ISO-TARJANNEVEDEN HAITALLINEN VEDENVAIHTELU TULEE KORJATA
ISO-TARJANNEVEDEN ALIVEDENKORKEUTTA TULEE NOSTAA KUNNOSTAMALLA MUROLEKOSKI LUONNONMUKAISEKSI JA NOSTAMALLA KOSKEN KYNNYSTÄ
Me allekirjoittaneet Iso-Tarjanneveden, Muroleen-Virtain Herraskosken ja Mänttä-Vilppulan Vilppulankosken välisen vesistöalueen virkistyskäyttäjät, asukkaat, loma-asukkaat, kalastajat ja veneilijät esitämme Virtain ja Mäntän-Vilppulan kaupungeille sekä Ruoveden kunnalle, että Iso-Tarjanneveden alivedenkorkeuksien nostamismahdollisuus selvitettäisiin ja käynnistettäisiin vedenkorkeuden nostohankkeen vaatimat toimenpiteet mahdollisimman nopealla aikataululla käynnistämällä selvitystyö jo 2020. Samalla tuemme hankkeen käynnistämiseksi kolmelle kunnalle tehtyjä kunnallisaloitteita. Hankkeessa tulisi selvittää voisiko 1800-luvun alussa peratun Murolekosken ennallistamiskunnostuksella nostaa kosken niska-alueella olevaa luontaista kynnyskorkeutta siten, että yläpuolen järvialtaiden aliveden pinnankorkeus nousisi.
Ison-Tarjanneveden vedenpinnan vaihteluväli kevätveden ja syksyn ja talven aliveden osalta on suuri, ja se haittaa rantojen virkistyskäyttöä ja vesistöllä liikkumista. Suurella vedenpinnan vaihtelulla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia myös kevätkutuisten kalojen lisääntymiseen sekä joidenkin vesilintujen pesintään. Vuosi 2018 oli Iso-Tarjannevedellä vedenpinnankorkeuden suhteen poikkeuksellinen, sillä vedenkorkeus kävi syksyllä 2018 ja talvella 2018-2019 lähellä pitkäaikaista 150 vuoden alinta lukemaa. Samoin Muroleessa Näsijärven puolen ja yläpuolen vedenkorkeusero on ollut alimmillaan vain hieman yli 10 cm. Kosken virtaama on lähes loppunut. Iso-Tarjannevesi oli syksyllä Ylen uutisessa (yle.fi/uutiset/3-10539325) esimerkkinä vesistöstä, jossa tilanne on yksi pahimpia koko Suomessa, lähes 65 cm ajankohdan tavanomaista alempana. Ongelma on ollut yleinen. Tämänhetkinen kesällä 2018 alkanut tilanne on huolestuttava runsaslumisesta talvesta huolimatta. Ilmastonmuutos voi jatkossa pahentaa vielä tilannetta.
Toisvedellä ja Uurastenjärvellä vedenkorkeuksien nostohanke on jo tehty. Toisaalta Ähtärinreittiä ja Näsijärveä säännöstellään melko voimakkaasti voimatalouden ehdoilla. Ottaen huomioon koko Näsijärven alueen vesistön tilanne, tulisi haitalliseksi koettuja vedenkorkeusvaihteluita tasata myös Iso-Tarjannevedellä. Haitat, erityisesti aliveden osalta, ovat kohtuuttoman suuret Muroleen yläpuolisilla vesialueilla Iso-Tarjannevedellä.
Vedenkorkeuden nostohankkeessa alivettä tulisi nostaa noin puoli metriä, jolloin keskivedenkorkeus nousisi hieman, alustavan arvion mukaan noin 10-20 cm. Tällöin oltaisiin samoissa lukemissa kuin Toisveden vedenkorkeuden nostohankkeessa. Ali- ja keskivedenkorkeuden nosto voi Iso-Tarjannevedellä vaikuttaa myös ylivedenkorkeuteen, jolloin mahdolliset haitat korvataan vesilain mukaan.
Esitämme, että kunnat varaavat suunnittelurahan jo ensi vuoden talousarvioon, jotta hanke voitaisiin käynnistää mahdollisimman pian. Vesilain mukaisen hakemuksen perusteeksi katsomme, että vesistöalueella on huomattava yleinen merkitys asukkaiden ja lomailijoiden virkistyskäytön, kalastuksen, matkailun ja luonnonsuojelun kannalta.
Murolekoski syksyllä 2018
Hannu Raittinen, Lauri Lahti-Mononen, Aila Salmelin, Kimmo Luopio Ota yhteyttä adressin tekijään