Vetoomus Arrakosken voimalan lopettamiseksi

Padasjoen vesireitin varrella sijaitseva,vuonna 1965 valmistunut Arrakosken tunnelivoimala ehti käydä runsaat kaksi
vuotta alkuperäisen toimilupansa umpeuduttua, kunnes Itä-Suomen ympäristölupavirastovuonna 2008 jatkoi sen toimilupaa 50 vuodeksi. Valitusten (mm. ELY-keskus)johdosta Vaasan hovioikeus on pitänyt jatkohakemusta riittämättömänä ja edellyttää samaa lupamenettelyä kuin jos perusteilla olisi uusi voimala. Voimala toimii jälleen ilman lupaa.

Uusi lupahakemus on kirjattu Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa (AVI) 23.3.2011 diaarinumerolla ESAVI/61/04.09./2011ja sitä on täydennetty 30.10 2011 otsikolla ”Arrakosken voimalan pysyttäminen ja lisäkoneiston rakentaminen”.

Voimalan uutta toimilupaa vastaan puhuvat seuraavat perusteet:

1. Luontoarvot ja koskimiljöön tuhoutuminen.
Vuolaan mutta vähävetisen Arrakosken voimaa on hyödynnetty tiettävästi jo1400-luvulla. Paikallisten yrittäjien virheinvestoinniksi osoittautunut pieni tunnelivoimala on vienyt luonnonkauniin kosken maan alle, jopa sadaksi vuodeksi. Arrakosken vanha teollisuuskylä ja koko Padasjoen vesireitti saisivat vapaasta koskesta elinvoimaa ja edellytyksiä luoda uutta elinkeinotoimintaa esim. matkailijoille, melojille ja virkistyskalastajille suunnatuin palveluin.

2. Päijänteen luontaisen järvitaimenkannan pelastaminen ja paikallisten taimenkantojen vahvistaminen.

Erittäin uhanalainen Päijänteen järvitaimen tarvitsee jokaisen mahdollisen nousureitin ja lisääntymisalueen. Jo Arrakosken alapuolinen, nyt kuiva jokiuoma tarjoaisi erinomaisia luontaisia kutusoraikkoja. Kosken avaaminen auttaisi vaelluskaloja nousemaan myös sen yläpuolisille virta-alueille. Tasaisempi virtaama ja riittävä vesimäärä turvaisivat paikallisten purotaimenkantojen elinolot.

3. Juoksutushaitat. Voimalan tempoileva sähköntuotanto on lisännyt vedenkorkeuden nopeiden muutosten aiheuttamia haittoja sen vesivarastona toimivan Miestämäjärven rannalla ja vielä enemmän kosken alapuolisen vesireitin varsilla aina Päijänteelle asti. Tuntuvaa haittaa koituu sekäluonnolle että ihmisasutukselle.

Arrakosken voimalan teho, n. 500 kW, on mitätön suhteessa menetettyihin maisema- ja luontoarvoihin. Niukkavetisyyden johdosta voimalan vuosituotanto on alle 40 % teoreettisesta ja edustaa vain noin kahdeksastuhannesosaa Suomessa vesivoimalla tuotetusta sähköenergiasta.

Mikäli viidensadan silitysraudan lämmittämiseen aika ajoin pystyvä pienvoimala kuitenkin katsotaan luontoarvoja tärkeämmäksi, sen haitat on minimoitava olennaisesti nykyistä tiukemmin lupaehdoin ja velvoittein. Vähimmäisedellytyksiä ovat riittävän vesimäärän jatkuva juoksutus kosken alkuperäiseen uomaan sekä nousureitin rakentaminen vaelluskaloille. Pitäisimme valitettavana, mikäli jälkimmäinen, nykyiseen hallitusohjelmaankin sisältyvä ehto sivuutettaisiin harkittaessa Arrakosken voimalan toimilupaa.


Padasjoella ja Internetissä
18.1.2012

PÄIVITYS 5.4.2012: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO ON 22.2.2012 ANTANUT ASIASTA KUULUTUKSEN JA SAANUT MÄÄRÄAIKAAN 29.3.2012 MENNESSÄ LUKUISIA KANNANOTTOJA JA MUISTUTUKSIA, JOTKA HEIJASTAVAT ADRESSISSA ESITETTYJÄ NÄKÖKOHTIA. ERITYISESTI ON MAINITTAVA, ETTÄ HÄMEEN ELY-KESKUS ON OMASSA LAUSUNNOSSAAN EDELLYTTÄNYT KALATIEN RAKENTAMISTA JA JATKUVAA 0,5 M3/SEK OHIJUOKSUTUSTA KOSKEN VANHAAN UOMAAN. MYÖS ARRAKOSKEN KYLÄYHDISTYS ON OLLUT SAMOILLA LINJOILLA, MUTTA VOIMALAN OMISTAJAT EIVÄT OLE OSOITTANEET KOMPROMISSIHALUKKUUTTA. TOIMILUPAHAKEMUKSEN LIITTEENÄ OLEVA KALATALOUDELLINEN SELVITYS TUKEE JATKUVAA JUOKSUTUSTA KOSKEN VANHAAN UOMAAN, JONKA ALAJUOKSULLA SELVITYKSEN MUKAAN SIJAITSISI KOKO VESIJAKO-PÄIJÄNNE -REITIN PARAS JA LAAJIN TAIMENTEN LISÄÄNTYMISALUE.

Abstract: An appeal to permanently revoke the operating license of an old, small hydroelectric power station in Arrakoski, Padasjoki, Finland. It causes disproportionate damage to the environment and to communities along the entire waterway leading to Lake Paijanne, where the native migrant lake trout is almost extinct and in need of every possible river for spawning and early growth. On a good day, the generator is capable of heating 500 smoothing irons, and its annual output is just 1/8000 of Finland's total hydroelectric power.