Ensihoitaja AMK-tutkinnon laillistaminen

Ensihoitajia on koulutettu Suomessa ammattikorkeakouluissa 20 vuotta. Tutkinto on nelivuotinen (240 op) ja se on kehitetty yhdessä työelämän kanssa hoitotason ensihoitotehtäviin ja kiireellisen hoidon osaajiksi sairaalan ulkopuolelle. Ensihoitajan AMK työtehtäviin kuuluu hoitotason ensihoito, eli valmius antaa tehohoitotasoista hoitoa sairaalan ulkopuolella, sekä ensihoidon johtamisosaaminen. Hoitotason ensihoitaja on vastuussa potilaan hoitamisesta, hänen alaisuudessa toimivien ambulanssien ja henkilöstön koordinoinnista ja ohjauksesta.

Viime vuosien aikana ensihoidon merkitys on korostunut mm. päivystystoiminnan keskittämisen ja kotihoidon lisääntymisen vuoksi. Ensihoidon vaatimukset, tehtävät ja vastuut ovat laajentuneet jatkuvasti. Vuonna 2016 julkaistussa STM:n selvityksessä todetaan, että ensihoitopalvelu on kehittynyt tärkeäksi osaksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.  Ensihoitopalvelun sisältö on muuttunut, ammattitaitovaatimukset nousseet ja tehtävien määrä lisääntynyt merkittävästi. 

Ensihoitaja AMK-tutkinto puuttuu laillistamiseen johtavista tutkinnoista. Valvira myöntää terveydenhuollon ammattihenkilöille oikeudet harjoittaa ammattia. Oikeuksia on käytännössä kahdenlaisia: oikeus toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä (esim. terveydenhoitaja) ja oikeus käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä (esim. lähihoitaja).  Ensihoitaja AMK-tutkinto ei ole tasaveroisessa asemassa verrattuna muihin vastaaviin, potilasturvallisuuden kannalta keskeisiin amk-tutkintoihin. Sekä kätilö- että terveydenhoitajakoulutukset oikeuttavat laillistamiseen sekä sairaanhoitajiksi että kätilöiksi ja terveydenhoitajiksi. Ensihoitaja AMK-tutkinnon suorittaneilla erityisosaamista kuvaavaa laillistamista sairaanhoitajaksi ja ensihoitajaksi ei ole, vaan heidät laillistetaan pelkästään sairaanhoitajiksi. 

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) edistää potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon laatua mm. "varmistamalla, että tässä laissa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet." Sairaanhoitajaksi laillistaminen kertoo sairaanhoidollisesta osaamisesta, mutta ei kerro sitä, onko henkilöllä riittävä koulutuspohja ja osaaminen hoitotason ensihoitotehtävissä toimimiseen.  Selkeiden ensihoidollisten ammattioikeuksien avulla voidaan turvata se, että potilaat saavat ensihoitoa asianmukaisen koulutuksen ja varmistetun ammattipätevyyden omaavalta henkilöstöltä. Myös työnantajilla olisi mahdollisuus tarkastaa valtakunnallisesta rekisteristä työhakijan ensihoidollinen pätevyys.

Lisääntyneistä tehtävistä ja laajentuneesta vastuualueesta huolimatta ensihoitaja AMK-koulutuksen ja -tutkinnon suorittaneiden asema on yhtä epäselvä kuin 20 vuotta sitten. Esitämme, että ensihoitaja AMK -koulutus lisätään terveydenhuollon ammatinharjoittamiseen ja laillistamiseen johtavaksi koulutukseksi. Ensihoitaja AMK-tutkinnon suorittaneiden tulee saada laillistaminen sekä hoitotason ensihoitajaksi, että sairaanhoitajaksi.  

Tutkinnon laillistamisella ei pyritä vaikuttamaan hoitotason velvoitteisiin tai niiden saamiseen, eikä myöskään työnantajakohtaisiin testauksiin tai vaatimuksiin. Tällä nettiadressilla pyritään vaikuttamaan koulutuksen tulevaisuuteen ja turvaamaan ensihoitaja AMK-tutkinnon paikkaa työelämässä. 

Linkki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nykytilaa ja uudistamistarpeita koskevaan selvitykseen: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160729/STM_02_raportti_Terveydenhuollon_ammattihenkilot.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen ensihoitajien ja ensihoitajaopiskelijoiden puolesta,
Ensihoitajaopiskelijapäivät 2018-projektityöryhmä / OAMK ensihoitajaopiskelijat

Ensihoitajaopiskelijapäivät 2018-projektityöryhmä / OAMK ensihoitajaopiskelijat    Ota yhteyttä adressin tekijään