Vaikka lehdistöllä valtaa onkin, ei kai eduskunta voi muuttaa aloitteen sisältöä sillä perusteella miten lehdet siitä kirjoittavat? 

Ja mitä tuohon aloitteen nimeen tulee, viimeksi kun tarkistin, nimi oli "kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista".

Oikeassa muodossaanhan se kuuluisi "kansalaisaloite yhä tasa-arvoisemmasta avioliittolaista." Todellisuudessa termin täsmällisyys on kuitenkin täysin yhdentekevää. Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, ja tämän aloitteen nimi on "kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista." Sitä ei ole keksinyt media, sen ovat keksineet ihan tavalliset ihmiset. Sellaiset kuin sinä ja minä.

Adressinne esittelyssä esiin nostetut Ylen vastaavan päätoimittajan (ei pääjohtajan :) ) kommentit ilmauksen kantaaottavuudesta ovat nekin kohtuullisen kaksinaamaisia ja asenteellisia. Ottaen huomioon sen, että samaisessa mediatalossa on kuitenkin aikanaan puhuttu muun muassa pakkoruotsista, joka kuitenkin lienee selvästi tätä nykyisen aloitteen nimeä asenteellisempi.. Ja puhumattakaan siitä, moniko tämän adressin allekirjoittajista on tehnyt samoin. Entäpä miksi puhutaan kansanäänestyksestä kun todellisuudessa vain yli 18-vuotiaat saavat äänestää? Onhan näitä... Asioista on niin kovin helppo nähdä se oma puoli...

All in all. Turha takertua lillukanvarsiin. Aika hyvällä mallilla on elämä, mikäli pahoittaa mielensä tällaisesta.

#11: Mikko -  

Pakkoruotsihan ei ole tähän rinnasteinen termi, sillä ruotsinkielen pakollisuus kaikille suomenkielisille kaikissa oppilaitoksissa on kiistaton tosiasia, ei vain joidenkin mielipide. Sen sijaan ko. lakialoitteen luonnehtimien tasa-arvoiseksi on sen laatijoiden ja kannattajien subjektiivinen mielipide (vähintäänkin hyvin kiistanalainen ja perustellusti jopa harhaanjohtava), ja vastuullisessa journalismissa ei subjektiivisia mielipiteitä pidä esittää objektiivisina tosiasioina.

Jos katsotaan Julkisen sanan neuvoston julkaisemia journalistin ohjeita, ainakin seuraavien kohtien voidaan katsoa puhuvan tästä:

2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

16. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.