Huomaan, että tämä aihe kuumentaa tunteita. Minulla ei ole asiasta mielipidettä - vielä. Tapoihini ei kuulu ottaa kantaa asioihin suinpäin, niihin perehtymättä. Ja nyt on omalla kohdallani perehtymisen aika.

Adressissa sanotaan, että allekirjoittaneet eivät vastusta tuulivoimaa yleensä - ainoastaan yksiköiden sijoittamissuunnitelmaa Kemijärven vesistön(?) tuntumaan vastustetaan. Kommentit #3 ja #6 kuitenkin linkittävät sivuille, joissa tuulivoimaa vastustetaan mannerten laajuisesti (Wind-watch) tai laskennallisten sääolosuhteiden perusteella (TKK). Linkitetty materiaali ei siis nähdäkseni tue sopivan vaihtoehtoisen sijoituspaikan löytämistä tuulivoimaloille (ainakaan Kemijärven lähialueilta), vaan se asettuu kategorisesti vastustamaan tuulivoimaa tietyillä alueilla.

Kysymykseni adressin ylläpidolle ja muille itseäni viisaammille kuuluukin: Mihin tällä adressilla tarkkaanottaen pyritään? Onko tarkoituksena suojella vain tiettyä luontoarvojen kannalta merkittävää aluetta (Kemijärven vesistön ympäristö) maisema- ja äänihaitoilta? Vai pyritäänkö laajempaan kategoriseen tuulivoiman vastustamiseen: Ei tuulivoiman lisärakentamista Itä-Lappiin, Lappiin tai mahdollisesti koko Suomeen?

Ennen kuin voin allekirjoittaa adressin, odotan vastausta kysymykseeni, jotta tiedän, mihin käyttöön olen ääntäni antamassa. Inhimillisesti ajatellen ymmärrän, että suuret maisemalliset muutokset kotiseudulla herättävät vastustusta. En kuitenkaan pidä eettisesti kestävänä, jos ajatellaan, että samat maisemahaitat voi vapaasti kohdistaa jonkun toisen kotiseudulle - pääasia, että MINULLE tärkeisiin paikkoihin ei kosketa.

Ystävällisin terveisin,


Eero Kuikanmäki

#7: pohdiskelija - Vastustammeko tuulivoimaa yleensä vai yksiköiden sijoittamista Kemijärvelle? 

Adressissa sanotaan, että allekirjoittaneet eivät vastusta tuulivoimaa yleensä - ainoastaan yksiköiden sijoittamissuunnitelmaa Kemijärven vesistön(?) tuntumaan vastustetaan.

Aivan. Emme vastusta tuulivoimaenergiaa yleensä, vaan voimaloiden sijoittamista Kemijärven (sekä järvenä käsitettynä että kaupunkina käsitettynä) maisemallisesti herkille vaara- ja tunturialueille (em. käsite löytyy myös Itä-Lapin maakuntakaavasta).

Kommentit #3 ja #6 kuitenkin linkittävät sivuille, joissa tuulivoimaa vastustetaan mannerten laajuisesti (Wind-watch) tai laskennallisten sääolosuhteiden perusteella (TKK). Linkitetty materiaali ei siis nähdäkseni tue sopivan vaihtoehtoisen sijoituspaikan löytämistä tuulivoimaloille (ainakaan Kemijärven lähialueilta), vaan se asettuu kategorisesti vastustamaan tuulivoimaa tietyillä alueilla.

Em. linkkien tarkoitus ei tässä ole vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen löytäminen, mikä sinänsä on tärkeää. Linkkien tarkoitus on tuoda esiin tuulivoimaloihin ja tuulivoimaenergiaan liittyviä kriittisiä näkökulmia. Linkitetyt sivut eivät tietenkään ole osa adressia, vaan asiaa muuten sivuavaa lisämateriaalia.

Kysymykseni adressin ylläpidolle ja muille itseäni viisaammille kuuluukin: Mihin tällä adressilla tarkkaanottaen pyritään? Onko tarkoituksena suojella vain tiettyä luontoarvojen kannalta merkittävää aluetta (Kemijärven vesistön ympäristö) maisema- ja äänihaitoilta?

Tällä kansalaisadressilla pyritään vain näiden (Ailangantunturi-Askantunturi, Iso Severivaara, Kangaslamminvaara, Kuusivaara-Mömmövaara, Tunturipalo, Untomovaara) Kemijärven ympärille nyt suunnitteilla olevien tuulivoimalahankkeiden vastustamiseen, joista valta-osa sijoittuisi Kemijärven (järvenä käsitettynä) ympärille. Tunturipalo on Kemijärveen (järvenä käsitettynä) olennaisesti liittyvän Kemijoen ympäristössä, vaikkei sinällään järven ympärillä sijaitsekaan. Kangaslamminvaaran voimaloiden haitat taas puolestaan ulottuisivat mm. Joutsijärven kylään ja Sallantien varressa olevaan asutukseen, mikä etenkin yhdessä Untamovaaran voimaloiden kanssa olisi kohtuuton haitta sekä asukkaille että maisema-haitta hyvinkin laajalti.

Vai pyritäänkö laajempaan kategoriseen tuulivoiman vastustamiseen: Ei tuulivoiman lisärakentamista Itä-Lappiin, Lappiin tai mahdollisesti koko Suomeen?

Tässä kansalaisadressissa ei oteta kantaa tuulivoimaloiden lisärakentamiseen koskien muuta Itä-Lappia, Lappia tai Suomea. Asia sinänsä on tärkeä ja olisi Lapin osalta syytä nostaa esiin, mutta tämä kansalaisadressi ei tosiaan ota kantaa muuhun em. lisärakentamiseen.

Ennen kuin voin allekirjoittaa adressin, odotan vastausta kysymykseeni, jotta tiedän, mihin käyttöön olen ääntäni antamassa. Inhimillisesti ajatellen ymmärrän, että suuret maisemalliset muutokset kotiseudulla herättävät vastustusta. En kuitenkaan pidä eettisesti kestävänä, jos ajatellaan, että samat maisemahaitat voi vapaasti kohdistaa jonkun toisen kotiseudulle - pääasia, että MINULLE tärkeisiin paikkoihin ei kosketa.

Tämä asia tuli meillekin yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla. Emme tietenkään ajattele niin, että samat haitat voisi tuosta vaan lykätä jonkun toisen kotiseudulle. Jokainen kuitenkin tuntee parhaiten omat kotikulmansa ja mielestämme on hyvä, että ihmiset ovat aktiivisia EDES omien kotiympäristöjensä osalta. Resurssimme eivät kuitenkaan riitä sijoituspaikkaongelman ratkaisemiseen - ehkäpä Kemijärven suunnaltakin olisi löydettävissä maisemallisessa takamaastossa riittävän kaukana asutuksesta olevia tuulisia ja muuten teknis-taloudelliselta kannalta sopivia paikkoja.

#7: pohdiskelija - Vastustammeko tuulivoimaa yleensä vai yksiköiden sijoittamista Kemijärvelle? 

Eero  Kuikanmäelle,

Kuikat, Joutsenet, Metsot ja Peltopyyt viihtyvät suunniteltujen tuulivoimaloiden lähimaastossa JA VESISTÖISSÄ.

Suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat sekä Sallan että Kemijärven puoleella.

Voitaisiinko mm Jumiskon vesivoimalan tuotanto korvata tuulivoimalla?

Montako tunturin lakea alkaisi viitoittaa tuulivoimala, jotta ne tuottaisivat Vuotoshankkeen verran energiaa.

Kesällä aurinko ja tuuli ovat varmoja energian lähteitä.

Talvella kemikaalit, jotka pitävät koneet ilmassa jäätymättä estäisivät varmaan tuulivoimaloidenkin siipien jäätymisen. Mikä on käytettyjen kemikaalien vaikutus Tunturilapin eliöstöön?

Tuulivoimalat tuottaisivat lisäenergiaa ja vähentäisivät riippuvuutta muista energiatuotantolaitoksista.

Maanomistajat ovat yksi ryhmä, joille tulee sekä hyötyä että haitaa

Sähköittämättömät seudut voisi kaavottaa esimerkiksi lomakäyttöön kesäaikana lupauksilla halvasta tuulivoimasta. Tuntureittemme sähköä, luotojemme(saariston tuulimyllyt) tuulienergiaa saa halvemmalla kuin ydinvoimasta.

Matkailukohteena suunniteltu tuulivoima-alue on varsin mielenkiintoinen eräretkeilyhohde, patikoiden, kanootilla, veneellä, autolla, helikopterilla.

Energia-adressit ovat opettaneet jo vuosikymmenten ajan lähestyvistä vaaleista.

Suosittelen suunnittelijoita huomioimaan yksittäisetkin toivomukset tuulivoiman liian lähelle mökkiä tulosta.

Vierailu jo olevilla tuulivoima-alueilla helpottaisia asiaan perehtymistä. Aloittaa voi vaikka tyyneltä mereltä tai Kalliovuorilta.

Minä olen jäävi allekirjoittamaan adressia vastustajana. Tuulimyllyt näyttävät sopivasti mahdollistavan minunkin erämökkisuunnitteluun sähkösuunnitelman lisäämisen.

Kannatan tuulivoimaa, ja oletan tuulivoiman tuotannon olevan tunturilappilaisille hyvä lisä ekosähkön käytössä. Miksei myös kotikyläni lähettyville, jonne näyttää tulevan useampikin yksikkö. Kotikyläni on kolmen kunnan mailla. Posion suunnitelmat eivät näy kartassa.

 

Marja-Leena Vuorela

Salla, Savo, Espoo, Kemiönsaari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

#7: pohdiskelija - Vastustammeko tuulivoimaa yleensä vai yksiköiden sijoittamista Kemijärvelle?

No tämä vastaus tulee varmasti myöhään, mutta parempi kuin ei milloinkaan.

 

Ei meillä ole edes mitään mahdollisuutta vastustaa tuulivoimarakentamista yleisellä tasolla. Valtiovalta on päättänyt rakentaa määrätyn määrän tuulivoimaa ja sillä siisti. Virhe on tehty siinä, että rakentaminen on aloitettu ilamn mitään oheistusta jo paljon ennen kuin kyseinen lakipäätös tuulivoimarakentamissesta säädettiin. Laki tuulivoman rakentamisesta tuli voimaan huhtikuussa 2011 ja Kemijärven kaupungin alueelle olivat vuokrasopimukset Kemijärven Yhteismetsän ja muutaman ykstyisen metsänomistajan kanssa tehty jo 2009 loppupuolell. Suurelle yleisölletuulivoimaprojektit lanseerattiin 16.12.2010. Kaupungin johdolle pidettiin ensimmäinen plaveri tuulivoimasta vasta maaliskuussa 2011.

Tuon prosessin jälkeen meillä ei ole ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin alkaa kiireesti keräämään argumentteja minne tuulimyllyt tulisi sijoittaa. Se on yhdistyksemme päämäärä eikä siis tuulivoiman yleinen vastustaminen.

 

Se, että joku yksityinen henkilö vastustaa koko tuulivoimarakentamista on hänen asiansa, mutta se ei ole Pro Kemijärven virallinen agenda. Pro-Kemijärvi haluaa, että myllyt rakennetaan sinne minne ne parhaiten sopivat, mutta ei nykyisille paikoilla, joissa ne pilaavat SUomen kauneimman järvimaiseman.