Kaksipäiväinen äidinkielen ylioppilaskoe on säilytettävä

 

yo_2_paivaa2.jpg

Kaksipäiväinen äidinkielen ylioppilaskoe on säilytettävä

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Gaudeamus igitur -työryhmä esitti 18.4.2017 julkistetussa ylioppilaskokeen kehittämistä koskevassa suunnitelmassaan muun muassa äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen lyhentämistä yksipäiväiseksi ja nelituntiseksi.

Me allekirjoittaneet vaadimme kokeen säilyvän kaksipäiväisenä ja molempina päivinä kuusituntisena.

Perustelemme kantaamme seuraavasti:

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoe on sekä kypsyys- että päättökoe.

  • Kokeen avulla kokelas voi osoittaa taitojaan kielentää omaa ajatteluaan omalla äidinkielellään.
  • Koe on oppiaineen luonteen mukaisesti yleinen ilmaisun ja ajattelun taitoja mittaava kypsyyskoe.
  • Kokeen tulee ohjata opiskelijoita keskittymään myös lukion opetussuunnitelman perusteissa (2015) täsmennettyihin oppiainekohtaisiin taitoihin. Niitä ovat muun muassa ajattelun syventäminen esseen kirjoittamisen keinoin, kaunokirjallisuuteen tutustuminen ja kriittisen lukutaidon harjoittaminen.
  • Kokeen tulee siis toimia myös äidinkielen ja kirjallisuuden lukio-opintojen päättökokeena.
    http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

Äidinkielen ja kirjallisuuden opinnot lukiossa pitävät sisällään kaksi tieteenalaa: suomen kielen ja kirjallisuuden.

  • Näiden hallinnan kattava ja validi arvostelu edellyttää sekä luku- että kirjoitustaidon mittaamista.

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen kaksipäiväisyydellä on vahva psykologinen viesti.

  • Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidot ovat heikentyneet.
    https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/09/tiedote-2015-09-07-09-07-20-886288(Luettu 29.4.2017)
  • Kaksipäiväinen koe antaa opiskelijalle viestin, että oman äidinkielen ja kirjallisuuden hallinta on tärkeää.
  • Nykyinen tietoyhteiskunta edellyttää jäseniltään yhä parempia tieto- ja viestintäteknisiä taitoja, ja juuri näitä taitoja äidinkielen ja kirjallisuuden opinnot harjoittavat.

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeessa arvioitavan vastauksen sisältö ja kieliasu kietoutuvat muita aineita voimakkaammin yhteen, joten on erityisen tärkeää, että vastaamiseen on tarpeeksi aikaa.

  • Kokelaan kielellistä ilmaisuvoimaa ei saa rajoittaa liian lyhyellä kokeella.
  • Kokelaiden ahdistusta ei saa lisätä tiukoilla aikarajoilla, sillä ajatusprosessit vaativat aikaa.
  • Ylioppilaskoe ei saa olla nopeuskoe.

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen sähköistäminen ei saa mennä korkeatasoisen oppimisen edelle.

  • Opetushallituksen pääjohtaja Heinonen on pitänyt tärkeänä, että sähköistyminen ei saa mennä korkeatasoisen oppimisen edelle. Hän toteaa, että teknologiasta voi tutkimusten mukaan joskus olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. (HS 29.9.2016.)

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeella on voimakas painoarvo jatko-opintoihin haettaessa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen on oltava kattava ja validi, koska sen painoarvo vain lisääntyy tulevaisuudessa,  jos yliopistojen pääsykokeet supistuvat.

  • Esimerkiksi yliopistomaailmasta on kuulunut jo pitkään huolta siitä, että opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaidot ovat heikentyneet.
    https://www.jylkkari.fi/2015/03/monta-kertaa-maturiteettiin/ (Luettu28.4.2017)
  • Täysimittaisella kokeella viestitään opiskelijalle, että näiden opiskelun ja työelämän kannalta ensiarvoisten taitojen harjoittelu on tärkeää.

 

Edellä olevat argumentit on poimittu Äidinkielen opettajain epävirallinen ryhmä -nimisestä Facebookin keskusteluryhmästä ajalla 23.–28.4.2017.

Äidinkielen opettajain epävirallinen ryhmä on jäsenmäärältään (2977) maamme suurin kirjallisuutta ja suomea äidinkielenä opettavien henkilöiden sekä äidinkielen, kirjallisuuden ja viestinnän alalle suuntautuvien opiskelijoiden, tutkijoiden ja kustannustoimittajien suljettu keskusteluryhmä.

Esitettyihin argumentteihin vedoten vaadimme äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen säilyttämistä kestoltaan kaksipäiväisenä ja kuusituntisena.


TAI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista sivustollamme. Adressin tekijä näkee kaikki antamasi tiedot.

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Tarkasta sähköpostisi (myös roskapostikansio).
Facebook
Tulisiko lapsilisää korottaa?