Taidepoliittisen asiantuntijaryhmän hallitusohjelmatavoitteet

Kulttuurin ja taiteen merkittävyys ja arvostus yhteiskunnassa ei saa kärsiä siitä, että ala on pirstaloitunut ja hajanainen. Painetta yhdistyä yhteisen sanoman taakse on tullut sekä kulttuurin kentältä että poliitikoilta ja virkamiehiltä. Joukko keskeisten kulttuurijärjestöjen edustajia ja taiteilijoita vietti 26.2. puoli päivää pohtimassa tärkeimpiä viestejä, joita taiteen kenttä haluaisi välittää päättäjille. Ryhmätyön tuloksena nousi esille kirkkaasti kolme tärkeintä asiaa, joiden takana seisomme; taiteen asema hallituksessa (kulttuuriministeri), taiteen tekemisen mahdollistaminen (resurssit) ja taiteilijoiden työn arvostus (sosiaaliturva).

Haluamme, että nämä viestit otetaan huomioon uutta hallitusohjelmaa laadittaessa ja uutta hallitusta koottaessa. Allekirjoituksellasi osoitat samalla, että taiteen tekijöillä ja alalla toimivilla järjestöillä on yhteinen tahto puolustaa toimialaansa. Adressin voi allekirjoittaa niin yksityishenkilö kuin organisaatio.

Taidepoliittisen asiantuntijaryhmän hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2015–2019

1) Kulttuuriministeri

Hallituksessa tulee olla ministeri, jonka päätehtävänä on taide- ja kulttuuripolitiikka, jotta taiteen ja kulttuurin toimintaedellytykset Suomessa turvataan ja niitä voidaan kehittää.

Kulttuuriministerin tehtävä on kulttuurin ja taiteen rahoituksen puolestapuhumisen ohella luoda taidemyönteistä ilmapiiriä, osoittaa taiteen merkitys yhteiskunnan edistäjänä ja uudistumisen katalysaattorina sekä oleellisena osana elämäämme, arkeamme ja juhlaamme.

2) Taiteen rahoituksen kasvattaminen ja rahoitusrakenteiden kehittäminen

10 prosentin, eli n. 45 miljoonan euron lisäys OKM:n budjettiin taiteelle. Varat kanavoidaan Taiteen edistämiskeskuksen kautta.

Kun Taiteen edistämiskeskuksen merkitys taiteen rahoituksessa kasvaa, samalla sen toimintakenttää on laajennettava koskemaan entistä paremmin myös yhteisöjä ja instituutioita.

Taiteen edistämiskeskuksen kautta varat kanavoituvat suoraan kentälle, eri taiteen alat ovat siellä jo nykyisellään edustettuina ja tuki kohdistetaan vertaisarvioinnin avulla. Taiteen vertaisarviointi onkin tärkeää ja sitä tulee kehittää, jotta taidealakohtainen tietotaito voi pitää yllä taiteen kehittymistä.

Veikkausvoittovarojen jakosuhde on säilytettävä ennallaan.

3) Toimiva perustulo ja taiteilijan sosiaaliturvan kehittäminen

Perustulolla voidaan ratkaista taiteilijoiden sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, kuten problematiikkaa työssä olon ja työttömyyden jaksottamisessa. Perustulon tulee olla riittävän suuri ratkaistakseen taiteilijoiden toimeentuloturvassa nykyisellään olevat ongelmat.

Perustuloa ei tule nähdä apurahajärjestelmää korvaavana. Taiteen ja taiteilijan tukeminen on käsitteellistettävä erikseen.

Vapaiden taiteilijoiden tulot siirretään MYEL-eläketurvajärjestelmän piiriin.

 

> Adressi perusteluineen

Helsingissä 3.3.2015

Taidepoliittinen asiantuntijaryhmä

Annika Tudeer, Mad House
Dan Henriksson, teaterchef, Klockriketeatern
Eeva Bergroth, tuottaja, Klockriketeatern
Eeva Kemppi, kriitikko ja esitystaiteilija, Toisissa tiloissa
Hanna Nyman, toiminnanjohtaja, Baltic Circle -festivaali
Hanna-Reetta Schreck, järjestöasiantuntija, Suomen Teatterit ry
Heidi Backström, Mad House
Heikki Marila, kuvataiteilija
Ilmi Villacis, toiminnanjohtaja, Lukukeskus-Läscentrum
Jan Liesaho, TAIDE 2015 -kampanjan koordinaattori
Johanna Råman, musiikin, festivaalikentän ja vapaan taidekentän asiantuntija
Johanna Tuukkanen, taiteellinen johtaja / ANTI - Contemporary Art Festival, sisältöasiantuntija / Tanssin talo ry
Johanna Vakkari, Taide- & kulttuuriohjelman päällikkö, Suomen Lontoon instituutti
JP Koskinen, kirjailija
Juha Valkeapää, ääni- ja esitystaiteilija, Mad House
Jukka Hyde Hytti, teatterituottaja
Jussi Koitela kuraattori ja kuvataiteilija
Jyrki Vainonen, kirjailija ja suomentaja
Kristin Olsoni, ohjaaja, Helsinki
Laura Jantunen, tanssitaiteilija
Laura Serkosalo, toiminnanjohtaja, Nuoren Voiman Liitto
Marina Andersson-Rahikka, Mad House
Markus Kåhre, kuvataiteilija
Matilda von Weissenberg, hallinnollinen johtaja, Teatteri Viirus
Mervi Leivo, tuottaja, Myrskyryhmä/ Myrskynsilmä ry
Mikael Kinanen, varapuheenjohtaja, Taideyliopiston ylioppilaskunta
Otso Kantokorpi, taidekriitikko
Outi Järvinen, tuottaja, Arts Management Helsinki
Pauli Rautiainen, taidepolitiikan tutkija, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö
Pauliina Ståhlberg, johtaja, Suomen Lontoon instituutti
Petra Vehviläinen, teatteriohjaaja, muusikko
Saara Moisio, tiedottaja, Todellisuuden tutkimuskeskus
Sanna Taskinen, tuottaja
Satu Herrala, taiteellinen johtaja, Baltic Circle -festivaali
Satu-Minna Suorajärvi, kuvanveistäjä ja puheenjohtaja, Suomen Taiteilijaseura
Tellervo Kalleinen, kuvataiteilija
Tuomo Railo, taiteellinen johtaja, Tanssiteatteri Glims & Gloms
Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija, suomentaja ja kulttuurintutkija
Viveca Hedengren, kulttuurituottaja/kulturproducent, Helsingfors