Yhteistalkoot Suomen ruoan alv verotus alas

1995 vuonna annettiin ihmisille lupauksia EU vaalien aikana, että jäsenyys kannattaa koko yhteiskuntaa ajatellen. Luvattiin halvempaa verotusta ja elintarvikkeiden hintoihin alennusta, mutta miten on käynyt tämän yhdeksäntoista vuoden aikana kuitenkin suunta on ollut toisenlainen ja ruoan hinta on hilautunut ylöspäin pikkuhiljaa. Tällä hetkellä olemme top viiden listalla Euroopan maista, joista on verrattu kauppakassin hintaa ja me emme tosiaan ole siellä alapäässä halpojen hintojen kera vaan päinvastoin olemme kalleimmasta päästä.

 

Ongelmana pidän erityisesti sitä, että monipuoliseen ruokailuun ei ole enää varaa kuin paremmin keskitasoa tienaavilla ihmisillä. Me alemman palkkaluokan ihmiset joudumme tinkimään laadusta ja lähiruoasta, sekä alentumaan ottamaan niitä halpoja kolmansienmaiden tuotteita, joiden laadusta emme pysty takaamaan niiden terveysvaikutuksia. Suurin osa ruokavaliosta koostuu halpapakasteista ja einestuotteista, joiden ravintopitoisuudet eivät ole niin hyviä kuin esim lähiruoan luomutuotteilla.

 

20 euroa on mummonmarkoissa nykyarvollaan on noin 100 markkaa.

 

Tämä summa vuonna 1995 riitti aika monipuoliseen kauppakassivalikoimaan, mutta nykypäivänä tällä summalla ei saa kunnollisia ja terveellisiä tuotteita kun pitää yhdistää lihaa ja kasviksia, sekä muut tuotteet. Läheisempi summa nykypäivänä on 50 euron luokkaa eli vanhaa kunnon mummonrahaa noin 250 markkaa, jolla sai 1995 vuonna kunnon illalliseen tarvittavat erikoisemmatkin tavarat.

 

Muutamia asioita mitkä on vaikuttanut hintojen tähän hetkiseen tilaan ja nousuun. Pidänkin erittäin tärkeänä, että päättäjät puuttuisivat näihin epäkohtiin ja vaatisivat kunnon kilpailutusta kaupanalalle, jotta hintataso pysyisi kohtuullisempana ja kaikilla olisi mahdollisuus nauttia terveellisestä ruoasta ilman pennien laskemista.

Mielestäni tavallisillakin ihmisillä on tarpeensa ja minusta on väärin, että hintataso on noussut kohtuuttomasti aiheuttaen alemman palkkaluokan omaaville päänvaivaa mitä tarjota lapsille ruoaksi tai mistä saada edullisesti terveellistä lähiruokaa ilman geneettisten kasvuhormonien vaikutuksen alaisina olevia tuore elintarvikkeita.

 

Luettelen alle nyt nämä asiat mitkä ovat vaikuttaneet hintojen ylösnousuun ja kilpailun puuttumiseen:

1. Kilpailua ei ole. Kauppa on keskittynyt kahden toimijan – S-ryhmän ja Keskon – käsiin. Teollisuus on niin ikään keskittynyt kullakin ruoka- ja juomatuotannon alalla vain parin suuren toimijan käsiin. Ainoastaan kala- ja kalatuotemarkkinoilla ei ole kellään yli 20 prosentin markkinaosuutta.

2. Vähittäiskaupan keskittyminen on Suomessa EU:n korkein, Italiassa alhaisin. Keskittyminen on johtanut siihen, että hinnoilla ei kilpailla. Tavarantoimittajat joutuvat antamaan suuria alennuksia, mutta ne eivät siirry kuluttajahintoihin.

3. Kun muualla Länsi-Euroopassa kaupan saama siivu ruoan hinnasta on laskenut, meillä se on noussut. Ruotsissa ja Tanskassa kaupan osuus on 37–39 prosenttia. Meillä se on 52 prosenttia.

4. Lidl ja Suomen Lähikauppa ovat liian pieniä pystyäkseen heiluttamaan markkinajohtajien asemaa. Oikeastaan keskittyminen on vain kiihtynyt Lidlin tulon jälkeen, kun SOK osti Suomen Lähikaupan suuret Euromarketit.

5. Kun kannattavia kauppapaikkoja ei ole saatavilla, ei tule myöskään kilpailua. Sen sijaan ABC-ketjulla ei ole vaikeuksia laajentua.

6. Kaupan omat merkit vievät hyllytilaa.tämä estää tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle.

7. Kaksi suurta keskusliikettä tuntevat toisensa hyvin. Siksi niiden ostoehdotkin ovat yllättävän samanlaiset.

8. Bonuskortit maksavat. Mitä järkeä niissä on, kun ne ovat jo melkein kaikilla? Jos kortit leikattaisiin kahtia, ruoan hinta laskisi monta prosenttia. Myös järjestelmän ylläpito maksaa satoja miljoonia ja näkyy hinnoissa.

9. S-ryhmä siirtää asiakasomistajille kuuluvia voittoja  investointeina Venäjälle ja Baltiaan. Viime perjantaina avautui Pietariin jo kahdeksas Prisma.

10. Alko ja nykyään jopa kunnalliset palvelut pakottavat kansalaiset asioimaan uusissa suurissa liikekeskuksissa.

11. Turhaa mainontaa? Miksi ihmeessä joka päivä täytyy kertoa lehdessä, paljonko banaanit ja jauheliha maksavat? Ruokaa mainostetaan Suomessa enemmän kuin missään EU-maassa.

 

Tämän adressin tarkoitus on nousta vastarintaan näitä suuria toimijoita vastaan ja antaa viesti heille, että tämänkaltainen monopoliaseman pitäminen ei ole demokraattista Suomen asukkaita kohtaan. Me kuluttajat tuomme vuodessa erittäin paljon rahaa näille suurille toimijoille ja he suuntaavat voittonsa kylmästi ulkomailla omien liikeyrityksensä laajentamiseen.

Vaadin oikeutta tavallisille kuluttajille ja oikeutta saada halvempaa ruokaa perheelleen, sekä itsellensä. Minusta kotimaisille tuottajille maksetaan hävyttömän vähän tuotteistaan, mutta kuitenkin tuotteet ylihinnoitellaan voittojen saamiseksi kuluttajille.

Jos tämä adressi saa yli 50 000 allekirjoitusta lupaan ottaa tämän adressin asiat henkilökohtaisesti ja alkamaan ajamaan heidän puolestaan vasta taistelua suuria toimijoita vastaan. Tämä adressi lähetetään Eduskuntaan elinkeinoministerille ja hänen työryhmälleen käsiteltäväksi. Tulen vaatimaan heiltä teidän tuellanne vastauksia miksi tilanne on päässyt menemään tähän tilaan eikä ruoan hintatasoa ole alennettu tai tehty toimia, jotka olisivat parantaneet kotimaisten tuottajien asemaa.