Kannanotto Raision kouluverkkouudistukseen

Kannanotto Raision kaupungin kouluverkkouudistukseen

Me raisiolaisten lasten ja nuorten vanhemmat, varhaiskasvattajat, opettajat ja oppilashuollon toimijat esitämme huolemme Raision suunnitteilla olevaan kouluverkkouudistukseen.

Uudistuksen toteutus

Raision kaupunginvaltuusto on 11.11.2019 päättänyt kokouksessaan tulevasta ikärakennemallista, jonka mukaan Raision perusopetusta annetaan 0-4 -luokkien ja 5-9 -luokkien muodostamissa yksiköissä. 18.2.2021 kaupunki julkaisi WSP Finland Oy:n laatiman kouluverkkoselvityksen, jossa esiteltiin viisi erilaista mallia. Varhaiskasvatuksen ja koululaisten vanhemmilla sekä opettajilla ja varhaiskasvattajilla oli 2 viikkoa aikaa tutustua esitykseen ja äänestää viiden mallin väliltä.

Kouluverkkouudistus on edennyt vauhdilla ja kuntalaisia kuultiin tosiasiallisesti vasta 2-3/2021 toteutetulla kyselyllä. Vuonna 2019 olleet palveluverkkoa koskevat tapahtumat ja ideapajat eivät valitettavasti ole kuntalaisia tavoittaneet. Nyt äänestyksen tueksi kuntalaisille esiteltiin eri mallien säästömahdollisuudet. Säästöihin on laskettu mukaan koulukiinteistöjen rakennus- ja ylläpitokulut sekä toiminnan kulut. Muita oheiskuluja, kuten liikennejärjestelyjä, koulukyydityksiä, mahdollista lakkautettujen koulurakennusten purkua tai jatkokäyttöä ei huomioitu laskelmissa. Varhaiskasvatuksen palveluverkkouudistus on myös käynnistetty, mutta sitä ei ole esitetty kuntalaisille eikä huomioitu edellä mainituissa kustannuksissa tai toimintojen järjestämisessä.

Tutkimustuloksia kouluverkoista, koulujen koosta sekä lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä syrjäytymisestä päätöksenteon tueksi

Näin laajaan Raision kouluverkkouudistukseen pitäisi olla vahva tieteellinen näyttö ja kokemuspohja. Kuntalaisille ei ole esitetty, emmekä ole löytäneet tutkimuksellista näyttöä siitä, että tämä uusi ikäjakauma (0-4/5-9) helpottaisi nivelvaiheita, kuten tätä päätöstä on perusteltu. Emme myöskään pidä lapsen psyykkisen kasvun ja kehityksen kannalta suotuisana siirtää 5.- ja 6. -luokkalaisia lapsia suuriin yksiköihin yläkouluikäisten seuraan.

Kasvatustieteiden tohtori Heli Sahlstedt on väitöskirjatutkimuksessaan todennut huolen negatiivisesta mallioppimisesta em. järjestelyissä. Samaisessa tutkimuksessa luokan- ja aineenopetuksen nivelvaiheen kuului vastaajien mukaan olla kuudennen ja seitsemännen luokan välillä (pedagogisesti yhtenäinen peruskoulu tapaustutkimus opettajien, oppilaiden ja huoltajien näkemyksistä, H. Sahlstedt, 2015).

Murrosikä on varhaistunut parantuneen terveyden ja ravitsemuksen myötä. Lapsen murrosiän fyysiset muutokset alkavat yhä varhaisemmin - usein 5. ja 6. luokalla. Biologinen ja psykososiaalinen kypsyminen ovat kuitenkin eriaikaisia tapahtumia ja varhain murrosikään tulleilla lapsilla ei ole sellaisia henkisiä valmiuksia kohdata heihin kohdistuvia vaatimuksia, joita oletamme heillä fyysisen kypsyyden perusteella olevan. LT Leo Dunkel ja Karoliina Wehkalampi toteavat kirjoituksessaan ”Miksi tyttöjen menarkeikä on varhaistunut? ”: ”Biologisen ja sosiaalisen kypsymisen eriaikaisuus voi olla yksilön kannalta ongelmallista, sillä varhainen biologinen kehitys jouduttanee siirtymistä aikuisten maailmaan ja esimerkiksi sukupuolielämään, vaikka nuori ei olisi tähän vielä henkisesti kypsä. Lisäksi murrosiän varhaistuttua ja eliniän samalla pidennyttyä lapsuus – turvallinen oppiaikamme aikuisuuteen ja itsenäisyyteen – jää liian lyhyeksi.” Mielestämme Raision kaupunki tällä uudella 0-4/5-9 ikäjaolla entisestään lyhentää lapsuutta ja asettaa psykososiaalisesti liian pienet lapset liian vaativaan ympäristöön.

Sitran rahoittamassa suuressa tutkimusprojektissa Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma (2007) todettiin, että vaikka oppimistulokset paranivat koulun oppilasmäärän kasvaessa, erittäin suurissa yli 600 ja 700 oppilaan yksiköissä taso alkoi laskea ja erot hyvin ja huonosti pärjäävien välillä kasvaa. Heikosti pärjäävät menestyvät isoissa yksiköissä huonommin. Tutkimuksessa myös todetaan, että ”ero tyttöjen ja poikien välillä kasvaa koulun kasvaessa yli 500 oppilaaseen”. Poikien koulupudokkuudesta on pitkään oltu huolissaan kansallisestikin ja olemmekin huolissamme, miten syrjäytymisvaarassa olevat pojat pärjäisivät isoissa yksiköissä. On arvioitu, että yhden syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle on liki 2 miljoonaa euroa. Suurimpiin Raisioon suunnitteilla oleviin yhtenäiskoulujen kokoarvioksi on annettu noin 636-742. Sahlstedt tutki väitöskirjassaan tapaustutkimuksena pääkaupunkiseudun koulua, jonka koko kasvoi 422 oppilaasta ensin noin 600:aan ja sitten 850:een. Opettajat, oppilaat ja huoltajat kokivat suuren yksikkökoon ongelmaksi. Oppilaiden vastauksissa esiintyi valituksia metelistä, jonoista, ruuhkista ja kiusaamisesta. Huoltajat taas kokivat haasteeksi muun muassa koulun hallinnoinnin ja resursoinnin. He myös näkivät suuren oppilasmäärän aiheuttavan levottomuutta. Opettajien mielestä suuren kouluyksikön toiminnan organisointi oli haasteellista. He kokivat työn selvästi entistä kuormittavampana ja yhteisöllisyyden ja yhteistyön tekemisen kollegoiden kanssa entistä vaikeampana. Toki yhtenäiskouluissa todettiin myös positiivisia vaikutuksia, mutta ne ulottuivat alle 600 oppilaan kouluihin. Sahlstedtin johtopäätöksenä olikin, että yhtenäiskoulujen yksikkökokoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. 600 oppilaan koulut on koettu liian suuriksi tutkimusten mukaan.

On viitteitä, että suuremmissa yksiköissä murrosikäisten syrjäytymisriski on suurempi ja häiriökäyttäytymistä esiintyy enemmän kuin pienissä yksiköissä, mikä on otettava huomioon toiminnan järjestämisessä. Suurten yksiköiden tilat on turvallisuuden näkökulmasta hyvä ryhmitellä pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Toisaalta hyvin pienissä kouluissa, joissa ikäryhmät ovat vain muutaman oppilaan kokoisia, voi esiintyä syrjäytymiskokemuksia sitä kautta, että kaikille lapsille ei löydy samanhenkistä kaveripiiriä." (Lähde Turvallinen ja terveellinen koulurakennus, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/turvallinen-ja-terveellinen-paivakoti-ja-koulurakennus, luettu 8.3.2021) ”Päiväkoti- ja koulurakennuksissa melu viivästyttää lasten puheen ja kielen oppimista ja aiheuttaa oppimisvaikeuksia vaikuttamalla kielteisesti keskittymiseen, havainnointikykyyn, oppimiseen ja muistiin. Melulla on siten vaikutusta lasten koulumenestykseen ja pitkällä aikavälillä jopa syrjäytymiseen." (Turvallinen ja terveellinen koulurakennus, OPH, viitattu 8.3.2021)

Tulevaisuus

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistävät elokuussa 2021 kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun, jonka tavoitteena on mm. parantaa yhdenvertaisuutta. Kouluverkon ja varhaiskasvatusverkon uudistaminen erillisinä kokonaisuuksina on mielestämme lyhytnäköistä.

Ajat muuttuvat ja koulu osittain muovautuu sen mukana. Täytyy kuitenkin muistaa, että lapset ovat aina lapsia ja tietyt rakenteet tuovat turvaa ja pysyvyyttä, ja juuri se saattaa olla suomalaisen koulun menestyksen salaisuus. Kouluverkon tiivistämisestä haetaan säästöjä, mutta haastamme teitä päättäjiä miettimään, ovatko säästöt todellisia ja mistä oikeasti kannattaa säästää. Lapset ja nuoret eivät saa jäädä väliinputoajiksi ja säästökohteeksi. Heidän hyvinvoinnistaan tinkiminen on paitsi inhimillisesti kallista, myös erittäin huonoa tulevaisuuden suunnittelua. Tämän päivän hyvinvoivat lapset ovat huomisen työkykyisiä aikuisia. Vahva ja laaja kouluverkosto ovat Raision vetovoimatekijä, joka houkuttelee lisää veronmaksajia paikkakunnalle. Koulumaailma on suuressa murroksessa. Hätiköidyt ratkaisut tulevat kalliiksi.    

Tämän adressin allekirjoittaja

1. Kannattaa, että Vaisaaren nuoret ja sen opettajat saavat pikimmiten uudet tilat. Aloitetaan rakennustyöt vastaamaan 7.-9. -luokkalaisten tarpeita, kuten enemmistö kuntalaisista Rannikkoseudun kyselyn pohjalta toivoo.

2. Vaatii, että kouluverkkouudistuksen isoimmat koulut ovat alle 500 oppilaan kouluja.

3. Toivoo Raision päättäjiltä rohkeutta ottaa kouluverkkouudistuksen suhteen aikalisää päiväkotiverkoston ja erityisopetusjärjestelyjen selvittämiseksi.

4. Uskoo edellä mainittujen tutkimusten valossa nykyiseen ikäjakoon 0/1-6 ja 7-9, jolloin raisiolaiset lapset saavat olla lapsia mahdollisimman pitkään ja jokainen saa käydä lähikouluaan 6. luokkaan asti.  

 

Johanna Koivisto, FM, lehtori

Viivi Arvonen, KM, luokan- ja aineenopettaja   

Isa Hellström, LL, koululääkäri 

Noora Valtonen, KM, erityisopettaja

Johanna Uitti, LT, Lasten ja nuorten klinikka TYKS, Raision avopediatri ja Kaarinan terveyskeskus

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Isa Hellström voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…