Eipä homoilla taida olla lapsen oikeudet-asiaan muuta vastausta kuin että "ei ole homojen huonompaa vanhemmuutta puoltavaa tutkimusta" (ylläri ylläri koska koko maailmanhistorian ajan vaietun ilmiön käsittely on tieteen mielessä täysin lapsenkengissä), ja toisaalta verraten siihen että syntyperheen asiat voisivat olla paljon huonomminkin.

Kaiken pervoilun suhteen on aika yksimielistä, että ihmisoikeuksien nimissä sitä sallitaan ja sulatetaan--siis ei tuomita--kunhan muiden oikeuksia ei loukata. Homojen adoptio-oikeudessa on kuitenkin kysymys päätöksestä joka tietoisesti tuottaa poikkeaville vanhemmille keinotekoisesti lapsia. Ja silloin tottavie loukataan syntyvän lapsen oikeusia. Lapsi tietoisesti määrätään kasvatettavaksi poikkeavassa perheeseessä vailla valinnan mahdollisuutta, ja hänet laitetaan tietoisesti eriarvoiseen asemaan.

Eli tämä sallimiskriteeri ei täyty ja that's the end of story. Loppu aiheen käsittely on sitten säälintunteiden ja lapsen saantiin liittyvien tunteiden kanssa painiskelua joka ei muuta kylmiä tosiseikkoja.

#14: Jaakk0S - Ei keinotekoista vanhemmuutta poikkeaville 

"Lapsi tietoisesti määrätään kasvatettavaksi poikkeavassa perheeseessä vailla valinnan mahdollisuutta, ja hänet laitetaan tietoisesti eriarvoiseen asemaan."

mikä onkaan tärkeintä?  kaikkien "oikeus" olla "normaali", vai Pyrkimys yhteiskunnan moninaisuuteen ja vapauteen...ja kasvavaan kykyyn osata osoittaa hyväksyntää, kunnioitusta ja veljellisyyttä ihmisten erilaisuuksista huolimatta?

Vastaus siihen taitaa löytyä suomen lakikirjasta.

Uskon että suurimmat ongelmat lastenkasvatuksessa ei liity vanhempien sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen, vaan yleisesti surkeaan kommunikaatiokykyyn.