoista kirposi lähes täysin.
Kotikasvatuksen nousuun reagoitiin sitten huumausainesyyttäjien toimesta ja oikeuskäytäntöön lanceerattiin ns rangaistusasteikot ja niiden nojalla hampun kotikasvatuksesta tuli erittäin voimakkaasti rangaistava rikos.
Käytännössä täysin ulkoparlamentaarista kautta siis vaikutettiin olennaisesti lain sisältöön ja henkeen sekä ennenmuuta tulkintaan. Takapihallaan hamppua omaan käyttöönsä kasvattaneita ihmisiä tuomittiin yhtä kovilla tuomioilla kuin kovien huumeiden salakuljettajia ja kauppiaita.
Tästä lakikaappauksesta oli kaksi seurausta.
Ensinnäkin poliisin voimavaroista ohjautui huomattavan suuri ja kasvava osa juuri kotikasvatuksen valvontaan. Poliisin ja oikeuslaitoksen työ kuormittui tapauksista, joita lainhengen mukaan toimittaessa ei olisi tullut oikeusprosesseihin tuoda lainkaan.
Rajallisten resurssien ohjautuminen hampun niittelyyn johti siihen, että voimavaroja muualle ei vastaavasti riittänyt. Tämä on osasyy siihen, miksi Suomi on yllättäen noussut synteettisten kovien huumeiden käytössä Euroopan kärkisijoille.
Toinen seuraus oli sitten tietenkin se, että kun kotikasvatuksen riskit kasvoivat olikin monelle riskittömämpää ostaa kannabista katukaupasta. Käytännössä kotikasvatuksen vaino on palauttanut kannabismarkkinoita järjestäytyneen rikollisuuden haltuun.
Eli valvonnan kohdistaminen kotitarvekasvattajiin johti järjestäytynyttä rikollisuutta hyödyntävään suuntaan. Tilanne on myös johtanut siihen, että Suomessa katukannabis on lähes maailman kalleinta. Se ei ole kulutusta lopettanut, mutta on merkinnyt erittäin suuria voittoja laittomalle kaupalle.
Tässä lakiehdotuksessa on sama sisäinen valuvika. Pyrkimykset estää jopa CBD-hampun viljely omaan lääkekäyttöön on vain luomassa kasvavia markkinoita laittomasti kasvatetulle CBD-kukalle.
Tuntuu, ettei lain kirjoittaja ei ole ymmärtänut lainkaan niitä todellisia ja reaalisia vaikutuksia, joita lakiuudistus todella aiheuttaisi.
Jos haluttaisiin oikeasti toimia järjestäytynyttä huumausainerikollisuutta vastaan, toimittaisiin kuten monessa muussa Euroopan maassa eli sallittaisiin myös thc-pitoisten kasvin kotitarveviljelyä sovituissa rajoissa.
10. Lääkebisneksen etu ajamassa kansallisen edun ylitse?
Lakiehdotus hyödyttäisi järjestäytynyttä huumausainerikollisuutta, mutta toisena ilmeisenä hyödynsaajana on lääketeollisuus.
Pelkästään CBD-kannabistuotteet aiheuttavat suuren uhkan lääketeollisuudelle tarjoamalla vaihtoehtoja opiaateille, kipulääkkkeille, unilääkkeille ja moneen muun lääkitykseen.
Kun suppea joukko virkamiehiä katsoo tarkoituksenmukaiseksi ajaa lääketeollisuuden etua kansanterveyden ja kansalaisten edun sekä terveen talouden sijasta, on syytä pysähtyä.
Suomen huumausainelaissa on todellisiakin uudistamistarpeita ja hampun asemaa huumausainelaissa olisi myös tarkistettava vallitsevan tilanteen mukaisesti.
Tämä virkamiesten esitys ei kuitenkaan palvele mitään järjellistä tarkoitusta hamppua koskevan säätelyn osalta. Lain kirjoittajat eivät selvästikään ole olleet oikein kartalla siitä mihin hampun osalta ollaan YK:ssä ja EU:ssa ja muualla maailmassa menossa. Myös koko ajan tapahtuva tieteellinen ja taloudellinen murros ja erilaisten innovaatioiden tulva, joka on maailmalla menossa näyttää jääneen tekstin kirjoittajalta huomaamatta.
11. Suomi mukaan maailman hampputalouteen
Hampun paluu takaisin tärkeäksi hyötykasviksi on synnyttänyt maailman kokonaan uuden talouden sektorin, hampputalouden. Hampputalous pitää sisällään kasvinjalostuksen, siementuotannon, kasvinviljelyn, sadonkorjuun, jatkojalostuksen ja markkinoinnin toiminnot. Hampputalouteen (kuten esimerkiksi metsätalouteenkin) kuuluu myös alan laitekehitys, tutkimus- ja tuotekehitys jne. Hamppualan teknologiatarve on laaja ulottuen biohiilen ja pyrolyysiöljyn massatuotannosta, lääkeyhdisteiden tislaukseen, tekstiilien jalostukseen, korjuuteknologiaan jne.
Suomi voisi olla paitsi merkittävä pohjoinen hampputuotteiden tuottaja myös merkittävä hampputeknologioiden kehittäjä.
Kaikkine mahdollisuuksineen kuiduista kosmetikkaan, ruokaöljystä CBD-tippoihin, eristeistä , harkkoihin - hamppualaa voidaan pitää suurimpana käyttämättömänä mahdollisuutena luoda hyvinvointia ja kestävää taloutta Suomessa.
Jotta pääsisimme mukaan menossa olevaan hampputalouden kasvubuumiin, tarvittaisiin kansallinen hamppustrategia. Siinä voitaisiin hahmottaa ne kehittämissuunnat, joihin panostetaan, tutkimustarpeet, rahoitustarpeet ja myös lainsäädännölliset tarpeet.
Vasta, kun meillä olisi olemassa kartta ja tavoite, jonne hampun osalta haluamme mennä, olisi aika ryhtyä tekemään lainsäädäntöä, jolla tavoitteeseen päästään.
12. Ehdotuksia jatkotoimista
Ehdotamme, että tätä lakiehdotusta hamppua koskevien muutosten osalta ei toteuteta lainkaan.
Ehdotamme edelleen, että käynnistetään laajapohjainen viranomaisten, yritysten, tutkimuslaitosten avoin yhteinen hamppustrategiaprosessi jossa pyritään hahmottamaan hamppumurroksen nykytilannetta ja globaalia kehitystä sekä Suomen mahdollisuuksia olla murroksessa dynaamisena toimijana.
Hampussa on tulevaisuus. Suomi tarvitsee askelmerkkejä eteenpäin.
Lisätietoja:
Huumausainelain muutosesitys - Hampunviljelijöitten vastine https://youtu.be/CXYMNs4bt9o
Lupaavat ja innostavat tulevaisuuden näkymät https://youtu.be/j_PqNi7cxdM
Ota kantaa hampun viljelyn puolesta https://youtu.be/wWte2ycFwow
Pohjoisen Auringon kirjelmä hallitukselle 22.03.2021
Huumausainelaki 1992, hallituksen esitys ja perustelut
YK:n huumausainesopimus. 1961
Hannu Hyvönen Ota yhteyttä adressin tekijään