Maahanmuuttajien tuet
Kommentoitu viesti
Vieras |
#2138 Jokaiselle pitäisi riittää oma maa27.12.2013 00:20Miksi vierasperäisiä loisia pitää aina suosia. Ne syövät isäntäeliön sisältäpäin. Tuo on luonnon laki. Miksi loisia pitää aina haalia ulkoapäin? Suomalaispoliitikot eivät tajua loiseliövaarasta mitään. |
Vastaukset
Vieras |
#2141 Re: Jokaiselle pitäisi riittää oma maa2013-12-27 00:41:20#2138: - Jokaiselle pitäisi riittää oma maa Kotimaiset eli syntyperäiset loiseliöt, eli suomeksi sossupummit, joita nurkkakuppilat ovat täynnä, ovat paljon suurempi kustannushaitta kuin maahanmuuttajat. He ovat syntymästään asti saaneet kaiken meidän verorahoistamme, terveydenhoidon, koulutuksen, ihan kaiken, eivätkä mitään ole koskaan antaneet vastineeksi. Nyt nämä aikuiseen ikään kasvaneet pummit nostavat jatkuvalla syötöllä rahaa sossusta, kaatavat sen kurkusta alas ja istuvat räkälöissä ölisemässä maahanmuuton hinnasta, vaikka itse ovat tulleet maksamaan yhteiskunnalle moninverroin enemmän. |
KOTIMAAN MATKAILIJA |
#2143 Re: Jokaiselle pitäisi riittää oma maa2013-12-27 01:00:49#2138: - Jokaiselle pitäisi riittää oma maa
"Miksi vierasperäisiä loisia pitää aina suosia. Ne syövät isäntäeliön sisältäpäin. Tuo on luonnon laki. Miksi loisia pitää aina haalia ulkoapäin? Suomalaispoliitikot eivät tajua loiseliövaarasta mitään."
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
••••••••••••••••••••••••••••••••••••
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Sitä se ulkomaanmatkailu teettää. |
KÄYRÄTORVI |
#2146 Re: Jokaiselle pitäisi riittää oma maa2013-12-29 11:49:27#2138: - Jokaiselle pitäisi riittää oma maa KANNATTAA LUKEA JA MIETTIÄ; JOS KYKENEE. HS Juhana Vartiainen: Suomen talous tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajan Juhana Vartiaisen mukaan Suomen julkistalouden kestävyyden kannalta työllisyysastetta tulisi nostaa työikäisen väestön maahanmuuton keinoin. Vartiaisen mukaan tämä palvelisi muutoinkin talouskasvua. Vertailukohteeksi VATT:n ylijohtaja nostaa Ruotsin. Vartiaisen mukaan naapurimaassa on myös huolehdittu työllisyysasteesta sekä työikäisen väestön kasvusta Suomea kaukokatseisemmin. Vartiainen arvelee, että maahanmuuttoon epäluuloisesti suhtautuvia suomalaisia saattaa yllättää tieto siitä, että 45 prosenttia Ruotsin työvoiman kasvusta on maahanmuuttajien työllisyyden kasvua. "Minäkin olen tavannut pienten ja keskisuurten yritysten johtajia, jotka kertovat lopettavansa tuotannon Suomessa kun täällä ei enää löydy tekijöitä." "Globaalin talouden yritykset eivät ala Helsingin Sanomien etusivulla mainostaa "työvoimapulaansa" tai odottaa, että viranomaiset ja ammattiliitot vihdoin suostuvat myöntämään maahanmuuton "tarpeen". Ne siirtävät tyynesti tuotantonsa Baltiaan tai Kiinaan tai minne vain muualle", Vartiainen kirjoittaa blogissaan |
KÄYRÄTORVI Vieras |
#2150 Re: Jokaiselle pitäisi riittää oma maa2013-12-29 17:51:39#2138: - Jokaiselle pitäisi riittää oma maa Kannatta alla olevaa verrata ylijohtaja J. Vartiaisen (VATT) blogikirjoitukseen: Suomen talous tarvitsee lisää maahanmuutoa. (#2146). Suomessa ei toimita rasismia vastaan, vaan syyllistetään pakolaisten auttajia. Miksi Suomi suhtautuu pakolaisiin niin eri tavoin kuin Ruotsi, kysyy Philip Teir.
Osa asiaan sekaantuneista naisista saattoi muistaa ajan, jolloin Suomikin oli ollut uhattuna. He muistivat, kuinka me lähetimme omat lapsemme osoitelaput kaulassa junalla Ruotsiin.
Syyrian sisällissodan alkamisen jälkeen Ruotsi on myöntänyt turvapaikan yli 16 000 pakolaiselle. Suomi oli marraskuuhun mennessä ottanut vastaan tänä vuonna 135. Kuinka Suomen ja Ruotsin ero voi olla niin valtava? Se ei voi johtua pelkästä byrokratiasta.
Mutta ruotsalaiset ovat puuttuneet maailman asioihin jo aiemminkin. Jo talvisodan aikaan ja 1940-luvulla oli tapana sanoa: "Suomen asia on meidän." Ruotsalainen kansankoti rakennettiin pitkälti maahanmuuttajien voimin – esimerkiksi suomalaisten, jotka työskentelivät tehtaissa 1950-luvulta alkaen. Vaikka monet tänään väittävät toisin, Ruotsilla on maahanmuutosta pitkät ja hyvät kokemukset. Kun maailmankuva on moderni, rasismi tuntuu ainoastaan ajastaan jääneeltä junttiudelta."Entä sitten ruotsidemokraatit? Ruotsissa, kuten muuallakin Euroopassa, kuuluu yhä kovaäänisempi marssisaappaiden kopina. Mutta siellä on myös kiihkeää antirasismia, joka saa ihmiset kaduille ihan eri tavalla kuin Suomessa. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen monet ruotsalaiset kysyivät minulta, miten Suomessa voi olla suuri maahanmuuttajavastainen puolue, vaikka maassa tuskin edes on maahanmuuttajia. Suuri osa Halla-ahon väittelytekniikasta perustuu siihen, että hän yksinkertaisesti häiriintyy eri asioista: kerjäläisistä, ulkomaalaisista, ruotsin opetuksesta, ihmisten haluttomuudesta suhteellistaa kansanmurhia (miksi kaikki puhuvat juutalaisten joukkomurhasta, hän ihmettelee). Hän on kirjoittaja, joka on ylevöittänyt arkisen närkästyksensä poliittiseksi projektiksi. Halla-aho muistuttaa huvittavalla tavalla halveksimiaan kukkahattutätejä. Myös hän toimii tunteiden varassa. Ei ole niin pikkuruista harminaihetta, ettei Halla-aho saisi kehitettyä sen ympärille teoreettis-juridista ajatusrakennelmaa. Aika hassua, sillä juuri samalla tavalla itse ajattelen Suomen suhteesta maahanmuuttoon. Jos suomalaiset tietäisivät enemmän muissa maissa asuvien ihmisten arjesta, rasismin ja ulkomaalaisvihan kynnys nousisi huomattavasti. Kirjallisuudessa maahanmuuttajat ja vähemmistökirjailijat kuuluvat tärkeimpiin ääniin: Isaac Bashevis Singer, Doris Lessing, Herta Müller, Vladimir Nabokov, Albert Camus. Nämä ihmiset ovat usein kasvaneet kahden kulttuurin välissä ja kuvanneet ihmiskunnan historian keskeisintä kokemusta: liikkumista kulttuurista toiseen. Jos osaa samastua toisen ihmisen ajatuksiin, ymmärtää maailmaakin paremmin. Siksi olen aina pitänyt kirjallisuutta eräänlaisena empatiaharjoituksena. Missä tällainen kirjallisuus on Suomessa? Kuinka kauan sen syntymä kestää? Pitääkö taiteilijoidemme taas matkustaa ulkomailla keräämään vaikutteita taiteeseensa, jota sitten kutsutaan "kansalliseksi"? Suomessa elätellään erikoista myyttiä siitä, miten katastrofaaliset seuraukset maahanmuutolla on ollut Ruotsille. Emme kuulemma saa tehdä samoja virheitä. Katsokaa lähiöitä! Mutta onko maahanmuutto tosiaan tuottanut Ruotsille vahinkoa? Ruotsin hallituksen kotisivun tietojen mukaan 77 prosenttia malmöläisistä pitää ulkomaalaisten panosta kaupungin kannalta hyvänä. Sitä paitsi esimerkiksi kuuluisa Rosengård – se, jossa Zlatan varttui – ei ole mikään lähiö, vaan kaupunginosa. Keväisissä mellakoissa median esittelemät väkivaltaisuudet liittyivät äärioikeistolaisten hyökkäyksiin maahanmuuttajia vastaan. Joulukuussa Kärrtorpissa natsit heittelivät pulloilla lapsiperheitä, jotka osoittivat mieltään nahkapäitä vastaan. Yhteistä tapauksille on se, että väkivaltaan turvautuivat oikeistolaiset. Jos Tampereen mellakat olisivat tapahtuneet Tukholmassa, olisimme varmaankin saaneet lukea Ruotsin ongelmalähiöistä. Mutta nyt autojen ja parkkimittarien kimppuun hyökkäsivät aivan tavalliset suomalaisnuoret. On taantumuksellista haaveilla kitkattomasta yhteiskunnasta. Myös Suomessa on aina ollut yhteiskunnallisia ongelmia, jotka liittyvät työttömiin ja syrjäytyneisiin miehiin. Ne ovat samoja ongelmia, joita maahanmuuton vastustajat näkevät ruotsalaislähiöissä.
KUKA Philip Suomenruotsalainen Kirjoittanut
Sunnuntaitoimitus on |
JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ!
Lohjan synnytyssairaalaa ei saa lakkauttaa!
Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka
Haluaisitko muuttaa jotakin?
Mikään ei muutu jos kaikki ovat hiljaa. Tämän adressin kirjoittaja ryhtyi toimiin. Teetkö itse saman? Aloita kansanliike luomalla adressi.
Aloita oma adressiMuita adresseja, joista saattaisit olla kiinnostunut
Adressi Pirkanmaan musiikkiopiston ja Tampereen konservatorion sekä tamperelaisen musiikinopetuksen saavutettavuuden puolesta
601 Luotu: 14.06.2024
Sahalahden terveyskeskuksen puolesta
424 Luotu: 13.06.2024
Klamilan koulun ja päiväkodin jatkumisen puolesta
524 Luotu: 10.06.2024
ANNA MIELIPITEESI KEMIJOEN TULEVAISUUDESTA ALLEKIRJOITTAMALLA TÄMÄ ADRESSI 17.6.2024 MENNESSÄ
402 Luotu: 11.06.2024
Lohjan synnytyssairaalan lakkautuspäätös peruttava
2524 Luotu: 06.05.2024
Kansalaisten edunvalvontakirje Lapin hyvinvointialueen hallitukselle
343 Luotu: 12.06.2024
Nurmeksen päivystystoiminnan lakkauttamista lykättävä
710 Luotu: 09.06.2024
Vetoomus Alakitkantien (Kuusamo) kunnostamiseksi (Tien sijainti: Valtatie 5-Tolvantie eli Riisitunturille menevä "oikoreitti")
239 Luotu: 10.06.2024
Patrosentien asemakaavan muutos ja sitova tonttijako. Vastustaminen.
123 Luotu: 11.06.2024
Ounasvaaraa ei saa rakentaa!
6769 Luotu: 29.11.2023
Pikku-Neulamäen metsä säästettävä rakentamiselta
2283 Luotu: 05.05.2024
EU:n ennallistamisasetus pelastettava
1496 Luotu: 24.05.2024
Pirkkalan ja Lempäälän välinen virkistysmetsä ja ekologinen käytävä tulee säilyttää sellaisena myös tulevaisuudessa.
10604 Luotu: 13.12.2020
Kannanotto AVEKin toiminnan turvaamiseksi
1426 Luotu: 12.05.2024
ADRESSI TAHMELAN KURPITSATALON YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN SÄILYTTÄMISEN PUOLESTA
1371 Luotu: 23.05.2024
Orimattilan lähimetsät säästettävä suunnitelluilta metsähakkuilta
171 Luotu: 07.06.2024
Adressi Auran hoivakodin toiminnan säilyttämisen puolesta.
596 Luotu: 04.06.2024
Lappeenrannan lukiosta Lappeenrannan Yhteislyseo
755 Luotu: 30.05.2024
Ruotsinkylän kyläkoulu säilytettävä!
830 Luotu: 27.04.2024
Ympärivuorokautinen päivystys on säilytettävä Kouvolan Ratamossa
18806 Luotu: 25.04.2024