Olen pienkeittiöiden puolesta useasta em syystä mutta en silti allekirjoita adressia. Syystä että ei mielestäni myöskään Södertäljen malli ole tavoiteltava vaihtoehto, riittää että ruoka on maistuvaa kotiruokaa pienkeittiöstä - ei tarvitse olla lempiruokia syntymäpäivinä eikä useampaa vaihtoehtoa tarjolla. Olin kuuntelemassa keskustelutilaisuudessa Lypassa, adressi on aika puolueellisesti kirjoitettu pienkeittiöiden puolesta - ei tule ilmi se että Porvoon kaupunki tälläkin hetkellä valmistaa perunamuusin perunasta eikä jauheesta eikä se, että käytetään kokolihaa eikä jalosteita. Ei myöskään tule esiin kuin täällä mielipidepalstalla se, miten paljon kalliimpaa on remontoida pienkeittiöt vastaamaan nykyisiä turvallisuus- ja dieettimääräyksiä eikä se, kuinka paljon hankalampaa on paikata sairaslomia tms. pienkeittiöissä. Jos haluamme pienkeittiöt, olemmeko valmiita maksamaan lisää veroja? Mikä myöskään estää käyttämästä lähituotteita suurkeittiössä? Mutta kuten alussa totesin, olen pienkeittiöiden puolesta mutta ymmärrän myös päättäjiä joilla on vaikea vastuu taloudellisista päätöksistä ja faktat tiedossa - ei päätöksiä voi tehdä vain tunnetasolla. Keskustelutilaisuudessa myös väläytettiin myös sitä, että jos Porvoon ruokapalvelu ei pääse hinnoissaan asiakkaansa Porvoon kaupungin tasolle, joku suurketju esim. Amica tms vaikkapa Vantaalta kyllä pääsee. Siinähän sitten ihmetellään kun kaupungin ruokapalvelutyöntekijät on kokonaan työttömänä ja ruoka kuljetetaan entistä kauempaa kun rahat ei riitä. Toki itsekin toivoisin että kouluilla olisi tutut keittäjät jotka osaisivat valmistaa oikean määrän hyvää ruokaa ja hävikkiä taikka kuljetuskustannuksia ei syntyisi (tosin joka kouluun tulisi tavarantoimitukset erikseen). Ilomielin allekirjoittaisin jos faktat olisivat esitellyt toisin ja kuten alussa totesin, riittäisi tavallinen maistuva ruoka ilman hienouksia - ei ihan tuohon Södertäljen malliin tarvitsisi pyrkiä. Nykypäivän lapsilla on myös käytössään enemmän rahaa kuin ennen, helppo se on mennä Heseen tai kebabille vaikka koulussa olisi mitä tarjolla. Tämä asia on taas vanhempien peiliinkatsomisen paikka - esimerkki lähtee kotoa, samoin kuin se miten kouluruoasta puhutaan.

#33: Kyläkoululaisen äiti - Tasapuolista kritiikkiä kiitos

Tätä juuri minä tarkoitin tämän adressin puolueellisuudella! Tuntuu että adressia tehdessä on innostuttu liikaa ja lähdetty kohti utopioita ja haavemaailmoja.

#33: Kyläkoululaisen äiti - Tasapuolista kritiikkiä kiitos

Toiveemme onkin, että tarjolla olisi maistuvaa kotiruokaa aidoista aineksista.

Porvoossa raaka-ainehinta/annos on  1-1,5€ riippuen siitä onko kyseessä alakoululaisen vai lukiolaisen annos. Www.parempaakouluruokaa.fi sivustolla koulujen kokkijoukkueet valmistavat ruokaa 1€/annos. Hinta ei välttämättä aina ratkaise onko lopputulos maistuva. Porvoon kalliimpi hinta johtuu "suurkeittiötoimintaan liittyvästä jalostusasteesta, esim. salaattikomponenttien ja kypsän lihan käyttö." (kehittämissuunnitelma s.48) Porvoossa saataisiin raaka-aine hinta pienemmäksi, jos käytettäisiin perusraaka-aineita. Esim. Nurmijärven yhteiskoululla on valmistuskeittiö ja ruuan raaka-aineet maksavat siellä 0,85€/annos.

Södertäljen tapa laittaa useampi vaihtoehto tarjolle laskee ruokakustannuksia. "Aikuisten" lounasravintoloissa on yleensä 2-3 erilaista ja eri hintaista ruokaa tarjolla. Jos 500'lle oppilaalle tarjottaisiin 500'n lihakastikeannoksen vaihtoehtona 200 lihakastiketta, 100 salaattipöytää, 100 keittoa ja 100 kasvisruokaa olisivat päivän raaka-ainekustannukset alhaisemmat.

Lähituotteita pystytään käyttämään, mikäli Porvoo luopuu vaatimuksesta, että toimittajan on pystyttävä toimittamaan raaka-aineet 12 000 annokseen. Vaihtoehto on, että tuottajat lyövät hynttyyt yhteen ja keskittävät toimintansa. Se saattaa nostaa hintoja. Ruotsissa haluttiin antaa lähiruualle mahdollisuus ja palattiin valmistuskeittiöihin, joissa kokit voivat itse päättää mistä hankkivat raaka-aineet.

Kun käytetään lähiruokaa, tiedetään mitä syödään. Miten ruoka on kasvatettu. Miten ja kuinka kauan sitä on säilytetty.

Keskuskeittiön rakentamisesta huolimatta osa tavaroista tulisi suoraan kuumennuskeittiöihin (mm. tuore leipä, leikkeleet, ravintorasvat, perunat, salaattikomponentit, maitotaloustuotteet, kuiva-aineet jne.) osa keskuskeittiön kautta.

Design Lime Oy'n tekemä Porvoon ruokapalvelujen ja keittiöverkoston kehittämissuunnitelma esiteltiin tällaisenaan luottamushenkilöille ja tämän pohjalta heidän pitäisi tehdä päätös. Kehittämissuunnitelmassa on paljon puutteita ja puolueellisuutta.( Yhtälailla kuin meitä adressin alullepanijoita syytetään puolueellisuudesta. )

Esitimme meitä askarruttavat kysymykset Liikelaitos Porvoon tilapalveluille. Emme saaneet vastauksia. Sen sijaan sanottiin, että vastaukset selviävät kun hankesuunnitelma etenee. Olimme pakotettuja laittamaan adressin keskustelun herättämiseksi. Siinä olemme onnistuneet.

Toivomme, että asiasta päättävät luottamushenkilöt saavat kuulla jotain muutakin kuin suurkeittiöitä suunnittelevan yrityksen ja tulosvastuullisen liikelaitoksen selvitykset. Sen jälkeen he päättävät ja siihen on tyytyminen.

Tärkeää on kuitenkin myös miettiä miksi 36% yläkoululaisista ja lukiolaisista ei syö koululounasta. Ovatko he nirsoja? Eikö "ilmainen" ruoka kelpaa? Vai voisiko kouluruuassa sittenkin olla jotain parantamisen varaa?

Me pyrimme siihen, että kouluruuan arvostus kasvaa niin asiakkaiden, keittiöiden henkilökunnan, huoltajien kuin päättäjienkin keskuudessa.