Kyllä turvetuotantoa on helppo syyllistää vesistöjen pilaamisesta mutta onko kukaan tullut ajatelleeksi metsäojituksen vaikutuksia vesistöihin?

Uitamonjärveen ja Sinervään ajauteneet turvelautat eivät takuuvarmasti olleet peräisin turvesoilta, vaan metsistä ja metsäojista. Voihan sitä yrittää uittaa turvetta vaikkapa Pihtisuolta, tai vielä pidemmästä matkasta Pirtti-Peurusuolta. Jos vaikkapa 3m3 kuivaa turvetta kaataa suon viimeiseen laskeutusaltaaseen nii ei siitä litraa tule Uitamonjärveen saati Sinervään.

#15: Nimimerkki - Turvetta ja timantteja.

Et "Nimimerkki" näköjään ole uskaltautunut turvekentille katsomaan kuluvana syksynä. Monet (jopa useimmat)  turveaavikot olivat viikkoja laaja-alaisina liejujärvinä sateiden langettua. Mitkään valutuskentät eivät pidätelleet alapuolisiin ojiin vyöryneitä turvevesiä. Oikovirtauksia lietteelle syntyi niin sanottujen "valutuskenttien" laidoillakin vanhoja suo-ojia pitkin, ja oiko-ojia oli avattuina veden poistumisen nopeuttamiseksi, suoraan alapuolisiin ojiin. Sanomattakin on selvää, että "kuivatusveden" (kuivatusliejun) väri oli vahvaa kahvia muistuttavaa. Tulvavedet myös irrottivat vettä hitaasti imevää turvejyrsöstä suurina lauttoina turvekentän pinnasta ja veden pinnalla kelluneet turvekerrokset valuivat "tyylikkäästi" pintavalutuskenttien yli juuri minkään estämättä.

Jos näitä turpeenkaivuun lieveilmiöitä (oikeammin lieteilmiöitä) tosiaan olet käynyt itse katsomassa, niin edellinen kommettisi paljastaa sinun pettävän itseäsi ja väittävän erittäin arveluttavasti sitä totuudeksi tällä(kin) kommenttipalstalla.

Olennaista turvekenttien kiintoainepäästöissä on se, että niiden omavalvontamittaukset tehdään runsaiden sadejaksojen ulkopuolella, jolloin "keskiarvopäästöiksi" saadaan kauniita ja turveväen kannalta mukavan julkaisukelpoisia lukuja. Mutta kun sateet jatkuvat, kasvittomien turvekenttien lietepäästöt monikymmenkertaistuvat julkaistuista luvuista, koska lietteenpidätysrakenteet eivät yksinkertaisesti toimi ja liete pääsee "mittausten ohi". Näin se valitettavasti käytännössä menee ja sitä kaameutta on turveliejukoilla käyty myös dokumentoimassa. Tosin valvovilla turvelupaviranomaisilla ei siihen ole juurikaan ollut aikaa, kun uudet turvelupahakemukset kaatuvat pinoina heidän päälleen, mutta ns. kolmas sektori on tuoretta aineistoa kerännyt sitäkin enemmän ELY-viranomaisten käyttöön. Ehkä kuulemme ja näemme siitä pian?

Nimimerkki "Pohjansirkun" kommentti edellä osui turvekurjuuden ytimeen erinomaisesti. Kannattaa lukea. Sitä se on.

 

 

#15: Nimimerkki - Turvetta ja timantteja.

Höpö-höpö

Metsäojitukset aloitettiin suuremmassa määrin sotien jälkeen.

Vedet alkoivat samentua vasta 80- luvulla, jolloin suurimittainen turvetuotanto alkoi.

Pahentunut koko 90- ja 2000-luvun kun turvetuotantoa laajennettiin.

Uusia metsäojia ei ole juurikaan tehty enää 80-luvun jälkeen, vanhoja toki perattu.

Kävelkääpä esim. korpimetsissä, joissa on metsäojia. Vesi on ojissa aivan kirkasta.