Tähän kasvattajasitoomuksen suhteen. Minulle sopii siitä kaikki muut pykälät paitsi toi "Olen selvillä siitä, että Kennelliiton säännöt, ohjeet (erityisesti koirarekisteriohje) ja määräykset koskevat minua." Tämä on niin ympäripyöreä lause kun olla voi! Ajatelkaa, jos samanlaisia sopimuksia tehtäis politiikassa ja muissa "tärkeimmissä" asioissa? Onhan se älytöntä, että kun allekirjoitin viime vuonna sitoomuksen ja minulle sopivat kaikki säännöt ja määräykset jotka sillä hetkellä on, mutta kun SKL keksii jatkuvasti uusia sääntöjä joiden perässä ei pysy. Harrastuksen tulisi olla harrastus, tässähän nyt alkaa olla valtaa pelissä. Ja valta ei kaikille ole hyväksi. Minulle ei edes auennut aiemmin kasvattajasitoomuksen em pykälän tarkoitus! Miten voi sitoutua sääntöihin, joita ei ole edes keksitty vielä? Onko tämä kohtuullista? Moniko kasvattaja ihan oikeasti tätä pykälää on pohtinut? Jos politiikassa keksittäis tämän kaltaisen sopimuksen vaikka vanhustenhuoltoa koskemaan, luuletteko että menis läpi? Kaikkien sääntöjen muutosten jälkeen tulee kysyä uudelleen allekirjoituksen, koska kaikilla tulisi olla mahdollisuus valita haluaako näitä sääntöjä noudattaa!

Ja turhaa on minulle tässä velvollisuuksistani selitellä! Tämä on harrastukseni ja minulla on ihan OIKEAAkin elämää. Ainut velvollisuuteni on noudattaa lakia, mitä minä teenkin. Yhdistystoiminta on ok, muttei voi olla määrävässä asemassa. Noudatan kaikkia sääntöjä, koska suurin osa on minulle ok. On hyvä että on yhteisiä sääntöjä on hyvä että koirien erveydestä huolehditaan, että pyritään kokonaisvaltaiseen kasvattamiseen ym. On hyvä, että Suomen koirat ovat huippulaatua, mutta en usko että tämä suomalaisten koirien menestyminen on SKL säännöistä kiinni. Se riippuu kasvattajista, heidän moraalista ja näkemyksestä. SKL tekee hyvää työtä monessa asiassa, mutta on älytöntä ajatella että SKL pitäisi VALVOA jotakin... VALVONTAAN meillä on poliisi, aluehallinnot ym. Minä kyllä uskon, että he asian osaavat.

Tästä sopimuksen pykälästä olisi mielenkiintoista keskustella asianajajan kanssa... Voiko tämä olla kohtuullista?

#164: A L-L - Voisiko joku vastata

Yleensä ohjeista aina tarpeen vaatiessa otetaan selvää ;)

Yllättävän moni kasvattaja menee mutu-tuntumalla lukematta sen kummemmin myynnistä kuin muistakaan koskevia sopimuksia ja näistä säännöistä ja sopimuksen sisällöstä etenkin kasvattajan tulee olla AINA selvillä. Uskomattomia myynti- ja luovutustarinoita kuulee, jotka päättyvät riitaan, kun myyjä ei tiennyt, miten asiat olisi pitänyt sopia ja nimenomaan kasvattajan siis myyjän täytyy näissä pennunostajaa opastaa.

Ei tuo tiedon hankkiminen vaikeaa nykypäivänä ole ja ainakin minä olen joka kerta saanut SKL:lta nopeaa ja asiantuntevaa palvelua.

Sanktioista sen verran, että kaikki ovat johtuneet ainoastaan tietämättömyydestä tai saamattomuudesta (välinpitämättömyydestä) ja niissä jokainen voi vaan katsoa peiliin.

#164: A L-L - Voisiko joku vastata

"SKL keksii jatkuvasti uusia sääntöjä joiden perässä ei pysy."

Eikä keksi.

Joku sanoi jo, että säännöllä ja ohjeella on eroa. Ohjeet voivat muuttua nopeastikin, jos tarvetta ilmenee. Sääntöjä hinkkaa valtuusto, ja yleensä menee ainakin vuosi, yleensä enemmänkin, että jokin sääntöehdotus saadaan edes valtuuston käsittelyyn.
Ohjeille ja säännöille on yleensä pitkät siirtymäajat.

Katsotaas nyt tätä kasvatusharrastamista keskeisimmiltä osiltaan.

Kennelnimi - nykyinen sääntö on ollut voimassa vuosikausia. Nyt sitä ollaan muuttamassa ja samalla muuttuu kennelnimimuutoksesta perittävä hinta. Nyt se on sama 200 kuin ensirekisteröinnissäkin, jatkossa vain 50 % ensirekisteröinnin maksusta. Se siitä Kennelliiton rahanahneudesta. Tätä sääntöä ei kasvattaja alvariinsa tarvitse.

Rekisteröintiohje - päätetään yleisraameiltaan Kennelliiton hallituksessa osapuilleen vuodeksi kerrallaan, rotukohtaiset erityisohjeet rotujärjestöissä. PEVISAa muutetaan rotujärjestöissä yleensä viiden vuoden välein.  Harrastajakasvattajalle, joka tuottaa 1-2 pentuetta vuodessa tai vähemmänkin, ei luulisi olevan ylivoimaista selvittää itselleen jo astutusta suunnitellessaan, mitä milloinkin on voimassa. Johan rekisterikirjassakin niin ohjeistetaan.

Rekisteröintimaksu - muuttui joitakin vuosia sitten neljästä vaikeaselkoisesta ja pennun vanhempien luuloteltuun periyttämiskykyyn perustuvasta maksuluokasta kahdeksi selkeäksi luokaksi sen mukaan, mikä kasvattaja on miehiään/naisiaan. Nyt ei muutu kuin hinnat, mutta niinhän ne muuttuvat kaikessa muussakin.

Tunnistusmerkintä - vastuu merkinnästä on siirtynyt kasvattajalle ja hyvä niin. Muuten merkintä jäisi tekemättä aivan liian monelle koiralle.

Reilun kaupan banaanit - siis se kauppasopimus, sijoitussopimus, osamaksusopimus. Ai kamala, jos ei saa sijoittaa enemmästä kuin yhdestä pentueesta? Henkilökohtaisesti olen lisännyt tuohon sopimusrivistöön myös kertakäyttöisen jalostusoikeuden luovutussopimuksen. Näppärä järjestely.

Näyttelysäännöt - näitä on muutettu ja muutetaan alvariinsa. Alkuvaiheessa aina vähän sählätään, mutta yleensä on pärjätty. Jos alituinen muuttaminen kiukuttaa, niin menepä tekemään semmoinen 3-4 maan näyttelyturnee, ja joudut opettelemaan sen aikana 3-4 eri säännöt. Kummasti onnistuu.

Koesäännöt - ks. Näyttelysäännöt, sama touhu.

Kasvattajasitoumus - muuttui hieman (mm. rotujärjestön jäseneksi pakottaminen poistui) ja allekirjoitus piti uusia. En minä ainakaan ylläolevasta sääntö/ohjeluettelosta löydä mitään syytä olla allekirjoittamatta.