TAMPEREEN UHANALAISET KULTTUURITILAT SÄILYTETTÄVÄ

Tampereen kaupungin liiketoimintajaosto on syksyllä 2014 esittänyt myytäväksi tarjouskilpailun perusteella kymmeniä kaupungin omistuksessa olevia kiinteistöjä ja muita kohteita. Listalla on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja tiloja, joissa järjestetään monenlaista tamperelaisten henkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävää, usein yhdistysten pyörittämää asukas- ja kulttuuritoimintaa, kuten kaupunkiviljelyä, yleinen sauna, päihdeongelmaisten palvelu- ja toimintatiloja sekä erilaisia taiteen ja luovan toiminnan keskuksia, myös leirintä- ja retkeilyalueita.

 

Allekirjoita vetoomus, jotta Tampereen kaupunki luopuisi kiinteistöjen myyntiaikeista ja sopisi niiden käytöstä niissä toimivien yhdistysten kanssa pitkäjänteisesti ja käyttäjälähtöisesti.

 

PISPALA PÄÄKOHTEENA

Kohteiden myynti koskettaisi tuhansia tamperelaisia, ja se iskisi erityisesti Pispalaan. Myyntiin harkittavien listalla ovat muun muassa Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo, kaupunkiviljelyn koti Kurpitsatalo, Tahmelan A-Killan talo sekä Suomen vanhin ja kuuluisin yleinen sauna, Rajaportin sauna. Kaikki ovat yhdistysten käytössä olevia kaikille avoimia tiloja. Kiinteistöjen myynti uhkaisi vakavasti tilojen ja yhdistysten toiminnan tulevaisuutta. Myynti tarjouskilpailun pohjalta uhkaisi myös yhteisten rakennusperintökohteiden säilymistä.

 

Liiketoimintajaoston päätös on ristiriidassa kaupunkilaisten omaehtoisen aktiivisuuden ja Tampereen yhteisöllisyyttä korostavan kaupunkistrategian kanssa. Suomen kotiseutuliitto valitsi Pispalan Vuoden kaupunginosaksi 2014 ja Hirvitalo puolestaan sai Messukeskuksen ja Galleristit ry:n Vuoden taideteko 2014 palkinnon. Yhdistysten ihmiset ovat itse pelastaneet Rajaportin, Kurpitsatalon ja Hirvitalon kiinteistöt rappeutumiselta ja purkamiselta. Kun kaupunkilaiset itse ottavat asiat hoitaakseen ja saavat siitä laajaa tunnustusta, miksi hallinto haluaa pysäyttää heidät?

 

EIKÖ EDULLISIA PALVELUJA KANNATTAISI RAHOITTAA?

Tampereen kaupunki perustelee kiinteistöjen myyntiaikeita sillä, "ettei paikoissa ole sen omaa palvelutuotantoa" ja linjaa, että "omaisuutta myydään uusien investointien rahoittamiseksi". Samalla kun kaupunki karsii omaakin palvelutuotantoaan, Tampereella on meneillään massiivisia rakennusprojekteja, kuten Rantatunneli. Eivätkö jo olemassa olevat tarpeelliset ja toimivat, kustannustehokkaat projektit ja palvelut ole tärkeitä, eli rahoittamisen arvoisia?

 

ENTÄ JOS TILAT MYYDÄÄN?

Jos yhdistykset ja erilaiset itsejärjestyneet ryhmät jäävät säästöjen takia vaille kaupungin edullisia vuokratiloja, jää niille kaksi vaihtoehtoa: toiminta täytyy kaupallistaa tai lopettaa se kokonaan. Useat näistä aktiviteeteista ja palveluista eivät kuitenkaan ole yksityistettävissä tai markkinakelpoisia, vaan ne ovat yhteisöllisiä ja siten epäkaupallisia. Elämä on muutakin kuin ostamista ja myymistä.

 

KENEN ON KAUPUNKI JA MIKÄ ON SEN TEHTÄVÄ?

Edullisten tai jopa ilmaisten tilojen palveluja ja toimintamahdollisuuksia käyttävät erityisesti vähävaraiset ihmiset, jotka voivat näin olla aktiivisia yksilöitä ja yhteisön jäseniä. Lakkauttamiset iskisivät ensiksi heihin. Samalla kuihtuisivat kaikkien asukkaiden mahdollisuudet oma-aloitteiseen yhteistoimintaan, vaikka sen hyödyt on huomattu jo maailman metropoleissakin. Ihmisillä on oikeus olla aktiivisia omassa elinympäristössään, eikä vain hallinnan kohteita. Älkäämme unohtako, että kaupungin ensisijainen tehtävä on olla yleishyödyllinen organisaatio, joka huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista. Kaupungissa elää erilaisia ihmisiä erilaisine tarpeineen ja tämän huomioiminen on kaikkien etu.

 

MITÄ ME HALUAMME

Vaadimme, että uhanalaisia tiloja hallinnoiville yhdistyksille tulee taata niihin pitkäaikainen käyttöoikeus ja näin vihdoinkin antaa työrauha.

 

Tampereen kaupungin ja kaupungin omaehtoisten kulttuuritoimijoiden välille tulee luoda luottamukselliset, kahdenväliset keskustelu- ja toimintasuhteet.

 

Vaadimme kiinteistöjen myyntiaikeista luopumista ja tilojen käytön sopimista pitkäaikaiseen toimintaan käyttäjälähtöisesti. Tilojen toiminnan on saatava olla mahdollista nykymuodossaan ja toiminnan muutosten tulee olla niitä käyttävien ja pyörittävien ihmisten ja yhdistysten päätäntävallassa.

 

Kulttuuritilojen hallinta tulisi siirtää Tilakeskukselta esimerkiksi Kulttuuritoimen alaisuuteen, tai asettaa kulttuuritilakonsultti, jolla on aktiivinen ja luottamuksellinen suhde Tampereen kulttuuritilojen hallinnoijiin rakentavan yhteistyön mahdollistamiseksi.

 

Tampereen kaupungin tulee tehdä kyseessä olevien yhdistysten kanssa 10–20 vuoden mittaiset vuokrasopimukset. Näissä sopimuksissa kaupunki sitoutuisi vuokraamaan kyseiset tilat yhdistysten kanssa neuvoteltua kohtuullista ja elinkustannusindeksiin sidottua vuokraa vastaan. Muussa tapauksessa kaupungin tulisi myydä tilat hyvin nimellistä summaa vastaan niissä toimiville yhdistyksille.



Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Kenen Kaupunki? voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Tulisiko ruotsin opiskelun olla vapaaehtoista?