Vuosaaren Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto on suojeltava rakentamiselta

Ota yhteyttä adressin tekijään

Kallahti Kallvik ry:n lausunto Meri-Rastilan asemakaavasuunnitteluun (luonnos 3.11.2018)

2018-11-05 16:55:16

Kaupunginhallitus on tänään päättänyt Pohjavedenpuiston pohjoisosan tonttien varaamisesta rakennuttajayhtiöille kumppanuuskaavoitushankkeeseen esityksen mukaan. Päätöstiedote, joka sisältää linkit tontinvarausasian (asia 9) liitteisiin, on osoitteessa https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2018/Keha_2018-11-05_Khs_42_Pt/index.html.

Meri-Rastilan asemakaavaehdotus on tulossa kaupunkiympäristölautakuntaan maaliskuun 2019 lopulla. Asemakaavaehdotukseen voimme sitten yrittää vaikuttaa muistutuksilla.

Alla on Kallahti Kallvik ry:n lausunto (luonnos), jonka olen koostanut tekstiksi tontinvarausasian käsittelyä varten. Ajatuksena on, että lausunnon teksti voi elää sitä mukaa, jos tulee uusia asiaan vaikuttavia päätöksiä, selvityksiä tai muuta, asemakaavaehdotukseen asti. Tässä vaiheessa toimitan luonnoksen tällaisena Meri-Rastilan asemakaavoittajan tietoon.

Jos tarvitsette lausunnon tekstin pdf:nä, pyytäkää minulta sähköpostitse, helena.saarikoski@partuuna.fi.

Muist. keskiviikkoina 7.11. ja 14.11. kaupunkisuunnittelua koskevat yleisöluennot Stoassa klo 18.45-20.15. Nyt keskiviikkona Mika Hyötyläinen maasta, asumisesta ja eriarvoisuudesta kaupungissa. 14.11. Liisa Tyrväinen kaupunkiluonnon terveyshyödyistä.

Jatketaan Pohjavedenpuiston ja lähiluonnon puolesta!

Helena

 

Kallahden luontoalueet on poistettava Meri-Rastilan asemakaavan suunnittelualueesta


Kallahti Kallvik ry:n lausunto Meri-Rastilan asemakaavasuunnitteluun (luonnos 3.11.2018)

 

Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto

Pohjavedenpuisto on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioalue Kallahdenniemen pohjoispuolella, Meri-Rastilan ja Kallahden asuinalueiden välissä Vuosaaren pohjavesialueella, Kallahden kaupunginosa-alueella. Ullaksenpuisto on samoin järeäpuustoinen luontaisesti uudistuva metsä Pikku Kallahden rannalla huvila-alueella ja edustaa puistona tyyliltään harvinaista metsäpuutarhaa. Meri-Rastilan täydennysrakentamisen suunnittelualueeseen otetut Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto ovat Kallahden noin seitsemäntuhannen asukkaan lähiluontoa, tiiviin kaupunkimaisen Kallahden asuinalueen luonnonmukaiset virkistysalueet.

Pohjavedenpuistoa ja Ullaksenpuistoa yhdistää Leikosaarentien alussa alikulku, joka on suunniteltu kytkemään metsäverkostoa ja joka tarjoaa turvallisen koulutien lapsille. Koulun edessä ja Pohjavedenpuistossa Meri-Rastilantien kahden puolen kasvavat vanhat männyt tarjoavat latvustoyhteyden puistojen välillä.

Kallahden asukkaiden laajasti jaettu yksimielinen ja ehdoton mielipide on, että Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto tulee säilyttää luonnonmukaisena metsäalueena.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on identifioinut Pohjavedenpuiston Helsingin arvometsäksi (nro 112) ja ehdottanut puistolle LUO-merkintää kaavaan.[1]

Voimassa olevassa yleiskaavassa (2002) Pohjavedenpuisto on merkitty kaupunkipuistoksi, johon ei saa rakentaa mitään. Uuden yleiskaavan (2016) toteuttamisohjelmassa alue on varattu saaristoratikan suunnittelualueeksi, jonka suunnittelu alkaa 2035 ja rakentaminen 2040-luvulla. Uudenmaan maakuntakaavassa ja Helsingin yleiskaavoissa on merkitty kehitettävä metsäverkostoyhteys Kallahdenniemeltä Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston läpi pohjoiseen. Pohjavedenpuiston kallio ja alueet siitä itään Kallahteen ja koilliseen Keski-Vuosaareen kuuluvat Vuosaaren pohjavesialueeseen.

Asemakaavasuunnittelussa on johdonmukaisesti koko ajan nimetty virheellisesti näiden Kallahden luontoalueiden kuuluvan Meri-Rastilaan. Kallahden asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla[2], kaikki kaupunkiympäristön toimialan järjestämä vuorovaikutus on koskenut vain Meri-Rastilaa ja kohdistunut vain Meri-Rastilan asukkaisiin. Kolmasosa sekä Kallahden että Meri-Rastilan asukkaista on maahanmuuttajia, mutta kaikki vuorovaikutus on käyty vain suomeksi. Maahanmuuttajaväestöä ja ruotsinkielistä väestöä ei ole myöskään kuultu lain edellyttämällä tavalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksyessään Meri-Rastilan täydennysrakentamisen asemakaavaluonnoksen (11.4.2017) edellyttänyt ajantasaisen väestöennusteen seuraamista. 30.10.2018 julkaistun Helsingin väestöennusteen mukaan Kallahden asukasluku pienenee vuoteen 2030 mennessä 511 asukkaalla, Meri-Rastilan asukasluku kasvaa 1831 asukkaalla (Kallahti 1.1.2018 6853 asukasta, 2030 6342 asukasta; Meri-Rastila 1.1.2018 5414 asukasta, 2030 7245 asukasta).[3] Väestöennuste ei tue Meri-Rastilan asemakaavasuunnitelman asukasmäärätavoitetta 4200 uutta asukasta, eikä varmastikaan näistä noin puolen asuttamista Meri-Rastilan sijasta todellisuudessa Kallahteen. Näin suuri määrä asukkaita yli väestöennusteen merkitsisi kaikkien palvelujen ja infrastruktuurin vakavia kapasiteettiongelmia, joita on tarpeeksi jo nykyisilläkin asukasmäärillä.

Meri-Rastilan ja Kallahden erilaiset kehityskulut väestöennusteessa osoittavat, että Kallahti on oman sisäisen dynamiikkansa ohjaamana kehittyvä omaleimainen kaupunginosa-alue, josta ei voida lohkoa olennaista osaa toiseen kaupunginosaan kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa ja alueen identiteettiä rikkomatta ja asukkaiden elinympäristöä huonontamatta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellyttänyt (11.4.2017), että asemakaavasuunnitelmasta tehdään sosiaalisten, yritys- ja ympäristövaikutusten selvitys. Rakennus- ja maankäyttölain vaatima ympäristöarviointi edellyttää inventoimaan luonnonsuojelulain 29§ mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10§ mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, pohjaveden ja muut ympäristönsuojelu- ja vesilain määrittelemät kohteet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa tulee arvioida uhanalaisten lajien (luonnonsuojelulaki 46§) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47§) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Suomen Luonnonsuojeluliitto on pitänyt aiheellisena METSO-selvityksen tekemistä Pohjavedenpuistosta. Mitään näistä selvityksistä ei ole esitetty.

Kallahti Kallvik ry yhtyy muiden osallisten ja asukkaiden mielipiteeseen, että Meri-Rastilan ostoskeskus ja Rastilan metroasema ympäristöineen kaipaavat kipeästi uudistamista. Näille paikoille on rakennettava erittäin tehokkaasti, korkealle ja tiiviisti, rohkeasti tehokkaammin kuin tähän mennessä on suunniteltu. Samalla on huolehdittava siitä, että alueen asumisen olennaiset vetovoimatekijät ja alue-identiteetin, asumisviihtyvyyden ja asumisterveyden tekijät luonnonläheisyys, merellisyys ja väljyys säilyvät.

Lähiluonto, luonnonmukainen lähivirkistysalue

Lähimetsän tuottamia terveyshyötyjä ja muita ekosysteemipalveluja ei pidä riistää Kallahden ja Meri-Rastilan jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevilta asukkailta. Asuinneliöt alueella ovat Helsingin halvimmasta ja asukkaat Helsingin pienituloisimmasta päästä. Luonnonmukaiset alueet ovat täällä valmiina olevia arvoalueita, rikkaus, jota ei voida korvata rakentamalla tilalle muuta.

Asukasmäärän kasvaessa lähivirkistysalueiden tarve kasvaa, ei pienene.

Lähimetsä mahdollistaa muun muassa marjastuksen ja sienestyksen sekä ylipäätään luonnossa liikkumisen myös niille, jotka eivät voi matkustaa metsään autolla. Autolla käytävä metsä ei ole Helsingin ilmastotavoitteiden eikä kestävän kehityksen mukaista. Jokamiehenoikeuksien nautinta metsässä tulee turvata kaikille helsinkiläisille. Pohjavedenpuisto on nimenomaan nykyisellään, rakentamattomana ja luonnonvaraisena, kaikkien, kaikenikäisten ja erikykyisten ihmisten saavutettava lähimetsä. Alueen päiväkodit ja koulut käyttävät Pohjavedenpuistoa luonto- ja liikuntakasvatuksen paikkana.

Puisto on nykyisessäkin laajuudessaan nykyisen asukasmäärän kuluttama ekologisen kestämisen rajoille. Asemakaavasuunnitelman mukaan puistosta rakennettaisiin jopa 60 % (muut suunnittelualueen puistot keskimäärin 23 %) ja nykyisen puiston alueelle tulisi jopa yli 2000 uutta asukasta. Jopa viisi hehtaaria vanhaa arvometsää hakattaisiin ja raivattaisiin sileäksi rakennustyömaiden tieltä. ”Säilyvästä metsästä” puhuminen[4] Pohjavedenpuistosta rakentamisen jälkeen jäävien tähteiden kohdalla on harhaanjohtavaa.

Kytkeytynyt metsävyöhyke Kallahdenniemen luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -alueen pohjoispuolella suojaa myös näitä Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisia luontoalueita liialliselta kulutukselta, joka uhkaa varsinkin harjumetsän (direktiivielinympäristö) suojelualuetta.

Pohjavesialue

Pohjavesidirektiivin nojalla pohjaveden laatua tai määrää huonontavat toimenpiteet ovat kiellettyjä ehdottomasti, poikkeuslupia ei myönnetä millään perusteella.[5]

Pohjavettä muodostavan säröisen ja railoisen mustakivikallion louhiminen Pohjavedenpuistossa rakennusten tieltä (korkeuskäyrät tontinvarauskartassa talojen pohjien alla) ja pohjavesialueen kattaminen asvaltilla ja betonilla väistämättä vähentävät pohjaveden määrää. Vuosaaren pohjaveden pinta on laskenut 1990-luvun alun rakentamisen seurauksena pysyvästi noin metrillä.[6] Kallahden pohjavedestä riippuvainen pintakasvillisuus on vaarassa, jos uusi rakentaminen alentaa veden pintaa entisestään; pahimmillaan seurauksena on aavikoituminen. Pelkkä suunniteltu asukasmäärän lisäys pohjavesialueella ja välittömässä läheisyydessä tulee väistämättä heikentämään pohjaveden laatua, esimerkiksi bisfenoli A:n pitoisuutta, joka kuvastaa muoviroskan määrää pohjaveden muodostumisalueella.

Vuosaaren pohjavesi on toistaiseksi Helsingin vesihuoltovarmuuden kannalta tärkein ja puhtain pohjavesi, jota lasketaan voitavan kriisitilanteessa ottaa talousvedeksi tuhat kuutiometriä vuorokaudessa suoraan vesijohtoverkkoon ja jota Puolustusvoimat laskee käyttävänsä aluepuolustusjoukkojen vesihuoltoon. Pohjavettä mahdollisestikaan huonontavia toimenpiteitä ei voida sallia.

Ellei kaavoittaja kykene varmuudella osoittamaan, että suunniteltu rakentaminen ei heikennä pohjaveden laatua eikä määrää, suunnitelluista toimenpiteistä Pohjavedenpuistossa pohjavesialueella on luovuttava.

Kehitettävä metsäverkostoyhteys

Kallahdenniemeltä pohjoiseen Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston kautta Kallvikintien eteläpäähän ja edelleen Mustavuoreen kulkee yleiskaavan (2002 ja 2016) ja maakuntakaavan määräämä kehitettävä metsäverkostoyhteys. Uudenmaan liiton zonation-analyysi (2017, 2018) on osoittanut tämän Vuosaaren parhaiten kytkeytyneeksi ekologiseksi yhteydeksi (Uutelasta suoraan pohjoiseen kulkevan ”runkoyhteyden” sijasta; tämä on nyttemmin rakennettu umpeen urheilulaitoksilla). Pohjavedenpuiston kautta on paras viherkäytävä avomereltä Sipoonkorpeen ja ainoa todella yhtenäinen metsäverkostoyhteys, joka yhdistää Helsingin rannikon Helsingin vihervyöhön.

Suunnitelma rakentaa Pohjavedenpuistoon vahvistaa sen Uudenmaan liiton toteamuksen, kuinka äärimmäisen tärkeää on tuntea hyvin alueet, joiden maankäyttöä suunnitellaan. Helsingin paikkatieto Pohjavedenpuistosta on puutteellista, eikä lakien ja lautakunnan päätösten vaatimia luontoinventaarioita ole tehty suunnittelun pohjaksi.

Uudenmaan liitto maakuntakaavasta: ”Taajamavyöhykkeiden suunnittelumääräys ’Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta tärkeiden luontoalueiden pirstomista tulee välttää’ on syytä ottaa vakavasti myös pääkaupunkiseudulla, sekä paikallisten elinympäristöjen että ekologisen kytkeytyvyydenkin vuoksi. Esimerkiksi Helsinkiin merkityillä yhteystarvealueilla Vanhankaupunginkoskella ja Länsi-Vuosaaressa yhteyksien (lisä-) kaventamista ja pirstomista tulisi välttää."[7]

Metsäverkostoyhteys osana Helsingin kansallista kaupunkipuistoa

Kallahti Kallvik ry osallistuu Helsingin kansallisen kaupunkipuiston selvitykseen tavoitteena kaupunkipuiston laaja rajaus käsittämään maa- ja vesialueita myös Itä-Helsingissä.

Kaupunginvaltuusto (24.10.2018) puolsi Östersundomin kaavaa ja samalla hyväksyi lähes yksimielisesti Arja Karhuvaaran ponnen koskien alueen käyttöä. Näin ollen Helsingin kansalliseen kaupunkipuistoon tulee liittää alueet Mustavuoresta Salmenkallion ja Östersundomin lintuvesien kautta Östersundomin kartanon maille ja edelleen purolaaksoa noudattaen Sipoonkorpeen. Lisäksi on syytä vahvistaa Mustavuoren alueen ekologista käytävää Vuosaaren niemien metsäisiin luonnonsuojelualueisiin ja Kallahdenniemen vesialueiden Natura-alueeseen. Tämä tapahtuu luontevasti liittämällä kaupunkipuistoon Keski-Vuosaaren maakunnallisesti arvokas metsälähiö puistoineen sekä metsäiset Pohjavedenpuisto, Ullaksenpuisto ja Ison Kallahden puisto. Näin voidaan muodostaa laaja, ehyt, jatkuva ja ekologinen kaupunkipuisto Seurasaaresta Sipoonkorpeen.

Hiilineutraali Helsinki

Juuri ennen kansainvälisen ilmastopaneelin raportin julkaisemista lokakuun alussa 2018 esitettiin Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma (12.9.2018)[8]. IPCC:n raportti merkinnee Helsingin ilmastotavoitteiden jyrkentämistä. Rikkaiden länsimaiden ja niiden rikkaiden pääkaupunkien tulee olla hiilineutraaleja jo vuonna 2030.

Kaupunkimetsät ja ylipäätään isot vanhat kaupunkipuut ovat tutkimuksissa osoittautuneet yllättävän tärkeiksi hiilinieluiksi. Kaupunkien ulkopuolella Suomen metsät ovat pääsääntöisesti talousmetsiä, luonnonvaraisia vanhoja metsiä on säilynyt juuri kaupungeissa. Ellei Pohjavedenpuiston ja Ullaksenpuiston järeäpuustoisten ja luontaisesti uudistuvien metsien osalta ole tehty hiilinielulaskelmia, puistot on ehdottomasti irrotettava Meri-Rastilan täydennysrakentamisen suunnittelualueesta, jotta tarvittavat laskelmat ja vaikutusarviot Helsingin hiilipäästöihin voidaan tehdä.

Ekologinen jälleenrakennus edellyttää rakentamisen suuren hiilijalanjäljen radikaalia pienentämistä kestävillä suunnitteluratkaisuilla. Näitä ovat muun muassa puurakentaminen (rakennusmateriaali hiilinieluna) ja päästötön energiahuolto, kuten maalämpö ja talokohtaiset aurinkovoimaratkaisut, joita Helsingin sähköyhtiö Helen on kehittämässä.

Suomen maatalouden hyötyessä ilmastonmuutoksesta, mutta laajojen alueiden ruoantuotannon kärsiessä, Suomen tulee päästä ruokaomavaraisuuteen ja jopa ruoan viejäksi 20–30 vuodessa. Tämä edellyttää myös kaupunkien asukkaiden mahdollisimman suurta ruokaomavaraisuutta, keräilyä ja viljelyä edistäviä suunnitteluratkaisuja. Marjastukseen, sienestykseen ja villivihannesten ja -yrttien keräilyyn soveltuvat luontoalueet, kuten Ullaksenpuisto ja Pohjavedenpuisto, pitää säilyttää asuinalueilla. Piha-alueet, terassit, parvekkeet ja katot pitää varata pikemminkin hyöty- kuin koristekasvien viljelyyn.

Metroradan kattaminen ratkaisuna

Ehdotamme metroradan kattamista, Rastilan metroaseman kohdalla asuin- ja toimitilarakentamisella ja Pohjavedenpuiston ja Kallvikintien kohdalla viherkannella. Kattaminen mahdollistaa Rastilan ja Meri-Rastilan yhdistämisen ja kaupunkikuvan eheyttämisen yli Vuotien ja metroradan muodostaman keinotekoisen railon. Tehokas rakentaminen Rastilan metroaseman päälle ja ympärille mahdollistaa luontoalueiden säilyttämisen maakuntakaavan edellyttämällä tavalla pirstomattomina ja kaventamattomina. 60–100 metriä leveä viherkansi, joka yhdistää Pohjavedenpuiston pohjoisosan Kallvikintien eteläpäähän, eheyttää kehitettävän viheryhteyden toimivaksi osaksi Vuosaaren ja Helsingin ekologista metsäverkostoa.

Metroradan kattamista ei ole otettu kaupunkisuunnittelussa vakavasti harkintaan alueen matalaan hintatasoon viitaten. Jos eriytymiskehitystä halutaan todella kääntää parempaan, aluetta täytyy resursoida yli minimin. Jos kaikki tehdään halvimmalla mahdollisella, rakennetaan köyhälistön asuinaluetta, jolla asukasmäärän lisääminen vain pahentaa asioita. Meri-Rastilan suunnittelussa ilmeisesti ainoa eriytymiskehitystä vastaan tähdätty suunnitteluperiaate on ollut asuntojen hallintasuhteen parantaminen siten, että ARA-tuettujen vuokra-asuntojen suhteellista määrää pienennettäisiin. Vuokra-asuntoyhtiöiden Hekan, Saton ja Hoasin ilmoitettua halukkuutta purkaa Meri-Rastilassa (tiedossa: yhdeksän) kiinteistönsä talot uusien huomattavastikin isompien talojen tilalta, hallintasuhteen parantaminen on vaakalaudalla. Yksikään yksityinen kiinteistöyhtiö ei ole ilmoittanut halukkuutta purkamiseen.

Hallintasuhteen parantaminen ei ole ainoa keino eikä välttämättä paras keino, jota kaupunkisuunnittelulla on käytettävissä eriytymiskehityksen torjumiseksi. Myös riittävien ja hyvätasoisten julkisten ja yksityisten palvelujen, liikenneyhteyksien ja julkisen liikenteen, työpaikkojen ja toimitilojen ja viheralueiden ja lähiluonnon turvaaminen suunnittelussa ja rakentamisen korkeatasoisten ja ekologisesti kestävien ratkaisujen turvaaminen kaavamääräyksillä ovat eriytymiskehityksen torjumista.

Viitteet

Kallahti Kallvik ry:n lausunto perustuu asukkaiden mielipiteeseen, jota on ilmaistu marraskuussa 2017 aloitetussa Pohjavedenpuisto – Ullaksenpuisto -toimintaryhmän adressissa[9], kaupunkiympäristön toimialan järjestämässä Kerro kantasi -keskustelussa 2018[10] ja paikallisissa keskusteluissa, sekä tausta-aineistona muihin lausuntoihin ja viranomaisten päätöksiin ja määräyksiin. Linkkilistaa tausta-aineistoihin pidetään yllä toimintaryhmän sivulla https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto/.

Lisätiedot ja kommentit lausunnosta: Kallahti Kallvik ry, pj. Helena Saarikoski, puh. 045 679 5527.

[1] Suomen Luonnonsuojeluliitto /Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Lausunto Meri-Rastilan täydennysrakentamisesta 16.12.2016; Helsingin arvometsät -esitys 17.6.2014.

[2] Maankäyttö- ja rakennuslaki 6§, 62§.

[3] Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2018–2050. Ennuste alueittain 2018–2030. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, Tilastoja 2018:18 (liitetaulukko 3).

[4] Kerro kantasi -keskustelu Meri-Rastila 4, ”Meri-Rastilan puistot ja täydennysrakentaminen” (Pohjavedenpuisto). Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö, maalis-huhtikuu 2018.

[5] Pohjaveden pilaamiskielto, ympäristönsuojelulaki 17 §.

[6] Pohjavesi: case Vuosaari. Risto Niinimäki, Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, geotekninen osasto 2009.

[7] Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä, Uudenmaan liitto 2017; Uudenmaan ekologiset verkostot zonation-analyysien perusteella ( 2018); Uusimaa-kaavan 2050 luontovaikutusten arviointi zonation-analyyseihin perustuen (2018, lainaus sivulta 38).

[8] Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2018:4.

[9] Adressit.com, ”Vuosaaren Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto on suojeltava rakentamiselta”, 410 allekirjoittajaa 3.11.2018, 309 verkossa ja 101 paperilla, lisäksi adressiin kirjoitetut kommentit.

[10] Kerro kantasi -keskustelu Meri-Rastila 4, ”Meri-Rastilan puistot ja täydennysrakentaminen”. Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö, maalis-huhtikuu 2018. Yhteensä 196 kannanottoa, kahdesti lähetetyt pois laskien 187 eri kannanottoa. 66 kannanotossa vastustettiin rakentamista Pohjavedenpuistoon. Useimmiten Pohjavedenpuisto oli näissä kannanotoissa mainittu nimeltä ja kannanotossa vaadittiin puistometsän säilyttämistä luonnontilaisena. Puistometsän säilyttämistä puoltavat kannanotot saivat yhteensä 436 kannatusääntä. Vastakkaisia mielipiteitä, joissa tavalla tai toisella kannatettiin Pohjavedenpuiston rakentamista, esitettiin viisi, ja nämä saivat yhteensä kolme kannatusääntä.


Helena Saarikoski

Tontinvaraus Pohjavedenpuistosta kaupunginhallituksessa

2018-11-01 06:44:38

Kaupunkisuunnittelua koskevat yleisöluennot tulevina kahtena keskiviikkoiltana 7.11. ja 14.11.

Stoassa Itäkeskuksessa järjestetään kaksi yleisöluentoa kaupunkisuunnittelusta.

7.11. klo 18.45–20.15 Maa, asuminen ja eriarvoisuus kaupungissa. Millainen naapurustomme on tulevaisuudessa?

Syntyykö meillekin kansainvälisestä uutiskuvastosta tuttuja rikkaiden enklaaveja ja leimautuneita, köyhiä naapurustoja? Perehdymme kaupunkien sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja pohdimme, mitä keinoja on estää kaupunkilaisten eriytymistä.

Luennoitsija yhteiskuntapolitiikan tohtorikoulutettava Mika Hyötyläinen, Helsingin yliopisto.

14.11. klo 18.45–20.15 Terveyttä ja hyvinvointia kaupunkiluonnosta – haasteita kaupunkisuunnittelulle?

Miten kaupunkiluonnosta saadaan terveys- ja hyvinvointihyötyjä, ja mitä luonnon vaikutuksista tiedetään tällä hetkellä tutkimuksen kautta? Ketkä kaikki hyötyvät luonnon terveyshyödyistä, ja kuinka niitä voidaan pitää yllä ja lisätä kaupunkisuunnittelussa?

Luennoitsija tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus.

Järjestää Helsingin Työväenopisto (yhteistyö: Kallahti Kallvik ry).


Tulossa: Kallahti Kallvik ry:n lausunto Meri-Rastilan täydennysrakentamissuunnitelmasta

Helsingin kaupunginhallituksen esityslistalla oli 29.10.2018 tontinvaraus asuntorakentamista varten, mukana myös ehdotus kuuden tontin varaamisesta Pohjavedenpuiston pohjoisosasta eri asuntorakentajille yli kahdenkymmenen talon ja noin viidensadan asunnon rakentamista varten.

kh_29.10_.2018_liite_4_varattavat_tontit_Pohjavedenpuistossa_.jpg

Mitään tontteja Pohjavedenpuistosta ei ole vielä edes ehdotettu kaavoitettaviksi; asemakaavaehdotus on tulossa kaupunkiympäristölautakuntaan tällä tietoa maaliskuun lopulla 2019. Kyseessä on niin sanottu kumppanuuskaavoitushanke, jossa kaupunki luovuttaa kaavoitusvaltaansa rakennuttajayhtiöille, jotta nämä voivat varmistaa rakentamisen taloudellisen tuottavuuden jo asemakaavoituksella.

Lähetin kaupunginhallituksen jäsenille pikavetoomuksen kokouspäivänä, että tontteja Pohjavedenpuistosta ei pitäisi varata. Asia pantiin pöydälle Anna Vuorjoen pyynnöstä ja tulee uudestaan esille tulevana maanantaina. Kirjoitan siihen mennessä tekstiksi jo kauan valmisteilla ja eri muodoissa esilläkin olleen lausunnon Meri-Rastilan asemakaavasuunnitelmasta. Lausunto tulee Kallahti Kallvik ry:n nimiin ja esitetään tässä vaiheessa luonnoksena, koska siihen mennessä, kun asemakaavaehdotus tulee lautakuntaan, tulee koko ajan uusia päätöksiä ja määräyksiä, jotka vaikuttavat asiaan. Tontinvarausehdotus pakottaa yhdistyksen lausunnon julkisuuteen nyt heti, eikä vasta kun nähtävillä ja kommentoitavissa olisi asemakaavaehdotus. Lausunnon otsikoksi tässä vaiheessa tulee: Kallahden luontoalueet on poistettava Meri-Rastilan asemakaavan suunnittelualueesta.

Uusimmat asiaan vaikuttavat päätökset ovat Hiilineutraali Helsinki -toimintaohjelma (esitys 12.9.2018) ja Östersundomin yleiskaavan edistyminen, joka vaikuttaa meneillään olevaan Helsingin kansallisen kaupunkipuiston selvitykseen. Kaupunginvaltuusto (24.10.2018) puolsi Östersundomin kaavaa ja samalla hyväksyi lähes yksimielisesti Arja Karhuvaaran ponnen koskien alueen käyttöä. Näin ollen Helsingin kansalliseen kaupunkipuistoon tulee liittää alueet Mustavuoresta Salmenkallion ja Östersundomin lintuvesien kautta Östersundomin kartanon maille ja edelleen purolaaksoa noudattaen Sipoonkorpeen. Lisäksi on syytä vahvistaa Mustavuoren alueen ekologista käytävää Vuosaaren niemien metsäisiin luonnonsuojelualueisiin ja Kallahdenniemen vesialueiden Natura-alueeseen. Tämä tapahtuu luontevasti liittämällä kaupunkipuistoon Keski-Vuosaaren maakunnallisesti arvokas metsälähiö puistoineen sekä metsäiset Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto ja Ison Kallahden puisto. Näin voidaan muodostaa laaja, ehyt, jatkuva ja ekologinen kaupunkipuisto Seurasaaresta Sipoonkorpeen.

Kallahti Kallvik ry:n lausuntoa valmistelevat tällä hetkellä Kari Aalto (kaupunkipuistoselvitys, luontoselvitykset) ja minä (tekstin koostaminen). Linkkilistaa tausta-aineistoihin pidetään yllä Pohjavedenpuisto – Ullaksenpuisto -toimintaryhmän sivulla partuuna.fi/pohjavedenpuisto/.

Kallahti Kallvik ry:hyn voi tutustua lähemmin ja liittyä jäseneksi maksamalla jäsenmaksun 15 euroa (2018) osoitteessa holvi.com/shop/Kallahti/.


Adressin keräämistä jatketaan

Adressilla on tällä hetkellä 366 allekirjoittajaa, 265 verkossa ja 101 paperilla. Adressin keräämistä jatketaan niin kauan kunnes kaupungin asemakaavaosasto vihdoin esittää Meri-Rastilan asemakaavaehdotuksen kaupunkiympäristölautakunnalle. Adressin tekstiä ja siihen kirjoitettuja kommentteja käytetään myös Kallahti Kallvik ry:n lausunnon aineksina.

 

Reipasta syksyä kaikille! Nähdään Stoassa keskiviikkona!

Helena

Puh. 045 679 5527


Helena Saarikoski

Kaavavaikuttamisen työpaja ja Kallahti Kallvik ry:n toinen kokous tällä viikolla

2018-09-17 06:00:40

Adressilla on tällä hetkellä 328 allekirjoittajaa, 101 allekirjoitusta paperilla ja 227 verkossa. Adressi luovutetaan kaupungille lähiaikoina. Meri-Rastilan asemakaavaehdotus on tulossa kaupunkiympäristölautakuntaan tällä tiedolla 2.10.2018.

Tällä viikolla on kaksi tapahtumaa, joihin sinua kutsutaan: kaavavaikuttamisen työpaja alkaa keskiviikkona 19.9. ja vasta perustettu Kallahti Kallvik ry pitää toisen kokouksensa lauantaina 22.9.

 

Kaavavaikuttamisen työpaja 19. ja 26.9.2018 klo 18-21  

Työpaja kaikille helsinkiläisille, joita uusi yleiskaava askarruttaa. Mitä Helsinki aikoo kotikulmilleni? Voiko kaupungin suunnitelmiin vaikuttaa? Mitä voin tehdä? Asukasliikkeen työpajassa etsitään yhdessä keinoja ja hiotaan taitoja tulla kuulluiksi ja vaikuttaa kaupungin suunnitteluun.  

Työpaja on kahtena syyskuun keskiviikkoiltana Merilahden peruskoulun auditoriossa, Kallvikinniementie 1 (bussi 560 pysäkki Kallvikinniemi, metro Rastila tai Vuosaari). Työpajan pitää arkkitehti, VTT Timo Kalanti, joka on ansioitunut Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavatyössä.  

19.9. klo 18-21 luento- ja keskustelutilaisuus. Esitellään Helsingin uutta yleiskaavaa ja siihen kohdistettua kritiikkiä sekä kritiikin välineitä, kuten maankäyttö- ja rakennuslakia ja maakuntakaavaa sekä Helsingin kaupungin aineistoja.  

26.9. klo 18-21 niille, jotka aikovat ryhtyä toimintaan. Tutkitaan niin parlamentaarisen kuin ulkoparlamentaarisen vaikuttamisen keinoja, muun muassa kaavavalituksen rakennetta ja periaatteita.  

Ei osallistumismaksua eikä ennakkoilmoittautumista. Voit osallistua kumpaankin tai vain jompaankumpaan työpajaistuntoon. Tervetuloa!  

Järjestää Kallahti Kallvik ry. Tapahtuman järjestämistä on tuettu Helsingin kaupunginkanslian asukasosallisuusavustuksella.  

Facebook-tapahtuma Kaavavaikuttamisen työpaja.  

 

Ennakkotietona: Helsingin Työväenopisto järjestää syksyllä Stoassa kaksi työpajan aiheeseen liittyvää yleisluentoa.

- 7.11. yhteiskuntapolitiikan tutkija Mika Hyötyläinen (luennon otsikko ilmoitetaan myöhemmin).

- 14.11. tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen (Luke): Terveyttä ja hyvinvointia kaupunkiluonnosta.  

 

Kallahti Kallvik ry – yhdistyksen toinen kokous  

Kallahti Kallvik ry:n toinen kokous on lauantaina 22.9. klo 14 yhdistyksen osoitteessa Kaivonkatsojantie 3 L, 5. krs (hissi).

Valmistellaan yhdistyksen lausuntoa Meri-Rastilan uudesta asemakaavasta, jossa on suunniteltu raskasta rakentamista Kallahden asuinalueen luonto- ja virkistysalueille Ullaksenpuistoon ja Pohjavedenpuistoon. Ideoidaan ja suunnitellaan kaupunginosa- ja asukasyhdistyksen tulevaa toimintaa. Voidaan täydentää ensimmäisessä kokouksessa 8.8.2018 valittua yhdistyksen hallitusta.  

Jo liittyneet ja uudet jäsenet, tervetuloa! Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi kokouspaikalla (jäsenmaksu vuodelle 2018 15 euroa, maksu mielellään käteisellä). Kokous on avoin, olet tervetullut keskustelemaan asioista, vaikket olisi yhdistyksen jäsen.  

Kallahti Kallvik ry:n hallitus

Puheenjohtaja Helena Saarikoski, puh. 045 679 5527  

Lisätietoja Kallahti Kallvik ry:stä ja mahdollisuus liittyä jäseneksi verkkoasioinnissa.


Helena Saarikoski

Valmistaudutaan kaavamuistutuksiin ja -valituksiin

2018-08-15 06:32:28

Meri-Rastilan asemakaava, jossa Kallahden tärkeitä luonto- ja virkistysalueita suunnitellaan rakennettaviksi, on tulossa esityksenä kaupunkiympäristölautakuntaan 2.10.2018 (jos kaupunkisuunnittelun antama aikataulu pitää). Kallahden asukasliike varautuu siihen, että Ullaksenpuisto ja Pohjavedenpuisto kaavoitetaan rakentamiselle. Syyskuussa järjestetään kaavavaikuttamisen työpaja kaikille helsinkiläisille. Asukkaiden yhteisen kaavavalituksen tekemistä varten on perustettu rekisteröity yhdistys, Kallahti Kallvik ry, kaupunginosayhdistys, jollainen Kallahdesta on muutenkin puuttunut.

Kaavavaikuttamisen työpaja 19. ja 26.9.2018 klo 18-21

Mitä Helsinki aikoo kotikulmilleni? Voiko kaupungin suunnitelmiin vaikuttaa? Mitä voin tehdä?

Kaikille helsinkiläisille tarkoitettu KAAVAVAIKUTTAMISEN TYÖPAJA on kahtena syyskuun keskiviikkona 19. ja 26.9.2018 klo 18-21 Merilahden peruskoulun auditoriossa, Kallvikinniementie 1 (bussi 560 pysäkki Kallvikinniemi, metro Rastila tai Vuosaari).

Työpajan pitää arkkitehti, VTT Timo Kalanti, joka vaikuttaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavatyössä.

19.9. on luento- ja keskustelutilaisuus, jossa esitellään Helsingin uutta yleiskaavaa ja siihen kohdistettua kritiikkiä sekä käsitellään lyhyesti kritiikin välineitä: maankäyttö- ja rakennuslakia, maakuntakaavaa ja sen tulkitsemista sekä Helsingin kaupungin aineistoja.

26.9. on niille, jotka aikovat ryhtyä toimintaan: tutkitaan niin parlamentaarisen kuin ulkoparlamentaarisen vaikuttamisen keinoja, muun muassa kaavavalituksen rakennetta ja periaatteita.

Ei osallistumismaksua eikä ennakkoilmoittautumista. Voit osallistua kumpaankin työpajaistuntoon tai vain jompaankumpaan, mutta parhaan hyödyn saat tietenkin, jos voit osallistua kumpaankin.

Facebook-tapahtuma Kaavavaikuttamisen työpaja.

Kulttuuriosuuskunta Partuunan ja Kallahden asukasliikkeen kumppanuushanke on saanut Helsingin kaupunginkanslialta asukasosallisuusavustusta, jonka tuella kaavavaikuttamisen työpaja järjestetään.

Kallahti Kallvik ry

Kallahden luontoalueiden Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston rakentamissuunnitelmista on kertynyt paljon mielipiteitä muun muassa kaupunkisuunnittelun järjestämän asukkaiden kuulemisen, Vuosaari-seuran lausuntojen ja asukaslähtöisen adressin myötä. Mutta nyt asemakaavan esitysvaiheessa näyttää siltä, että asukkaiden mielipiteillä ei ole vaikutusta asemakaavoitukseen.

Asukkaiden yhteisen kaavavalituksen voi tehdä vain rekisteröity yhdistys. Kallahti Kallvik ry on merkitty yhdistysrekisteriin 14.8.2018.

Yhdistys varustautuu Kallahden luontoalueiden puolustukseen muun muassa keräämällä vuoden 2018 jäsenmaksuilla rahaa kaavavalituksen kustannuksiin.

Lisätietoja yhdistyksestä ja mahdollisuus liittyä jäseneksi maksamalla jäsenmaksu 15 euroa (2018) Kallahti Kallvik ry:n verkkokaupassa.

Olet erittäin tervetullut jäseneksi myös vain tukimielessä, vaikka et asuisikaan Kallahdessa. Tulossa on yhdistyksen toinen kokous, jossa suunnitellaan tulevaa toimintaa, muun muassa luonnostellaan yhdistyksen lausuntoa Meri-Rastilan asemakaavaesityksestä, ja voidaan täydentää ensimmäisessä kokouksessa valittua hallitusta.

Kallahti Kallvik ry:n hallitus 8.8.2018: Sari Ervasti-Conti, Kari Rouhiainen, Ulla-Maija Rouhiainen (sihteeri, rahastonhoitaja), Helena Saarikoski (pj.), puh. 045 679 5527.


Helena Saarikoski

Pohjavedenpuiston valtaus

2018-05-16 07:49:07

Pohjavedenpuistoa on kohdeltu Helsingin kaupunkisuunnittelussa ikään kuin jättömaana, jolla ei ole muuta kuin rakentamisen raakamaan arvo. Metsän ja kallion tuottamia ekosysteemipalveluja ei ole arvioitu eikä arvostettu. Asemakaavaesityksen suunnittelu- ja kannanottovaiheessa järjestämme metsässämme tapahtumia, joiden tarkoituksena on tehdä näkyväksi lähiluonnon ja virkistysalueen moninaisia käyttömahdollisuuksia, ilmaista asukkaiden kokemustietoa Pohjavedenpuistosta ja tehdä tunnetuksi luontoarvoja, joita Meri-Rastilan asemakaavasuunnittelu uhkaa.

Kallahdessa toimiva Kulttuuriosuuskunta Partuuna on saanut Helsingin kaupungin kulttuuri- ja taideavustusta tapahtumien järjestämiseen Pohjavedenpuistossa.

 

Rauhantanssi Pohjavedenpuistossa sunnuntaina 3. kesäkuuta

Keväisessä luonnossa tanssitaan ketjutanssi rumpujen säestyksellä. Tehdään yhteisörituaali maailmanrauhan, luonnonrauhan ja mielenrauhan puolesta. Jokainen osallistuja valitsee rauhan teemansa itse. Koko perheen tapahtuma, tanssitaitoja ei tarvita.

Ohjelma Pohjavedenpuistossa sunnuntaina 3.6.2018
Klo 11 puistojooga, ohjaaja Salla Niemi.
Klo 12 Rauhantanssi, ohjaajat Sofia Laine ja Kaisa Kella.
Noin klo 13 puhe: Pelastetaan viheralueet, puheenjohtaja Mika Välipirtti, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys.
Puheen jälkeen rauhanmandalan rakentaminen.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Facebook-tapahtuma Rauhantanssi - Planetary Dance.

 

Ravintolapäivän kahvikioski Pohjavedenpuistossa lauantaina 19. toukokuuta

Poikkeuksellisesti vain ravintolapäivänä 19.5.2018 Pohjavedenpuistossa on tarjolla kahvikioskipalvelu. Kioski auki klo 12–18. Picnichenkinen iltapäivä metsälammen rannalla Pohjavedenpuiston keskisellä ylängöllä, kallioharjun yli kulkevan kävelytien huipulla. Tarjolla kahvia, teetä ja mehua pikkurahalla, taatelikakkua ja ehkä vielä muutakin parilla pikkurahalla. Omien eväiden syöminen ehdottomasti sallittua!

Facebook-tapahtuma Kahvikioski lammen rannalla.

 

Adressin asia loisti Kerro kantasi -keskustelussa, mutta…

Viimeisimmän Meri-Rastilan puistosuunnitelmia koskeneen Kerro kantasi -keskustelun päättymisen jälkeen kirjoitin tiedotteen (15.4.2018):

TÄYSTYRMÄYS ASUKKAILTA POHJAVEDENPUISTON RAKENTAMISELLE.
436 ääntä metsälle, vastaan 3 ääntä rakentamiselle.
Kaavoittajan järjestämään Kerro kantasi -keskusteluun lähetettiin lyhyessä kannanottoajassa 9.3.–10.4.2018, vain kuukauden aikana, 196 kannanottoa (kahdesti lähetetyt pois laskien 187 eri kannanottoa). Alustavien laskelmieni mukaan 66 kannanotossa vastustettiin rakentamista Pohjavedenpuistoon. Useimmiten Pohjavedenpuisto oli näissä kannanotoissa mainittu nimeltä ja kannanotossa vaadittiin puistometsän säilyttämistä luonnontilaisena. Puistometsän säilyttämistä puoltavat kannanotot saivat yhteensä 436 kannatusääntä. Vastakkaisia mielipiteitä, joissa tavalla tai toisella kannatettiin Pohjavedenpuiston rakentamista, esitettiin viisi, ja nämä saivat yhteensä kolme kannatusääntä.

Kaavasuunnittelua jatketaan kuitenkin kaupunkisuunnittelulautakunnan keväällä 2017 hyväksymän asemakaavaluonnoksen perusteella ja huolimatta voimassa olevan yleiskaavan määräyksistä tai uuden yleiskaavan kohtalosta tai toteuttamisohjelmasta (kaupunkisuunnittelusta saamani vastauksen mukaan). Kerro kantasi -keskustelussa ilmaistu hyvin vahva ja hyvin perusteltu asukkaiden näkemys ei vaikuta suunnitteluun.

Toistan Vuosaari-seuran, Vuosaari-säätiön ja Vuosaari-toimikunnan viimeisintä lausuntoa Meri-Rastilan asemakaavasuunnittelusta (julkaissut Vuosaari-seura 14.4.2018):

”[Kaupunkisuunnittelun järjestämän] Vuorovaikutuksen onnistumisen mittarina ei voida pitää kommentointimahdollisuuksien lukumäärää, vaan onnistumisen mittaa vain ja ainoastaan prosessin lopputulos eli kaupunkiympäristölautakunnalle esitettävä kaavaehdotus ja erityisesti se, miten paljon siinä on muutoksin huomioitu vuorovaikutuksessa annettuja mielipiteitä ja yhteisöjen lausuntoja.”

Meidän on jatkettava luonnonsuojeluargumenttien kokoamista Pohjavedenpuiston ja Ullaksenpuiston puolelle ja valmistauduttava esittämään argumenttimme ensin kaavamuistutuksin asemakaavaesitysvaiheessa (nykytiedon mukaan lokakuun alussa 2018) ja sitten, jos muistutukset eivät tehoa, kaavavalituksin hallinto-oikeuteen (kaavan vahvistamisen jälkeen 2019).

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -liike on sisällyttänyt Pohjavedenpuiston esittämäänsä kaupunkipuiston tarkastelualueeseen.

Vahvaa tukea Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston säästämiselle rakentamiselta on antanut Uudenmaan liiton tekemä zonation-analyysi (2017) ja sen perusteella tehty selvitys Uudenmaan ekologisista yhteyksistä (2018). Jälkimmäisen raportin (s. 109) mukaan Vuosaaren metsäverkostoyhteys on hyvin kytkeytynyt Ullaksenpuiston, Pohjavedenpuiston ja Kallvikintien kautta, ei Uutelasta suoraan pohjoiseen (kuten vahvin niin sanottu runkoyhteys nyt on merkitty). Helsingin viherrakennetiedoissa (VISTRA) ei ole sitä tietoa, että Uutelasta suoraan pohjoiseen on rakennettu urheilulaitoksia niin, että viheryhteydestä ei voi juuri enää puhua. Runkoyhteys tulisikin vetää zonation-analyysin osoittamaa reittiä, joka nyt on merkitty ”kehitettävä katkonainen viheryhteys”. Tätä yhteyttä on kehitettävä säästämällä Ullaksenpuisto, Pohjavedenpuisto ja Kallvikintien varren eteläosat lisärakentamiselta ja rakentamalla 60–100 metriä leveä viherkansi Vuotien ja metroradan yli Pohjavedenpuiston pohjoisreunan ja Kallvikintien eteläpään välille.

Vaadimme Helsingin kaupunkisuunnittelulta lainkin edellyttämiä kunnollisia luontoinventaarioita ja ympäristöselvityksiä Meri-Rastilan asemakaavoituksen yhteydessä. Kun luontoarvoja suunnitellaan tuhota, on syytä tietää, mitä ollaan tekemässä, koska kerran tuhottua luontoa ei voida rakentaa takaisin.


Helena Saarikoski

Kaupunki kysyy nyt mielipidettäsi Meri-Rastilan kaavasuunnitelmasta

2018-03-15 19:56:35

 

Kerro kantasi -keskustelu Meri-Rastilan tulevista suunnitelmista

Helsingin kaupunkisuunnittelu on avannut netissä Kerro kantasi -keskustelun Meri-Rastilan uudesta asemakaavasta.

Kyselyssä on kuudella sivulla esitetty havainnekartoin nykyiset suunnitelmat Meri-Rastilan eri puistojen ja Kallahden Pohjavedenpuiston ja Ullaksenpuiston ”parantamisesta”, kuten kaupunkisuunnittelun määritelmä kuuluu. Suunnitelmissa on joitain muutoksia keväällä 2017 hyväksyttyyn asemakaavaluonnokseen nähden. Kyselyn sivuilla 2–5 voi kirjoittaa mielipiteensä eri osakokonaisuuksista, sivulla 4 Pohjavedenpuistosta ja sivulla 5 Kallvikinniementien ja Meri-Rastilantien/Leikosaarentien risteysalueesta, ja sivulla 6 suunnitelmasta kokonaisuudessaan. Mielipiteesi voit kirjata nimettömästikin ilman kirjautumista palveluun.

Suunnittelijat tavattavissa ensi viikon keskiviikkona

Kaupunkisuunnittelun virkamiehet ovat yleisön tavattavissa keskiviikkona 21.3.2018 klo 17.30 Merilahden peruskoulun Jaluspolun toimipisteessä, osoitteessa Jaluspolku 3.

Adressin keräämistä jatketaan

Adressilla on tällä hetkellä 288 allekirjoittajaa, 203 netissä ja 85 paperilla. Adressin keräämistä jatketaan, kunnes Meri-Rastilan uusi asemakaava tulee esityksenä kaupunkiympäristölautakuntaan, tällä tiedolla tämän vuoden lopulla.

Adressi luovutetaan kaupungin päättäjille vasta kun asemakaava on vahvistamista vaille valmis. Valmiin kaavan kaataminen on merkittävästi vaikeampaa kuin suunnitteluun vaikuttaminen. On tärkeää, että kerrot mielipiteesi kaavan suunnittelijoille nyt tässä vaiheessa! Joitakin pieniä parannuksia kaavaluonnokseen on selvästi saatu aikaiseksi pitämällä ääntä suunnittelijoiden suuntaan. Nyt kannan ilmaisemiseen on ihan virallinen tilaisuus Kerro kantasi -keskustelussa ja suunnittelijoiden tapaamisessa.

Kelitiedotus Pohjavedenpuistosta

Pohjavedenpuistossa on edelleen valtavasti lunta! Vuorotelleen suoja- ja pakkassään ansiosta kallioilla on paikoin hankikanto, ja ulkoilijat ovat tehneet hyviä polkuja myös kävelyteiden ulkopuolelle. Kallioille pääsee kävelylle, ainakin pitkävartiset tukevat kengät jalassa. Hiekoitettu on vain kalliota kiertävä kävelytie Kallvikinniemen bussipysäkiltä Vuotielle McDonaldsin taakse ja kävelytie Vuotien laidalla, tosin alavilla mailla hiekka on tällä hetkellä jään peitossa. Pohjavedenpuiston kalliosta syöksyviä jääputouksia voi ihailla Vuotien kallioleikkauksella. Pakkasen jatkuessa harjukallion ylittävä kävelytie puiston keskellä tarjoaa edelleen Vuosaaren parhaita pulkkamäkiä!

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Helena Saarikoski

Pohjavedenpuiston puistokummi

 

 


Helena Saarikoski

Lisäaikaa kesän yli Pohjavedenpuistolle ja Ullaksenpuistolle

2018-02-11 08:43:01

Asemakaavan uusi aikataulu, uusi Kerro kantasi -keskustelu maaliskuussa

Meri-Rastilan uusi asemakaava ei tule kaupunkiympäristölautakuntaan tänä keväänä, kuten piti, vaan aikaisintaan lokakuussa.

Arkkitehti Linda Wiksten Helsingin kaupunkisuunnittelusta on vastannut tiedusteluuni 9.2.2018:

"Asemakaavan aikataulu on tarkentunut niin, että tähdätään siihen, että kaavaehdotus olisi kaupunkiympäristölautakunnassa tämän vuoden lokakuussa. Nyt on käynnissä alueen puistojen yleissuunnitelma, jota tekee LOCI maisema-arkkitehdit. Tästä ja lisäksi kaavamuutoksen tämänhetkisestä suunnitteluratkaisusta järjestetään Kerro Kantasi-keskustelu ja asukastilaisuus näillä näkymin maaliskuussa. Näistä asioista tiedotetaan uutiskirjeellä piakkoin kun saamme päivämäärät sovittua ja kohdalleen."

Meri-Rastilan suunnittelun uutiskirjeen tilaamalla saat kaupungilta sähköpostiisi tiedon tapahtumista.

Luvattuun "Kerro kantasi -keskusteluun" ja asukastilaisuuteen kaikki mukaan sitten! Jospa Helsingin uusi strateginen osallisuusmalli vaikuttaisi myös kaupunkisuunnittelussa niin, että asukkailla voisi olla todellista sananvaltaa suunnitelmiin.

Jos Vartiosaarta ja Ramsinniemeä ei rakenneta, ei tule saaristoratikkaa

Helsingin hallinto-oikeuden äskeisellä päätöksellä (Helsingin yleiskaava -ratkaisu 5.2.2018) Vartiosaarta ja Ramsinniemeä ei rakenneta uuden yleiskaavan suunnitelmien mukaan, vaan ne jäävät viheralueiksi. Jos oikeuden ratkaisu jää voimaan Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta, suunniteltu saaristoratikka eli pikaraitiotie tätä kautta ja Leikosaarentien linjaa Vuosaaren keskustaan ei tule toteutumaan. Voidaanko Meri-Rastilan asukasmäärää lisätä suunnitellusti – yksin Pohjavedenpuiston–Ullaksenpuiston alueelle on suunniteltu tuhansia uusia asukkaita – pelkästään metron varaan, mitä tulee julkiseen liikenteeseen saarelta Helsingin keskustaan? Mielenkiinnolla odotetaan arkkitehdin lupaamaa Meri-Rastilan ”kaavamuutoksen tämänhetkistä suunnitteluratkaisua”.

Pulkkamäkeen Pohjavedenpuistoon

Pohjavedenpuistossa on nyt tosi paljon lunta! Kallioilla kiipeily on riskialtista lumen ja jään vuoksi, mutta puiston poikki harjun yli kulkeva kävelytie on parhaimmillaan pulkkamäkenä, joka kaikkiin suuntiin päättyy turvallisesti puistoon. Jyrkkä mutkamäki huipulta itään Kallahden suuntaan tarjoaa haastetta kokeneellekin pulkkailijalle, länteen Meri-Rastilaan päin on leppoisampia mäkiä. Lähimmät kahvilat ja julkiset vessat ovat Villa Ullas Pikku Kallahden rannassa ja Vuosaaren McDonalds puiston koilliskulmassa. Paikalle pääsee bussilla 560, pysäkki Kallvikinniemi, ja lähin metroasema on Rastila, ylös Rikisillalle (exit C), siltaa oikealle ja Vuotien kävelytietä vasemmalle, Pohjavedenpuisto Halkaisijantien ylityksen jälkeen oikealla.

 

Kauniita talvipäiviä!

Helena Saarikoski

Puistokummi Pohjavedenpuistossa


Helena Saarikoski

Toimintaan Pohjavedenpuistossa

2018-01-21 15:02:40

Meri-Rastilan uusi asemakaava, Pohjavedenpuiston ja Ullaksenpuiston rakentamiskaava, on kaupunkisuunnittelun antaman aikataulun mukaan tulossa esityksenä kaupunkiympäristölautakuntaan tänä keväänä.

Kun asemakaavaesitys tulee lautakuntaan, siitä järjestetään osallisten kuuleminen. Silloin kaupungin asukkailla ja täällä toimivilla rekisteröidyillä yhteisöillä on tilaisuus esittää näkemyksensä. Tilaa kaupungilta Meri-Rastilan suunnittelun uutiskirje sähköpostiisi, niin saat tiedon asemakaavasuunnittelun vaiheista: hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/uutiskirjeet-ja-tiedotteet/.

Adressia kerätään asemakaavaesitykseen asti. Kiitos myös perusteluista, joita olette kirjoittaneet allekirjoituksenne yhteydessä - nämäkin ojennetaan aikanaan kaupunkiympäristölautakunnalle. Adressilla on tätä kirjoittaessani 245 allekirjoittajaa, 162 verkossa ja 83 paperilla. Kiitos paperikerääjille! Nimien keräämistä paperille jatketaan varsinkin itse paikalla Pohjavedenpuistossa tänä keväänä järjestettävissä tapahtumissa.

Nimestään huolimatta Pohjavedenpuisto ei ole hoidettu puisto vaan luontoalue, kaupungin puistometsä. Pohjavedenpuistossa ei ole ollut nykyisellään mitään järjestettyjä tapahtumia tai toimintaa. Puistometsänsä hoidon kaupunki on jättänyt paljolti vapaaehtoistyöntekijöiden varaan. Niinpä rakentamissuunnitelmia onkin ollut helppo perustella sellaisilla väitteillä kuin ”Pohjavedenpuisto on vähällä käytöllä”, käytössä muodostunut tiheä polkuverkosto on ”eksyttävä” ja ”Pohjavedenpuisto on synkkä ja pelottava paikka”.  

Lämpimästi tervetuloa itse katsomaan, tarvitseeko Pohjavedenpuistossa käydä kaksi vai kolme kertaa, jotta siellä ei voi enää eksyä eikä tarvitse enää niin pelätäkään!  

Keväällä 2018 Pohjavedenpuisto vallataan asukkaiden haltuun tapahtumilla, joiden tavoitteena on tehdä puistometsämme tunnetuksi ja saavutettavaksi. Haluamme luoda ja tehdä näkyväksi Pohjavedenpuiston moninaisia käyttömahdollisuuksia asukkaiden lähiluontona ja virkistysalueena. Tapahtumat, opastetut kävelyretket, laskiaiset, siivoustalkoot, kalliotanssit, mitä keksitäänkin, syntyvät paikallisista perinteistä ja virkistyskäytöstä, jossa alue jo on. Tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen voi jokainen tulla mukaan talkoopohjalta – ei suuria massatapahtumia eikä meluisia spektaakkeleja, vaan luonnonrauhaa kunnioittavia ja luontoa arvostavia, helposti lähestyttäviä naapuruston yhteisiä tapahtumia.  

Tapahtumakevään avaa Pohjavedenpuiston osallistuminen BirdLife Suomen vuosittaiseen pihabongaukseen, Suomen suurimpaan lintutapahtumaan. Pohjavedenpuiston lintukartoitus on osa luontoselvityksiä, joita tarvitaan ennen kuin kaupunki tekee päätöksiä puistoon rakentamisen sallimisesta.  

Bongaukseen osallistuminen on helppoa: tee tunnin retki Pohjavedenpuistoon, tunnista vaikka vain yksi havaitsemasi lintu, ja ilmoita havaintosi Pohjavedenpuisto-ryhmälle.  

Osallistumisohjeet pihabongaukseen Pohjavedenpuistossa 22.–28.1.2018  

Pohjavedenpuiston linnustoa kartoitetaan ensimmäisen kerran pihabongauksessa viikonloppuna 27.–28. tammikuuta. Jos viikonloppu ei sovi, voit havainnoida lintuja viikollakin.  

Pihabongaus ei ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole olennaista. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu.  

Tarkkaile tunnin ajan lintuja Pohjavedenpuistossa tammikuun viimeisellä viikolla.

Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.

Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).

Ilmoita havaintosi sähköpostitse pohjavedenpuisto@gmail.com tai paperilla osoitteeseen Pohjavedenpuisto-ryhmä, Helena Saarikoski, Kaivonkatsojantie 3 L 184, 00980 Helsinki. Lintuhavaintojen lisäksi ilmoita havainnoijan nimi ja osoite, havainnointiajankohta (päivä ja kellonaika) ja havainnoijien määrä.

• Pohjavedenpuisto-ryhmä ilmoittaa täältä saadut lintuhavainnot kootusti BirdLife Suomelle. Tuplailmoitusten välttämiseksi älä ilmoita havaintojasi itse suoraan BirdLife Suomelle. Ilmoita havaintosi vain Pohjavedenpuisto-ryhmälle.  

Pohjavedenpuiston pihabongauksen Facebook-tapahtuma: facebook.com/events/181101685822291/. Voit ilmoittaa lintuhavaintosi myös julkaisuna tässä FB-tapahtumassa.

Jos sinä tai seuralaisesi arvostatte pulkkamäenlaskua, nyt Pohjavedenpuistoon kannattaa ottaa myös pulkka mukaan. Kelejä seurataan FB-tapahtumassa Pulkkamäki ja murtsika Pohjavedenpuistossa facebook.com/events/1747959181933357/.

Tulevista tapahtumista Pohjavedenpuistossa tiedotetaan Vuosaari-lehdessä ja Pohjavedenpuiston FB-ryhmässä facebook.com/groups/Pohjavedenpuisto/. FB-ryhmässä myös tiedotus ja keskustelu kaava-asioista ja muista Pohjavedenpuiston asioista.  

Linkki kaupunkisuunnittelulautakunnan viimekeväiseen (11.4.2017) päätökseen Meri-Rastilan asemakaavaluonnoksesta, liitteineen, joista liite 5 Havainnekuva antaa selkeän yleiskuvan rakentamissuunnitelmista ja liite 4 Asemakaavaluonnoksen selostus kertoo suunnittelijoiden ajatuksista kaavaluonnoksen takana: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-002625/.

Pohjavedenpuisto–Ullaksenpuisto -toimintaryhmä, pohjavedenpuisto@gmail.com.

Helena Saarikoski, Pohjavedenpuiston puistokummi


Helena Saarikoski



Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

  • Jaa adressi Facebook-seinälläsi sekä adressin aiheeseen liittyvissä ryhmissä.
  • Ota yhteyttä kavereihisi
    1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
    2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
    3. Lähetä viesti käyttäen sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.



Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…