JM Sampon ja Kemin matkailusektorin tulevaisuus taattava

Me adressin allekirjoittaneet ja adressia laatimassa olleet Sampon ystävät olemme erittäin huolissamme seuranneet matkailujäänmurtaja Sampon alasajopyrkimyksiä, miehistön joukkoirtisanoutumista ja epävarmuutta laivan tulevaisuuden suhteen. Me vaadimme, että:

1.Kemin kaupunki sitoutuu säilyttämään Sampon talvimatkailun tärkeimpänä brändituotteena ja kehittämään sitä tässä roolissa. Sampon merkitys Kemin Matkailulle, Kemin yrityksille ja hotelleille ja koko Kemille on ratkaisevan tärkeä.

2. Satama ottaa Sampon ylläpidon vakavasti ja kehittää sen toimintaa pitkäjänteisesti. Viimeinen remonttivuorossa oleva pääkone on remontoitava ja laivaa huollettava muutenkin asianmukaisesti, jotta se toimisi yhtä varmasti kuin tähänkin asti.

3. Kaupunki selvittää, mistä johtuu Sampon miehistön joukkoirtisanoutuminen vuosien 2018-2019 aikana ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi laivalla. Kemin Satama Oy noudattaa kaupungin konserniohjeistusta täysimääräisenä. Erityishuomio kohdassa 13, jossa vaaditaan kunnioittamaan voimassaolevia työehtosopimuksia.

4.Jääviysongelmien poistamista kaupungin konserniohjausorganisaatiosta tarkastuslautakunnan pöytäkirjan 14.3.2019 mukaisesti. Selvitetään, perustuuko satamayhtiön ja matkailuyhtiön välinen laskutus todellisiin kuluihin ja tuottoihin. Sponsorointi kuntakonsernin sisällä ei ole tilintarkastajien hyväksyttävissä. Matkailuyhtiötä, erityisesti lumilinnaa on koetettu vuosikymmenien ajan saada pois kaupungin taloutta rasittamasta, nyt sen tukeminen kaupungin omistaman satamayhtiön tuloksesta ei kunnioita valtuuston ja kuntalaisten tahtoa.

5. Kiinnitetään huomiota siihen, että Sampon yhtiöittäminen, myynti ulkopuoliselle operaattorille tai ulosliputtaminen ei ole ratkaisu kaupungin talousongelmiin. Sampo tuottaa hyvin. Pitämällä laiva satamayhtiön kirjanpidossa, se ei rasita kaupungin budjettia millään tavalla. Sampon merkitys paikallistaloudelle on suurempi kuin laivan myyntiarvo. Ulkopuolisen kumppanin mukaantulo taas merkitsee Sampon tuottojen jakamista pois Kemistä ja on erittäin riskialtista.

6. Matkailuyhtiön roolia täsmennetään. Sen tulisi keskittyä alkuperäiseen tarkoitukseensa houkutella turisteja poikkeamaan Kemissä ja ostamaan täkäläisiä palveluita. Matkailuyhtiön pitäisi ostaa alihankintapalvelunsa paikallisilta yrityksiltä ja myydä matkapaketteja Kemiin. Nykyisin valtaosa Sampolla kävijöistä yöpyy Rovaniemellä.

7. Luovutaan ajatuksesta palkata miehistö pelkästään Sampon risteilykaudelle. Paras vaihtoehto Sampolle on vakituinen miehistö. Arvokas ja ainutlaatuinen museolaiva ansaitsee ja tarvitsee sen. Vaihtuva miehistö ja ulkopuolisten tekemät laivan huollot eivät suinkaan paranna laivan kuntoa. Kun vakituinen miehistö huoltaa ja kunnostaa laivaa risteilykauden ulkopuolella kuten tähän asti on tehty, hyödyttää se omistajaa merkittävästi ja jatkaa laivan teknistä käyttöikää huomattavasti. Sampolla on hyvin huollettuna edellytykset jatkaa 2030-luvulle asti ja paljon siitäkin pitempään ja tuottaa kymmeniä miljoonia euroja. Sampon jäävahvisteinen runko kestää kevyttä turistiristeilyä vielä jopa vuosikymmenien ajan.

TAUSTOJA:

Kemin ensimmäinen ja pitkäaikaisin talvimatkailukohde, jäänmurtaja Sampo on vaikeuksissa, sillä sen tulevaisuus näyttää epävarmalta, vaikka itse laiva on hyvässä kunnossa ja vetää turisteja. Koko toiminta on kuitenkin vaakalaudalla, miksi?

 

 Sampo on uniikki matkailutuote, joka tarjoaa asiakkailleen aivan erityisen ja unohtumattoman elämyksen. Trip Advisorin arvosanat ovat huippuluokkaa.   Matkailujäänmurtaja Sampo on maailmalla tunnettu ja tuottoisa brändi, Kemin jalokivi, josta jokaisen kemiläisen on syytä olla ylpeä. Nykyisin alus on Kemin Satama oy:n ylläpidossa ja Satama Oy vuokraa alusta Kemin Matkailu Oy:lle. Kemin Matkailu Oy perustettiin päätehtävänään houkutella turisteja pistäytymään Kemissä ja käyttämään kaupungin palveluita. Yhtiö on kuitenkin keskittynyt vain lumilinnan kehittämiseen ja markkinointiin. Useiden vuosien ajan Sampon toimintaa on vaikeutettu.  Matkailuyhtiöltä selvästi puuttuu visio, Sampo on se luxusbrändi joka alun perin toi talvituristit Kemiin, sen vanavedessä kehitettiin idea maailman suurimmasta lumilinnasta. Viime vuosina kaupunki on sponsoroinut lumilinnaa ujuttamalla Kemin Satama Oy:n tuloja Sampon kautta matkailuyhtiölle. Satamayhtiön tilintarkastajat ovat huomauttaneet tästä useampia kertoja. Epäterve kuvio on rasittanut Sampoa ja johti tilanteeseen, jossa Satama haluaa luopua Samposta. Sampon tuotot on käytetty matkailun ympärivuotiseen lumilinnaan ja lasivilloihin eikä niillä ole maksettu esimerkiksi Sampon kolmen vuoden välein tapahtuvia telakkakäyntejä tai muita huoltoja.

 

Vuosien 2018-2019 aikana ongelmat kasvoivat sen verran suuriksi, että suuri osa laivan miehistöstä on irtisanoutunut. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan kaupunki olisi halunnut heikentää miehistön työehtoja ja palkkaa, seurauksena kolmen meriliiton julistama työtaistelu, työnantajan julistama työsulku ja lopulta valtakunnansovittelijan toimistossa tehty sovinto, jossa Satama sitoutui aikaisemman työehtosopimuksen jatkamiseksi entisellään. Miehistön työehtosopimuksiin puuttuminen ei ole kaupungin konserniohjauksen ohjeen mukaista, ja työsulku on syrjiväksi katsottu toimenpide.    Kaupungin omistaman yhtiön harjoittama huono henkilöstöpolitiikka ei ole hyväksyttävää. Satama- ja matkailuyhtiöiden hallituksissa istuu samoja henkilöitä kuin konserni- ja suunnittelujaostossa, mikä tuottaa esteellisyysongelmia ja johtaa ilmiöön missä henkilöt valvovat itseään. Tiedot ja valmistelut ovat salaisia. Niinpä kaupungille jopa taloudellisesti hyvin haitalliset suunnitelmat ovat päässeet etenemään hyvin pitkälle kenenkään puuttumatta niihin.

 

Mediaan on annettu toistuvasti virheellistä ja loukkaavaa informaatiota Samposta ja sen miehistöstä. Sanomalehti Kalevan 9.2.2019 julkaisema kirjoitus sisältää asiavirheitä, se tuomitsee laivan huonokuntoiseksi ilman perusteita. Isoa remonttia ei ole tiedossa. Normaalin telakkakäynnin hinta on noin 150 000 – 200 000, riippuen tilattujen töiden laajuudesta. Laivan sähkönjakelusta huolehtivan apukoneen rinnalle on jo pitkään vaadittu toista samanlaista apukonetta varmistamaan sähkön saanti kaikissa olosuhteissa. Apukoneen asentaminen määräaikaishuollon yhteydessä olisi kustannustehokas ratkaisu. Lehtijuttu ylimitoittaa telakkakäynnin kustannuksia roimasti. Tosiasiallisesti Sataman rahaa on tuhlattu viime vuosina erityisesti Sampon matkustajamäärän nostamisessa 150:sta 180:een. Sen seurauksena katsastusmääräysten takia laivan palojärjestelmät piti uusia. Matkustajakapasiteetin kasvattamiseen ei ollut kunnollisia perusteita.

 

Matkailujäänmurtaja Sampo olisi hyvä pitää vakavaraisen organisaation ylläpidossa, joko suoraan Kemin kaupungin tai Satama Oy:n (jonka kanssa on selviä synergiaetuja mm miehistön osaamisen käyttämisessä sataman muissa toiminnoissa risteilykauden ulkopuolella). Matkailuyhtiö tai jokin erikseen perustettu Sampo-osakeyhtiö eivät kykene tähän taloudellisesti. Asiakkaiden tarpeiden muuttumiseen täytyy reagoida nostamalla laatua, ei hintoja. Sampon risteilyhintojen nostaminen joitakin vuosia sitten aasialaistulvan aikoihin aiheutti kilpailijan tulon markkinoille, joka johti tämän päivän Sampon tulevaisuutta uhkaavaan tilanteeseen. Sampo on alusta saakka tarjonnut laadukasta palvelua ja sen toimintakonsepti on hiottu 31 toimintavuoden aikana huippuunsa. Sampon menestystarinan on syytä jatkua oikeissa käsissä!  

Sampon 3-vuotistelakkakäyntiä varten Kemin Satama Oy joutui huhtikuussa 2019 hankkimaan virolaisen firman kautta vuokramiehistön. Todennäköisesti Sampolle suunnitellaan vuokramiehistöä myös seuraavalle risteilykaudelle. Nimenomaan vakituisessa työsuhteessa ollut suomalainen miehistö on pitänyt Sampon jo 31 vuoden ajan loistokunnossa ja taannut tasaisen ja nousevan risteilytuoton. Miksi se pitäisi vaarantaa ”säästöjen ” nimissä? Onko kukaan laskenut kuinka paljon suunniteltu menettely tulee maksamaan ja kuinka paljon Sampon ympärille kasatut hankaluudet ovat tulleet maksamaan jo tähän mennessä? Kuinka kalliiksi tulee vuokramiehistö, jolle pitää hankkia esimerkiksi luotsikirjoja?   Sampon menetys olisi iso lovi Kemin talvimatkailutuotteiden valikoimaan ja n. 20 000 ulkomaisen matkailijan pudotus näkyisi heti niin lumilinnan kuin hotellien kävijämäärissä sekä yritysten tuloissa talven aikana.

 

Juksu Mörck, Mikko Mustonen, Riitta Ahonen


Juksu Mörck, puh. 0400293204    Ota yhteyttä adressin tekijään