Joensuun musiikki- ja kulttuuritalo Ystävyydenpuistoon

RytmiHäiriköiden taiteellisen johtajan kannanotto Joensuun musiikki- ja kulttuuritalohankkeeseen 
 
Musiikki- ja kulttuuritalon sijoituspaikka on puhututtanut kulttuuriväkeä Joensuussa viime viikkoina. Kulttuuritoimijoille annettiin mahdollisuus kommentoida suunnitelmia kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle hankkeen suunnitelmien ja rakennusselvityksen perusteella. Tuon nyt tässä kannanotossa julki lautakunnalle elokuun alussa esille nostamiani huomioita ja ongelmakohtia. Näiden perusteella musiikki- ja kulttuuritaloa ei pitäisi rakentaa Carelicumin yhteyteen kortteli 39:ään. Ystävyydenpuisto olisi huomattavasti parempi paikka.
 
Tärkein ja olennaisin asia suunniteltaessa uutta musiikki- ja kulttuuritaloa (myöhemmin musiikkitalo) on sen toimivuus eli se, kuinka rakennus palvelee käyttötarkoituksessaan. En ota sen enempää kantaa muiden esittävien taiteiden tilantarpeisiin, vaan lähestyn asiaa musiikin kannalta oman asiantuntijuuteni pohjalta. Rakennuksen päätehtävänä tulisi olla akustisesti hyvä konsertti- ja musiikkisali. Joensuun kaupunginorkesteri olisi salin suurin käyttäjä, mutta salin tavoitteena on myös houkutella esiintyjiä monipuolisesti niin klassisen kuin viihdemusiikin saralta sekä muilta esittävien taiteiden aloilta. 
 
Nyt esitetyissä suunnitelmissa on joitain selkeitä puutteita. Olennaisimpana niistä on se, että esiintymislava on suunnitelmissa liian pieni. Esillä olleissa suunnitelmissa oli kuvattu musiikkitalon sijoittumista kortteli 39:ään hyvin tarkasti ja niistä oli nähtävissä tontin riittämättömyys saliin nähden pituussuunnassa. Täysikokoisessa sinfoniaorkesterissa on soittajia orkesterista riippuen 70 – 100. Joensuun kaupunginorkesterissa on 35 soittajaa. Joensuuhun ei ole välttämätöntä rakentaa täysikokoiselle sinfoniaorkesterille vakituiseen käyttöön suunniteltua esiintymislavaa, mutta salin pitäisi mahdollistaa myös sellaisten sinfoniaorkesterien vierailut Joensuussa. Vertailukohtana Helsingin Musiikkitalon esiintymislavan pinta-ala on 283 m², Kuopion 155 m² ja Carelia-salin 165 m². Nyt suunnitteilla olevan musiikkitalon varsinaisen esiintymislavan pinta-ala on 135 m².  Hyvä ja toimiva esiintymispaikka lisäisi jo sinällään Joensuun houkuttelevuutta yhteistyökumppanina muille Suomen sinfoniaorkestereille sekä myös esimerkiksi Petroskoin ja Pietarin suuntaan. Esiintymislavan suunnittelussa on myös hyvä miettiä tarkkaan, mitä osia lavasta on mahdollista nostaa, ja mille korkeuksille, ilman erillisiä lavakorokkeita.  
 
Huolestuttavin piirre suunnitellun esiintymislavan koossa on sen syvyysmitta, joka on vain 7.7 metriä. Tähän syvyyteen Joensuun kaupunginorkesteri on mahdollista ahtaa, mutta variaatioihin orkesterin kattauksen suhteen se ei anna tilaa. Joensuun kaupunginorkesteri on jo monia vuosia tehnyt ansiokkaita cross-over –konsertteja, joissa normaalin kokoonpanon lisäksi mukana on esimerkiksi erillinen rytmiryhmä. Happoradion, Juha Tapion tai Paula Koivuniemen kanssa tehdyt kaupunginorkesterin produktiot eivät olisi suunnitellulle lavalle mahtuneet. 
 
Joensuussa on viime vuosina tehty laadukasta ja yleisöä kiinnostavaa oopperaa. Joensuun seudulta lähteneet kansallisoopperan riveissä esiintyneet laulajat kuten Juha Eskelinen ja kansallisoopperasta juuri viran saanut Heikki Hattunen ovat omiaan muistuttamaan, että tasokasta oopperaa tehdään myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Käytettävissä oleva esiintymispinta-ala on tässäkin suhteessa merkittävä tekijä. Lavalle pitää mahtua solistit, kuoro ja lavasteet. Orkesterimonttu on tärkeä osa mahdollistamaan hyvien oopperatuotantojen tekemistä. Orkesterimontun tärkeänä tehtävänä on vaimentaa orkesterin äänenvoimakkuutta, joten kovaa soitettavat kohdat voidaan soittaa sille kuuluvalla intensiteetillä. Orkesterimonttu mahdollistaa myös näköyhteyden kapellimestarin ja esiintyjien välillä sekä varmistaa yleisön esteettömän näkyvyyden lavalle. Rakennusselvityksen mukaan kortteli 39:ään ei ole orkesterimonttua mahdollista rakentaa. Rakennusselvityksessä esitetään ooppera- ja näyttämöesityksiä varten orkesterin sijoittamista esiintymislavan eteen permannolle, jolloin etummaisia penkkirivejä joudutaan poistamaan. Permannolta soitettaessa on erittäin suuri riski, että orkesteri soi liian lujaa tai vaihtoehtoisesti orkesterin on yritettävä soittaa liian hiljaa. Penkkien poistamisen myötä yleisökapasiteetti vähenee. Rakennusselvityksessä todettiin, ettei kokemuksia tämänkaltaisen ratkaisun toimivuudesta ole. Orkesterisyvennykset ovat kuitenkin syntyneet vuosisataisten kehittelyiden tuloksena, joten voidaan kokemuksen perusteella sanoa, ettei permannolta soittaminen sovellu oopperatuotantoihin. 
 
Toimivuuden kannalta olennainen tekijä on myös logistiikka. Vierailevat orkesterit tai kokoonpanot liikkuvat nykyään isolla kalustolla, joten on tärkeää että kohteeseen pääsee hyvin rekka-, kuorma- tai linja-autolla. Lastausalueen tulee olla riittävän suuri, että instrumenttien ja esitystekniikan siirtäminen käyttöä odottamaan onnistuu mahdollisimman hyvin. Varastotilojen kapasiteetin pitää pystyä vastaamaan tarpeisiin. Nyt esitetyissä suunnitelmissa varaston syvyydeksi oli merkitty 6.6 metriä, joka on hyvin alakanttiin mitoitettu. Rakennusselvityksessä kortteli 39:n vaihtoehto nähtiin perustellusti Ystävyydenpuistoa haasteellisempana logistiikan kannalta sekä rakennusvaiheessa että rakennuksen käytön aikana. Selvityksessä mainittiin myös rakentamisen aikana esiin tulevien yllätysten vaikutukset musiikkitalon lopullisiin kustannuksiin. 
 
Kulttuurin ja sivistyksen keskittymä, jossa toimii kirjasto, konservatorio ja yliopisto luovat synergiaetuja, joissa mahdollistetaan henkisen kapasiteetin kasvu. Konservatorion ja musiikkitalon keskinäisestä läheisyydestä on selkeä hyöty sekä musiikin opiskelijoille, harrastajille ja ammattilaisille että musiikkikulttuurin kuluttajille - esimerkkinä Sibelius-Akatemian ja Musiikkitalon yhteistyö samassa rakennuksessa. 
 
On muistettava, että pääkirjaston vuotuinen käyttäjämäärä nousee esille ylivoimaisesti suurimpana kaupungin hallinnassa olevista kulttuuritiloista. Se on yli viisinkertainen verrattuna toisena olevaan Carelicumiin. Yli 550 000:n kävijää vuodessa antaa luottoa siihen, että musiikkitalolla olisi mahdollisuus menestyä kirjaston läheisyydessä. Kyse on suurimmaksi osaksi siitä, mitä palveluja ja kokemuksia musiikkitalo tarjoaa konserttiaikojen ulkopuolella. Musiikkitalolla voisi olla oikealla tarjonnalla mahdollisuuksia kehittyä paikaksi, joka stimuloisi mieltä ja mielikuvitusta. Yliopiston kampuksella on päivittäin tuhansia opiskelijoita, joiden potentiaali musiikkitalon kävijäksi on keskivertoa korkeampi. Todennäköisesti kävijoitä ja kiinnostusta musiikkitaloa kohtaan löytyisi jo läheisen sijainnin perusteella. 
 
Taide on kokonaisvaltainen kokemus. Konsertin tulisi antaa kävijälleen kokemuksia jo ennen alkamistaan. Olen sitä mieltä, että Joensuun musiikkitalosta pitäisi tulla jo itsessään kokemisen arvoinen rakennus - arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ja näyttävä, Joensuun maamerkki. Pidän tärkeänä rakennuksen ulkonäköä, sisältä ja ulkoa. Monet konserttisalit tai -talot ovat luonnonkauniilla paikalla ja näkymät rakennuksesta ovat hienot ja edesauttavat jo sinällään hyvän taidekokemuksen saavuttamiseen. Ystävyydenpuisto ei sijaintina ole erityisen kaunis, mutta kortteli 39:n sisälle tehtynä musiikkitalon näkymät eivät innostaisi juuri ketään. 
 
Hyvät ihmiset, entä jos mentäisiin musiikki, kulttuuri ja sivistys edellä tähän hankkeeseen? 
 
 
 
Yhteenvetona ja tiivistetysti vielä pääasiat, jotka näen musiikkitalon kannalta olennaisimpina ja jotka vaikuttivat näkemykseni kehittymiseen: 
 
Konserttisali 
Esiintymislavan tulee olla tarpeeksi suuri ja vastata niin Joensuun kaupunginorkesterin, oopperatuotantojen kuin vierailevien sinfonia- ja muiden orkestereiden tarpeisiin. Orkesterimonttu on erittäin tarpeellinen. Ilman sitä ei oopperatuotannot salissa ole mahdollisia. Salin tekniset-, varasto- ja lastaustilat tulee olla riittävän suuret. Yleisöpaikkojen määrä (n. 900) on pienehkö, mutta riittävä. Kortteli 39:ään ei ole suunnitelmien mukaan mahdollista rakentaa toimivaa konserttisalia, johon kuuluvat olennaisesti myös varasto- ja lastaustilat. Tila ei riitä etenkään syvyyssuunnassa. Ystävyydenpuistoon on mahdollista rakentaa suunniteltua suurempi sali. Logistisesti Ystäyydenpuisto on selkeästi parempi sekä rakennusvaiheessa että käyttötarkoituksessaan. 
 
Kulttuurin ja sivistyksen keskus 
Konservatorio, kirjasto, kampus ja musiikki- ja kulttuuritalo muodostaisivat kokonaisuuden, jossa kulttuurilla ja sivistyksellä olisi mahdollisuus kasvaa ja kukoistaa. Tämän avulla on mahdollista luoda todellista synergiaa, joka johtaa kulttuuriseen kasvuun ja kehitykseen. Musiikki- ja kulttuuritalon pitää olla satsaus tulevaisuuteen kymmenien vuosien päähän, ei tämän hetken taloudellisten tarpeiden viitoittama. 
 
Sijainti ja kustannukset 
Välimatka ydinkeskustasta Ystävyydenpuistoon (500 m) on todella lyhyt ja kestää vertailun minkä tahansa konserttisalin sijaintiin. Ystävyydenpuistoon on mahdollista rakentaa näyttävä, toimiva ja kiinnostava rakennus, joka toimii taideteoksena jo omana itsenään. Kortteli 39:ssä ei tällaista mahdollisuutta ole.  

Ystävyydenpuistoon sijoittuvan musiikkitalon kustannukset arvioidaan olevan 20,5 M€ ja kortteli 39:ssä 15,3 M€. Vanhan rakennuksen remontoinnin yhteydessä esiin tulee lähes poikkeuksetta yllätyksiä, joita ei kustannusarviossa ole osattu odottaa. Molemmissa vaihtoehdoissa on vuokrakuluja 4600 m²:n verran. Kortteli 39:ssä on kaupungin omistamia tiloja 2600 m² ja Ystävyydenpuisto on kaupungin omistuksessa, joten Ystävyydenpuiston vuokrakustannukset kulkevat kokonaisuudessaan kaupungin sisäisesti ja siten hyödyttävät enemmän kaupunkia verrattuna vuokranmaksuun ulkopuoliselle toimijalle.  

Timo-Teemu Passi 
Taiteellinen johtaja 
RytmiHäiriköt 
Joensuun kaupunginorkesterin entinen orkesterijärjestelijä 

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että T-T Passi voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Pitäisikö taksi- ja apteekkilupien määrän rajoittamisesta luopua?