#48: Eila - Re: Miksi kommentini poistettiin, vaikka ihan vilpittömästi haluan auttaa? 

 Mikä on adressin tarkoitus, jos se ei ole lopulta auttaa kärsijöitä? Jos on lääke, joka auttaa ja vielä tiedät siitä, niin silloin SINÄ olet vastuullinen siitä, että et levitä infoa lääkkeestä eteenpäin. Jos yhdistys kieltää SINUA, niin voit kyseenalaistaa yhdistyksen motiiviit ja jos ne ei muutu, niin kannattaa harkita siitä eroa. 

Kun kuulen valituksen, niin tarjoan ratkaisun. En luota itsekään lääkäreihin tai sosiaalihuollon toimivuuteen, juuri niistä syistä, jotka ovat ihmisten asenteissa. En syytä lääkäreitä tai hoitohenkilökuntaa, koska ymmärrän että heilläkään ei ole tällä hetkellä helppoa ja voimat ovat poissa. En syytä hallitusta tai eduskuntaa huonosta taloudellisesta jamasta. En syytä ketään.

Näen ratkaisun siinä, että jokainen voi itsenäisesti valistaa itseään ja sitä kautta löytää omat ratkaisunsa omiin ongelmiin, ennemmin kuin valittaa muiden ihmisten -olivat he sitten missä virassa tahansa- pätemättömyydestä. Jokaisen ihmisen vastuulla on oma elämä loppujen lopuksi. Valtio ei pysty jokaista ihmistä hoivaamaan. Kansan on itse noustava ja otettava itselleen oikeus olla terve ja tehdä oikeita ratkaisuja, jotta niin kävisi.

Kiitos.

T: Seppo Rautavirta

#50: Seppo Rautavirta - Re: Re: Miksi kommentini poistettiin, vaikka ihan vilpittömästi haluan auttaa? 

Kiitos Sepolle asiallisesta puheenvuorosta.

Kyllä meidän terveydenhoitosysteemimme on kaiken kaikkiaan hieman "arka". Tai sillä lailla ylpeä ja omahyväinen, ettei se mielellään päästäisi ketään eikä mitään, itselleen ja vain itselleen omimalleen reviirille, ei, vaikka se voisi olla kuinka hyödyllistä ja yhteistyö mahdollista ja hedelmällistä.

Meillä ollaan näissä asioissa jäljessä, esimerkiksi Etelä-Eurooppaan verratessa. Siellä on käytetty vaihtoehtolääketieteen oireidenmukaista hoitomahtia - tekee mieli sanoa näin - hyväksi jo kauemmin. Mahdilla en tarkoita mitään yksittäistä lääkettä tai ainetta, vaan sitä, että kyllä meillä olisi myös varaa hoitaa paremmin ja kokonaisvaltaisemmin, olla tässä asiassa "mahtavampia". Tavallaan moni hieno tieto menee hukkaan, kun systeemi ei salli sen hyväksikäyttämistä potilaan avuksi.

Rahakin tuntuu tässä jotenkin mitättömän pieneltä tekosyyltä ja säästöt, kun kaikki ymmärrämme, että säästämällä hoitamisesta saadaan aikaan pitkäaikaisesti sairaita ja onnettomia ihmisiä, joilla yhteiskunta "ei tee mitään", ainakaan tällaisena vain rahaa ajattelevana. (sairaat eivät saa loukkaantua tästä, olen itsekin sairas. Tarkoitan vain, että paremmin hoitaminen olisi todella monipuolisesti hyödyllistä, ei vain rahallisesti, myös siten tietenkin, pitemmällä tähtäimellä.)

Jatkuvasti vahvistuu mielikuvani (mitä useamman vuoden ajan itse joudun sairauksineni lääkäreissä ramppaamaan) siitä, että terveydenhoitojärjestelmämme on hyvin sisäänpäin kääntynyt ja toimii ikäänkuin omia tarpeita tyydyttääkseen, ja potilaan osa on siinä vain pelinappula. Ei ihminen eikä yksilö, eikä useinkaan hänen eteensä tehdä sitä mitä voitaisi, jos kiinnostukset olisivat kohdallaan ja yksilöllisen hoitamisen mahdollisuudet avattu.

Käypä hoito-ohjeistus on varmasti suunniteltu esimerkiksi helpottamaan aloittelevien lääkäreiden työtä ja jossain määrin on ehkä hyvä yhdenmukaistaa käytäntöjä... mutta tämäkin epäilyttää minua, kun näen, miten se samalla kapeuttaa lääkärin oman ajattelun, eikä anna hänen tehdä oikeastaan mitään muuta kuin mitä kirjassa lukee... ja me monenkirjavat potilaat, emme kuitenkaan millään ole niin samanlaisia, että aina juuri niihin annettuihin "ehtoihin" sopisimme. Ja taas jää hyvin hoitamatta...