EI Battery 3 Finland OY:n kaivoshankkeille
Tämän kannanoton allekirjoittajana haluan, että nykyisen kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön puitteissa, Battery 3 Finland Oy:n suunnitelmaa aloittaa malminetsintä alueilla Parikkala, Savonlinna, Rautjärvi, Ruokolahti (VA2022:0083) ja Savonlinna, Sulkava, Puumala, Ruokolahti (VA2022:0081), Kitee ja Tohmajärvi (VA2022:0080) ei tule sallia.
Turvallisuus -ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain (621/2011) perusteella hyväksynyt varausilmoitukset 18.1.2023 ja varaaja otaksuu alueilla aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan kaivosmineraalia litium.
Varaajan suunnitelmissa on valmistella malminetsintälupahakemuksen tekemistä hyödyntämällä olemassa olevia tutkimusaineistoja sekä tekemällä kahtena kenttäkautena geologista kartoitusta, vähäistä näytteenottoa ja geofysikaalisia mittauksia kannettavilla mittalaitteilla sekä mahdollisesti lentomittaamalla. Varaajan suunnitelmissa on tehdä mahdollisesti lisäksi mahdollisilla maanomistajien luvilla syväkairauksia.
Tämän hetkinen kaivostoimintaa ohjaava laki ei ota huomioon paikallisten oikeuksia, luonnon, vesistöjen ja pohjaveden puhtautta tai muiden elinkeinojen tasavertaisuutta. Laki ajaa ulkomaille sijoittuvien kansainvälisten malminetsintä- ja kaivosyritykset etuja, joiden tytäryhtiöitä ja sivuliikkeitä suomalaiset yritykset ovat. Suomen edut toiminnassa ovat lyhytkantoisia samalla kun kaivosteollisuuden riskit ja ympäristövaikutukset ovat poikkeuksellisen suuria.
Saimaan ympäristö on ainutlaatuinen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Järvet peittävät 1/10 koko Suomen pinta-alasta ja 87 % niistä on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Saimaan mahdollisuudet Suomen suurimpana vesi-alueena matkailun, elintarviketuotannon näkökulmasta ovat korvaamattomat ja sisävedet on nostettu yhdeksi kolmesta tärkeimmästä vientituotteestamme Suomen kansainvälisiä vahvuuksia kartoittaneessa maabrändihankkeessa (2010).
Kaivosten vesistövaikutuksien tämänhetkisessä tarkkailussa on merkittäviä ongelmia johtuen mm. sitovien raja-arvojen puutteesta ja siitä, että suurinta osaa prosessikemikaalien päästöistä ei tarkkailla mitenkään. Vesistövaikutusten lisäksi merkittävä vaikutus elintarviketuotantoon, keruutuotteisiin ja paikallisiin asuinolosuhteisiin on pölyllä, jonka kautta raskasmetallit leviävät ympäristöön ja maaperään. Tätäkään vaikutusta ei Suomessa juuri seurata.
Samalla Suomen järvet ja pohjavesivarannot ovat hauraita turmeltumiselle. Sisävedet ovat matalia ja ominaisuuksiensa takia erittäin herkkiä raskasmetallien, muiden haitta-aineiden ja happamien vuotojen vaikutuksille. Pohjavettä suojaava maakerros on ohut. Battery 3 Finlandin varaukset sijoittuvat vedenjakoalueelle, pienten ja keskisuurten järvien alueelle, joista osa laskevat laskuojia pitkin suoraan Saimaaseen ja osa Laatokkaan.
Saimaa saimaannorpan elinalueena ja juuri ennallistettu Hiitolanjoki, johon Laatokan lohi nousee kutemaan, ovat saastumisen vuoksi vaarassa. Niin Etelä-Karjalassa kuin Etelä-Savossa on suojeltuja Natura 2000 alueita, kuin UNESCOn Saimaa Geopark alueita, jotka kuuluvat suunnituille kaivosalueille.
Raskasmetallien aiheuttama saastuminen on pysyvää, ja hajoavien aineiden osalta kylmä ilmastomme hidastaa merkittävästi niiden poistumista. Pohjoiset vetemme ovat herkkiä vaurioitumaan ja silloin kun toipuminen on mahdollista, ne toipuvat hitaasti.
Samalla kun kaivostoimintaa ohjaava lainsäädäntö on löyhää ja puutteellista, ei malminetsintä- ja kaivostoimijoiden omaehtoiseen vastuullisuuteen voi luottaa. Tämän voi todeta muun muassa Leppävirran Särkiniemen, Kotalahden, Ruostesuon, Kangasjärven, Outokummun ja Hällinmäen suljetuista kaivoksista, joissa toiminta on loppunut ja omistajat häipyneet ja jättäneet jäljelle ympäristövahingot.
Ei kaivoshankkeille Saimaan läheisyydessä.
Lisätietoja:
"Luonnon puhtaus ja Kaivostoiminnan vaikutukset" kaivosvetoomus.fi
Kaivosjäteraportti - Suomen Luonnonsuojeluliitto 2022
Ei Kaivoksia Saimaalle Ota yhteyttä adressin tekijään