Kyllähän vanha kiinteistö aiheuttaa haasteita ammattikorkeakoulun laitojen vaatimalla laitteistoille. Labroja on useita eri aloilla, laitteet ovat isoja ja painavia, pelkästään laitteiden saaminen puuvillan tiloihin on haaste. En ole asiaan sen kummemmin perehtynyt, labrathan voisivat mahdollisesti olla toisessa paikassa.

On asia erikseen tarvitseeko ammattikorkeakolun ja yliopiston olla samalla kampuksella. Opintojen ja opiskelijoiden vertailua "amkkilaisten" ja yliopistolaisten välillä pidän lapsellisena, kumpiakin tarvitaan ja pääsääntöisesti työllistymisaste valmistumisen jälkeen on hyvä kummallakin koulutustasolla. Yhdistymisessä olisi kuitenkin monta positiivista asiaa, esim. Insinööreille mahdollisuus lukea DI-opintoja sekä mahdollisesti opettajien ristiin työskentely. AMK:ssa on myös runsaasti tohtorin tutkinnon suorittaneita, pätevyys pitäisi olla kunnossa.

Itse asiaan kuitenkin näin yritysmaailmassa toimivana, harvemmin työntekijäpuolta ihan kauheasti otetaan mukaan päätöksentekoon työpaikan sijainnin muutoksissa. Mielipidettä toki kuunnellaan, mutta päätökset tehdään faktojen mukaan, vaikka sitä kuinka mukavaa olisi ollakin vanhassa upeassa rakennuksessa töissä. Siihen pitää vain sopeutua, niin yritysmaailmassakin tehdään ja muistaa että ainoa pysyvä on jatkuvat muutokset. Oma asenne siis vain kuntoon, eikä jäädä katkerana murehtimaan! Yliopiston toiminta tuskin supistuu sijainnin takia, ymmärtääkseni sieltä hankitaan koulutus ja häivyttäen, sijainti opiskelijalle toissijaista. Tutkimustyöstä yritysten kanssa tulokset ratkaisevat, ei sillä pitäisi olla mitään merkitystä yliopistokeskuksen brändille onko se nyt sitten puuvillasta vai uudella kampuksella!

#8: Ihmettelevät ex-opiskelija - Kummastellen

Kiitos asiallisesta kommentista! Itse en pidä yhteiskampusajatusta huonona, ainoastaan tapaa jolla sitä on viety eteenpäin. Ei ole korkeakoulujen eikä Porin edun mukaista jos yhteiskampus toteutuu huonoista lähtökohdista eikä vastaa eri osapuolten odotuksia. Jos lähdetään liikkeelle ylimalkaisista kaupunkikehittämisen visioista, lopputulos voi olla susi.

Yliopisto- ja amk-opiskelijoiden vuorovaikutuksen lisääminen on tärkeää. Useilla koulutusaloilla on risteäviä teemoja, jotka vahvistaisivat opiskeluedellytyksiä puolin ja toisin ja saattaisivat luoda ainutlaatuisia yhdistelmiä, mikä olisi työllistymisen kannalta tärkeää. Amk-opiskelijoiden rekrytointi tukisi yliopistokeskuksen maisteriohjelmia - jo nyt niihin tulee paljon amk-taustaisia eri puolilta. Amk-opettajien pätevöittäminen yhdistyisi hyvin yliopistokeskuksen jatkotutkintotavoitteisiin.

Itse asiasta olen eri mieltä. Isot yliopistot panostavat nyt nimen omaan kaupunkikampuksiin, joissa tutkimus, opiskelu ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat jatkuvasti avoimessa yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan. Tähän on päädytty juri siksi että kaupunkikampukset muokkaavat tehokkaammin maaperää uusille innovaatioille kuin laitakaupunkien tieto- ja tutkintotehtaat, jotka eivät ole täyttäneet odotuksia. Pori tulee asema-aukion kanssa ikävä kyllä pahasti jälkijunassa.

Opiskelijat valitsevat nykyisin opiskelupaikkakuntansa vähintään yhtä paljon ympäristötekijöiden kuin oppiainetarjonnan tms. perusteella. Pori kohtaa tässä isompien keskusten kovan kilpailun, ja Puuvillan viihtyisän ympäristön ja yhteisön avulla Satakunnasta lähtijöiden virta on viimeisenä kymmenenä vuotena saatu käännettyä takaisinpäin. Asema-aukion vetovoimasta en olisi varma.

Yliopistokeskuksen työntekijät tuntevat huippuyliopistoja ja innovaatioympäristöjä eri puolelta Suomea ja muuta maailmaa ja osa on ollut mukana toteuttamassa sellaisia. Asiantuntijamielipiteitä olisi viisasta kuunnella kun sellaisia on läheltä saatavilla. Kyse ei ole katkeruudesta vaan tulevien toimintaedellytysten varmistamisesta.