Ihan pakko laittaa pieni matemaattinen pähkinä kaikille niille, jotka tuntuvat olettavan kampaajien kylpevän rahassa.

Minun "yritykseni" oli toiminimi, eli tein työtä vuokratuolilla toisen omistamassa liikkeessä. Aika monessa liikkeessä tuolivuokra on tietty prosenttiosuus liikevaihdosta - esim. jopa 40% (jolloin toki tuolivuokralainen saa käyttää vuokranantajan värejä, permisaineita yms. eikä ainekuluja juurikaan tule kuten taas niillä yrittäjillä, joilla on oma liike tai vuokratuolisopimus kiinteällä vuokralla). Laskekaahan tai arvioikaahan, paljonko jää yrittäjällä käteen esim. 100 eurosta, jos siitä pitää maksaa 40% tuolivuokraa, YEL-maksut, oma työvero sekä ALV. Myös tietysti työkengät, sakset ja muut pitää ostaa itse. Ja mainittakoon vielä, että kampaajan tuntiveloitus vaihtelee toimipaikasta yms. riippuen n. 30-50 euron välillä ja nuo viidenkympin paikat ovat niitä, mitä asiakkaat pitävät kovinkin kalliina. Näillä tuloilla tuo ALV:n merkitys on aika suuri eikä kampaajia tosiaan voi moittia "ahneudesta" jos eivät halua ALVia nostettavan.

Toki on aina mahdollista myös ruveta tekemään töitä nopeammin (=hutiloiden tai työn suunnittelun väliin jättäen) tai nostaa hintoja.

Tai vaihtaa alaa, kuten itse olen tekemässä. Nimimerkillä kyllästynyt tekemään 12 h työpäiviä ilman lomia että jääkaapissa olisi muutakin kuin valo.

#46: Kohta entinen parturi-kampaaja - Vähän totuuksia kampaajien palkoista 

 Myös sama täällä kymenlaaksossa... uuden alan opiskelu suunitteilla. Kulut yrittäjänä kohtuuttomat, etenkin vuokratuolilla.