Tasa-arvoa Helsingin peruskoulujen kielivalikoimiin

Me allekirjoittaneet vaadimme Vuosaaren kouluihin lisää valinnaisia kieliä alueellisen tasa-arvon vuoksi. 

Vuosaari on yksi Helsingin kaupungin kouluverkon  seitsemästä alueesta. Alueella asuu yli 36 400 henkeä, joista alle 16-vuotiaita on enemmän kuin Helsingissä keskimäärin, 18,8% ja alueella asuu paljon monikulttuurisia ihmisiä. Vuosaaressa toimii kahdeksan eri koulua peruskouluikäisille pienellä alueella, joten yhteistyö eri koulujen välillä olisi helppo järjestää. Kuitenkin Vuosaari on ainoa suurpiiri, jossa ei voi valita espanjaa A-kielenä eikä venäjää ollenkaan. Helsingissä on seitsemän koulua, joissa voi valita varhennetun (1. luokalta alkavan) A-kielen, mutta yksikään niistä kouluista ei sijaitse Itä-Helsingissä. Lähikouluperiaatteen mukaisesti ei ole järkevää lähettää kielistä kiinnostuneita lapsia muiden alueiden kouluihin. 

Aurinkolahden peruskoulu on ainoa helsinkiläinen peruskoulu, jossa on tarjolla vain yksi valinnainen B-kieli (saksa) ja sama kieli on tarjolla ainoana valinnaisena englannin kanssa myös A-kielenä.  Koulut ja niiden kielivalikoimat ovat nähtävissä sekä kotiin jaetuissa tokaluokkalaisen oppaissa että täällä. 

Helsingin kaupungin opetusviraston strategiana on ollut lisätä harvinaisten vieraiden kielten (espanja, venäjä, saksa, ranska) opetusta erityisesti A-kielenä, koska tutkimusten mukaan kielten opiskelu kannattaa aloittaa varhain. Helsinki on tukenut koulujen kielivalintoja erilaisten projektien avulla esim. Viehko ja Maailma koulussa.  Koulut ovat saaneet kuitenkin melko vapaasti päättää tarjoamistaan kielistä ja se on aiheuttanut epätasa-arvoa eri koulujen ja alueiden välille. 

Valinnaisten kielten opiskelun mahdollisuus avaa myöhemmin portteja opiskelupaikkoihin ja työmaailmaan. Englannin osaamisella ei enää erotu. Onko oikein, että yhden suurpiirin lapsilta on suljettu nämä mahdollisuudet?

 

Jos muiden vieraiden kielten tärkeys epäilyttää kannattaa lukea alta Elinkeinoelämän Keskusliiton kommentti asiasta vuodelta 2013.

 

Nuorten kielitaito yksipuolistuu, vaikka työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä. Suomen nuoret osaavat englantia hyvin, mutta muut kielet jäävät jalkoihin.

– Olemme olleet jo pitkään huolissamme siitä, että vieraiden kielten opiskelu kaventuu näin kouluissa, varoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Satu Ågren.

Hän korostaa, että ei väheksy englannin osaamista. Se alkaa olla perusvaatimus liki samaan tapaan kuin luku- ja kirjoitustaito.

Samalla vasta jonkin muun vieraan kielen taito voi olla valtti työnhaussa.

Suomen yritysten näkemys tulevaisuuden kielitaitotarpeista kävi ilmi EK:n kokoamasta kyselystä jo muutama vuosi sitten. Pula venäjän kielen osaajista on saanut runsaasti julkisuutta paitsi silloin myös aivan hiljattain.

– Yritykset ovat niin ikään ennakoineet portugalin, kiinan ja espanjan kielten merkityksen kasvua työmarkkinoilla, Ågren täydentää.

On väitetty, että vieraiden kielten osaaminen on Suomen kaltaiselle maalle erityisen tärkeää.

– Koska olemme pieni valtio, jolla ei ole hurjasti pääomia tai isoa väestöä, kansainvälinen osaaminen on keskeistä. Menestyskonsepti on se, että haemme maailmalta hyviä uusia ideoita, joita yritämme soveltaa täällä luovasti. Siihen tarvitaan kielitaitoa, painottaa Juha Ketolainen Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimosta.

Tasa-arvo horjuu

Ågren ja Ketolainen muistuttavat, että kieliopintojen yksipuolistuminen ei suinkaan ole aina kiinni koululaisen tekemistä valinnoista. Usein koululaisella ei ole, mistä valita.

– Maaseutukunnista yli puolessa ei ole lainkaan tarjolla englannin lisäksi toista pitkää vierasta kieltä, niin kutsuttua A2-kieltä. Tämä on myös tasa-arvon ongelma: kaupungeissa ja taajamakunnissa A2-kieli on lähes aina valittavissa, Cimon korkeakoulutuksen toimialajohtaja Ketolainen vertaa.

Ågren ymmärtää pienten kuntien vaikeuksia.

– Kieliopintojen järjestäminen on kallista. Lisäksi opetusryhmien minimikoko on asetettu aika korkeaksi.

Ågrenin mukaan pulmaan on kuitenkin ratkaisu.

– Asiassa tarvitaan oppilaitosten välistä yhteistyötä. Tieto- ja viestintätekniikka on kehittynyt niin nopeasti, että nyt on mahdollista järjestää (tietoverkon välityksellä) yhteisopetusta saman aikaan useassa koulussa. Näin kieliryhmän vähimmäiskoko saataisiin täyteen.

EK:n asiantuntija Ågren ei epäröi korostaa ehdotuksen etuja.

– Tämänkaltainen yhteisopetus olisi välttämätöntä, jos halutaan varmistaa suomalaisten monipuolinen kielitaito.

(Artikkeli löytyy täältä)

 

 

 


Hilkka-Roosa Nurmi    Ota yhteyttä adressin tekijään