#191: v ronski - sannavain,

”Vastustan ainoastaan ehdollisesti: ehto on se, minkä johdonmukaisuus vaatii, eli jos homoille, niin silloin myös sisaruksille.”

Adressit-sivustoa selaillessa löysin muun muassa vetoomuksen, jossa vastustettiin viisikerroksisten kerrostalojen rakentamista Lietoon sillä perusteella, etteivät ne sovi paikkakunnan maalaiskaupunkilaiseen ilmeeseen, eivätkä ne ole sopusoinnussa lähialueen matalan rakennuskannan kanssa. Kieltäydyin kirjoittamasta adressia, koska siinä ei mainittu mitään viisikerroksisten kerrostalojen rakennuskiellosta Turun puutaloalueille, eikä siinä myöskään vaadittu tällaisen rakennustoiminnan kieltämistä Porvoon vanhankaupungin ranta-alueella. Johdonmukaisuuden vuoksi adressi olisi pitänyt ulottaa koskemaan kaikkia sellaisia rakennettuja ympäristöjä, joiden maalaiskaupunkilaiseen ilmeeseen tällaiset tornitalot eivät soveltuisi. En todellakaan lähde tukemaan vain Liedon alueen matalan rakennuskannan säilyttämistä harmonisena, vaikkeivät viisikerroksiset kerrostalot todennäköisesti sovikaan sinne pätkän vertaa.

Entäs jos unohdetaan kerrostalot ja kuvitellaan omakotitalon tulipalosta selvityneet mies ja poika. Talon omistava mies on hankaloittanut pojan elämää laittamalla tämän nukkumaan kellariin, josta pojan onnistuu päästä ulos juuri ja juuri hengissä, muttei mitään omaisuutta mukanaan kantaen – hädässä hänen ei ole onnistunut kiskoa päälleen edes vaatteita. Tapauksen jälkeen ompeluseuran kahvittelupäivänä järjestetään pienimuotoinen keräys, jonka tarkoituksena on ostaa pojalle edes lämmin villapaita. Ompeluseuran voimahahmot kieltäytyvät kuitenkin jyrkästi keräyksestä, sillä kolehti voitaisiin aivan samalla perusteella kerätä myös kenkien, sukkien, lakin, housujen, takin ja kintaiden hankkimista varten. Johdonmukaisuuden ansiosta poika jää siten vaille mitään vaatteita.

”Kerrot, että mielestäsi vaihtoehto C on looginen. Osaatko kertoa, mikä on se peruste, joka käy sukupuoliesteen poistamineen mutta ei sovellu sukulaisuusesteen poistamiseen (ja näin välttämättä korvaa C:n B:llä)?” Kirjoitin, että mielestäni kummatkin vaihtoehdot ovat loogisia. Ehkä on tarvetta avata tämän ajattelun taustalla olevaa logiikkaa.

Avioliitto on nykyään juridisessa mielessä varallisuusoikeudellinen oikeustoimi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Se on julkisen vallan tunnustama tapa järjestää omaisuus sekä sukulaisuussuhteet (esim. isyysolettama). Kirjoittamallasi avioliiton historiallisella taustalla (yhteiskunta ottaa erityissuojelukseensa parit, jotka (oletettavasti/toivottavasti) tuottavat ja kasvattavat yhteisiä biologia jälkeläisiä) ei ole merkitystä, kun avioliittoa tarkastellaan nykymuodossaan.

Kysyt, ”[m]illä perusteella pidät avioliittotapauksessa vaihtoehtoa A epäloogisena?” Suomessa on nykyisellään voimassa kaksi rinnakkaista instituutiota eli rekisteröity parisuhde sekä heteroille avioliittolaki, jonka säännöksiä pitkälti sovelletaan jo nyt nais- ja miespareihin. Johdonmukaisesti ajatellen ainakin minun on vaikea nähdä, miksi tällaisen varallisuusoikeudellisen oikeustoimen sopijaosapuolien sääntely on tarpeellista. Sekä miehen että naisen kanssa seurusteleva lapseton nainen elää samanlaista elämää kummankin seurustelukumppaninsa kanssa. Kun nainen menee naimisiin miehen kanssa, asia on muitta mutkitta selvä. Avioeron jälkeen nainen löytää kumppanikseen naisen, jonka kanssa haluaisi mennä naimisiin, mutta silloin toimituksen nimi onkin parisuhteen rekisteröiminen ja siihen on kasattu kaikenlaista pikkukiusaa esimerkiksi maksullisen sukunimen muodossa. Päälinjoiltaan kumpikin instituutio on kuitenkin identtinen. Miksei identtisyyttä voida saman tien viedä loppuun saakka? Eihän kaukasialaisten ja aasialaisten välisiin avioliittoihinkaan sovelleta erilaista lainsäädäntöä. Samaa voidaan halutessa kysyä myös sisarusavioliitojen kohdalta.

Sisaravioliiton vaatiminen nais- ja miesparien avioitumisoikeuden yhteydessä tietäisi väistämättä sitä, että koko hanke kaatuisi raivokkaaseen vastustukseen. Kun parisuhdelakia koskeva esitys aikoinaan tuotiin valtiopäiville, siitä jätettiin tarkoituksella adoptio-oikeus pois, koska tiedettiin, että kokonaista pakettia ei tultaisi saamaan läpi. Lakia on sittemmin paikkailtu esimerkiksi sisäisen adoption mahdollistamisella.

Samoin tehtiin aiemmassa viestissäni mainitsemani muutoksen kohdalla, jossa naimattomat naiset saivat täysivaltaisuuden. 1860-luvulla tehty muutos ei todennäköisesti olisi ollut mahdollinen, jos naistenkin arvon tunnustava alkulainsäädäntö olisi jo silloin antanut naisille äänioikeuden tai sisältänyt kiellot raiskata ja pahoinpidellä puolisoaan avioliitossa. Nämä asiat on käyty yksitellen läpi – kyllä vain – niitä koskevassa kansalaiskeskustelussa. Samalla tavalla avioliiton tasa-arvoistamisen kanssa nähdäkseni tullaan toimimaan. Omasta puolestani voin tosin rehellisesti sanoa, etten ihan oikeasti ajatellut adressia allekirjoittaessani sisarusavioliittoja saati niiden tarpeellisuutta, mutta kuten nähtyä, olen kuitenkin näyttänyt niille varovaisesti vihreää valoa – en tosin tämän adressin puitteissa (koska tässä adressissa kiinnitettiin huomiota juuri rekisteröidyn parisuhteen epäloogisuuksiin suhteessa avioliittolakiin, ja adressin tekstiä tuskin lähdetään lennossa muuttamaan kattamaan myös sisaravioliittojen vaatimisen). Taas palataan kunkin askeleen kohdalla käytävään kansalaiskeskusteluun: jos suomalainen yhteiskunta haluaa joskus sallia veljen ja siskon avioitumisen, niin silloin se sallitaan. Nais- ja miesparien avioliiton sallimisesta ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, että jonkin toisen ihmisryhmän avioitumisaikeet siunattaisiin yhteiskunnan tasolta.

#194: sannavain - Re: sannavain,

Kommentoit seksin ja avioliiton sekoittamista keskenään ja päädyt jakamaan jo lausumani päätelmän: avioliittolailla ei ole mitään tekemistä seksin säännöstelyn kanssa. Siksi seksin nostaminen esiin sisarusten välisestä avioliitosta keskusteltaessa ei ole asiaan kuuluvaa vaan asiatonta, vähintäänkin epäjohdonmukaista.

Nykymuotoisen avioliiton (faktuaalisesti ja  loogisesti) käypä perustelu on lapsen yhteyden suojeleminen biologisiin vanhempiinsa. Tässä ei ole kyse seksin sääntelystä vaan ydinperheen erityisestä suojelemisesta mm. käsitteellistämällä se (jolloin siihen voidaan kohdistaa keskusteluja, tukia, lakeja yms.). Tässä valossa avioliitto-oikeuden ulottaminen esim. veljeksille ei olisi perusteltua.

"yleisellä tasolla tarkastellen näiden kahden yhtäaikaisen esiintymisen olettaminen ei mielestäni ole kummoinen argumentaatiovirhe."

Se ei ole virhe, jos puhutaan nykymuotoisesta avioliitosta ja varsinkin perinteisestä avioliitosta. Se on virhe, jos puhutaan keskustelumme alla olevasta perusteesta ajamallesi avioliittolain uudistamiselle; kuten itsekin toteat, peruste soveltuu yhtälailla sisaruspareihin, veljeksiin ja siskoksiin eritoten.

"Kun homoille vaaditaan jotain oikeutta, se tehdään sillä perusteella, että sama oikeus on heteroseksuaalisen identiteetin omaavalla ihmisellä."

Nykymuodossaankaan oikeudet eivät riipu identiteetistä. Esim. se, että on jonkun veli, antaa veljeyden identiteetin, mutta laki ei tee eroa veljettömään.

"Silti argumentoit jatkuvasti heteroseksuaalisesta avioliitosta käsin ottaen sen annettuna instituutiona ja jonka muihinkin kuin heteroihin soveltuvia perusperiaatteita et tunnu näkevän tai hyväksyvän. Et tietenkään kirjoita, että vaadit toisilleen etäistä sukua olevalle heteroparille oikeutta avioliittoon, koska tällaisilla ihmisillä tämä oikeus jo on."

Tällä hetkellä nykymuotoinen avioliittolaki on "annettu". On oikein kysyä, mikä on sen (erityisesti esteellisyyspykälien) peruste ja mihin saakka peruste johdonmukaisesti sovellettuna laajenee. Kannatan tällaista keskustelua. Näkemykseni mukaan nykymuoto (A) on yksi johdonmukainen vaihtoehto, josta pitäminen jää lähinnä makuasiaksi. Esteellisyyden purkaminen kaikilta täysi-ikäisten ja -valtaisten muodostamilta pareilta olisi toinen johdonmukainen vaihtoehto (B). Sen sijaan esteellisyyden purkaminen vain etäistä sukua olevilta homopareilta (C) ei ole johdonmukainen vaihtoehto ja se on siksi hylättävä. Näin ollen ko. addressin voidaan katsoa koskevan vaihtoehtoa B. Väitteesi, että

"vaatimalla avioitumisoikeutta heteropareille vaadit samaa samalla de dacto homoille, lesboille ja sisaruksille, erityisesti veljeksille tai siskoksille"

on erheellinen. Ei pelkästään siksi, että en vaadi mitään tuollaista, vaan siksi että A:lle on olemassa peruste, joka ei sovellu B:lle: se peruste, jonka yllä annoin. Ole siis hyvä ja vedä yritelmäsi takaisin!

Status quota ei pidä muuttaa ilman perusteita. Perusteeksi toki kelpaa, jos status quo on epäjohdonmukainen kaikkien ajateltavien perusteiden valossa. A ei ole, C olisi.

"Pyöräilyliitossa ei ole tultu edes ajattelleeksi F-kirjaimella alkavia autoja"

Onkin moitteen ja korjauksen paikka, jos liitto ajaa lakiin vain M-kirjainta.

"vastustettiin viisikerroksisten kerrostalojen rakentamista Lietoon"

Onkin moitteen ja korjauksen paikka, jos ajetaan lakia, joka koskee vain Lietoa mutta ei muita vastaavia kuntia.

"tarkoituksena on ostaa pojalle edes lämmin villapaita."

Tämän esimerkin kohdalla jokainen ymmärtää heti, että mistään lain kaltaisesta yleisestä säätelystä ei voi olla kyse.

Esimerkkisi ovat sikäli osuvia, että ne osoittavat juurikin sen, miksi kaltevan pinnan argumentointi on tarpeen ko., lakimuutoksen tähtäävän addressin tapauksessa. Huomautettakoon, että lakiin parisuhteiden rekisteröinnistä on ilmeisestikin jo livahtanut räikeä piittaamattomuusvirhe: se näyttäisi estävän mm. veljesten ja siskosten parisuhteiden rekisteröinnin!

"Kirjoitin, että mielestäni kummatkin vaihtoehdot [B ja C] ovat loogisia. Ehkä on tarvetta avata tämän ajattelun taustalla olevaa logiikkaa."

Et kuitenkaan edelleenkään esitä perustetta, joka erottelisi C:n B:stä. Ja nähdäkseni olet jo myöntänyt, ettei sinulla sellaista perustetta edes ole mielessä. Peruste on siis yhteinen ja soveltuu myös sukulaisiin, joten C välttämättä laajenee kaltevaa pintaa pitkin B:ksi. MOT.

"Päälinjoiltaan kumpikin instituutio on kuitenkin identtinen. Miksei identtisyyttä voida saman tien viedä loppuun saakka?"

Aivan oikein: Kysymys on validi ja antaa meille vaihtoehdon B, mutta ei tietenkään C:tä. A jää kuitenkin edelleen ensimmäiseksi/toiseksi vaihtoehdoksi, koska sille on yllä mainitsemani peruste, joka ei laajene kaltevaa pintaa pitkin C:ksi tai B:ksi.

"Sisaravioliiton vaatiminen nais- ja miesparien avioitumisoikeuden yhteydessä tietäisi väistämättä sitä, että koko hanke kaatuisi raivokkaaseen vastustukseen."

En näe suurempaa perustetta tuollaiselle vastustamiselle kuin "puhtaiden homoliittojen" vastustamiselle. Päinvastoin: jälkimmäinen on epäjohdonmukainen eikä siksi täytä kelvon vaihtoehdon kriteerejä. Tunne- ja fiilisperäistä arvolatautunutta päätöksentekoa on sovellettava tietenkin vain (faktuaalisesti ja loogisesti) kelpoisiin vaihtoehtoihin. Tästä olisi erityisesti lakeja valmistelevien oppineiden pidettävä huolta, jos koko kansalle suodaankin säröinen mielipiteiden ilmaisu.

"Nämä asiat on käyty yksitellen läpi – kyllä vain – niitä koskevassa kansalaiskeskustelussa."

Tämä on ok silloin, kun perusteet muuttuvat kohta kohdalta.

"jos suomalainen yhteiskunta haluaa joskus sallia veljen ja siskon avioitumisen, niin silloin se sallitaan. Nais- ja miesparien avioliiton sallimisesta ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, että jonkin toisen ihmisryhmän avioitumisaikeet siunattaisiin yhteiskunnan tasolta."

Nähdäkseni olet tässä väärässä. Homoparien avioliiton sallimisesta perusteella P nimittäin automaattisesti seuraa, että kaikkien ihmisryhmien, joihin P soveltuu, avioliitot on sallitava. Muu olisi epäjohdonmukaista ja siksi vältettävää - oletko samaa mieltä?

Addressi perustelee "Jokaisella pitää olla oikeus mennä naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa"; ymmärrettävästi ytimekkyyden vuoksi jokaisella viitataan täysi-ikäisiin, jotka eivät jo ole aviossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa. Muuta perustelua ei ole esitetty. Siten addressi asiallisesti ottaen tukee vaihtoehtoa B, ei vaihtoehtoa C. On aivan ok konkretisoida addressia tutuilla esimerkeillä, kuten mies-mies -pareilla tai jollakin tietyllä, vaikkapa julkisuudesta tutulla, naisparilla. Tämä ei kuitenkaan muuta kaltevalla pinnalla argumentoinnin oikeellisuutta.