Tornio-Kolari henkilöjunaliikenteen lisääminen

Muutama vuosi sitten peruskorjattu ja nyt avoimesti hankkeena liputettu Tornio-Kolariradan sähköistäminen loisi hyvän pohjan työmatkaliikennettä ja matkailun vaatimaa liikennettä varten myös henkilöjunaliikenteen lisäämiselle radalla. Nopeat ja liityntäliikenteen avulla toimivat joukkoliikenneyhteydet radalla mahdollistaisivat työmatkaliikenteen Kemi-Tornio alueelle Tornion pohjoisten kaupunginosien, Ylitornion ja jopa Pellon alueelta. Maantieteellisesti alue vastaa pääkaupunkiseudun ympärille muodostuvan työssäkäyntialueen ulottuen Lahti-Hämeenlinna-Karjaa kehälle. Alueella pendelöinnin mahdollistavat työssäkäyntiin sopivat junayhteydet sekä liityntäliikenne. Alueen kunnat ja kaupungit tukevat työmatkaliikennettä erilaisilla joukkoliikennelipuilla. Tornionlaakson alueella joukkoliikenne on rapautunut aikojen saatossa niin, että harva pystyy tekemään työmatkansa sen turvin. Tämä on johtanut yksityisautoilun lisääntymiseen, joka lisää tien 21 rasitusta ja liikennemääriä. Toisaalta nuorten liikkuminen ja opiskelu kotipaikkakunnalta käsin on tullut mahdottomaksi. Samoin työuran alussa kotiseudulle palaamisen samalla, koska se vaatisi oman auton käyttöä. Tämä on monelle jo opiskeluajan kaupungissa eläneelle nuorelle suuri investointi ja matalapalkkaisten nuorten tuloissa suuri lovi. Tämä tilanne näkyy erityisesti Pellon ja Ylitornion kuntien ikärakenteessa, joissa nuoret aikuiset ovat marginaalinen ryhmä. Kunnat eivät ole työpaikkaomavaraisia, joten "pendelöinti" on välttämätön osa monien kunnassa asuvien elämässä. Muuttotappio on molemmissa kunnissa myös tosiasia, joten sen pysäyttämiseksi kuntien luulisi olevan kiinnostunut myös tukemaan alueelle muuttavien työ- ja opiskelumatkakustannuksissa. Neuvottelujen aloittaminen VR:n kanssa, kuntien aktiivinen osallistuminen ja alueen työikäisen ja opiskelevan väestön kuuleminen olisi aloitettava pikimmiten.