Käteisen on säilyttävä ja ilman digilaitteita on voitava asioida

KÄTEISEN ON SÄILYTTÄVÄ KÄYTÖSSÄ

Norjassa ja Tanskassa laki velvoittaa ottamaan vastaan käteismaksuja, HS 17.10.2022. Samanlainen laki tarvitaan Suomessakin.

Korttimaksuista jää aina jälki eli merkintä pankin tietojärjestelmään, missä olet käynyt ja/tai mitä ostanut. Yksityisyydensuoja ei toteudu samalla tavalla kuin käteimaksuissa.

Espoossa Tapiolassa kaupungin parkkialueella Kultuurikeskuksen edessä ei voi enää maksaa muulla kuin kännykällä, ei edes korttimaksun mahdollisuutta ole olemassa. Tapiontorin vieressä ja Länsituulenaukiolla on yksityinen parkkipaikka, jossa on kolikoilla toimiva automaatti yhtenä maksutapana.

Perustuslain 81 §:n mukaan valtion veroista ja maksuista säädetään lailla. Sama koskee kunnallisveroa, 121 §.

Kun tähän saakka auton omistaja on voinut pysäköidä ilman älykännykän ja internetyhteyden ostamista, muutoksesta pitäisi säätää lailla. Lisäksi muutos olisi yhdenvertaisuuden vastainen.

On muutenkin järjetöntä maksella pikkumaksuja, karamelli 1 euro, tai yksi tuloste kirjastossa 0,20 euroa, tililtä. Jokainen tilitapahtuma maksaa sitä paitsi pankille järjestelmän ylläpitäjänä.

Ei koronaltakaan suojautuminen edellytä tärkeimpänä toimenpiteenä kolikoiden koskettelun välttämistä vaan aerosolilta suojautumista.

"Käteistä ei enää hyväksytä osassa kahviloita ja elokuvateattereita"  HS 17.10.2022   https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009027854.html

Toinen mielipide HS:ssa 16.10.2022:

• Pistäydyin äskettäin Kampin palvelukeskuksen kahviossa juodakseni kupin kahvia. Tavallisesti hyvin suosittu kahvio oli tyhjä lukuun ottamatta paria asiakasta.
• Syy selvisi, kun menin ostamaan kahvia. Vanhusten palvelukeskus oli siirtynyt täydelliseen itsepalveluun. Kassalla ei enää ollut ketään, maksu piti suorittaa itse näyttöpäätteellä. Kahvi, klik, pulla, klik. Näytölle ilmestyi ostoksen hinta, jonka maksoin kortilla maksupäätteellä.

EKP on ilmoittanut, että digitaalisen euron rinnalla säilyy aina myös fyysinen euro, HS 12.5.2022. Koska kauppaliikkeet eivät tätä noudata, vaan alkavat tehdä omia linjauksiaan, tarvitaan lakiin säännös.

Kortilla maksaminen ei ole edes mahdollista, kun tulee tietoliikenteen häiriö.

Mitä muuta voit itse tehdä kuin allekirjoittaa adressin: käytä käteistä kaupassa maksaessasi!

ILMAN DIGILAITTEITA ON VOITAVA ASIOIDA

HS:ssa mielipidekirjoituksessa 7.10.2022 (Ihmisellä pitää olla oikeus digivapaaseen elämään) esitettiin perustuslakiin pykälää, että aina on voitava asioida ilman digilaitteita:

• Moni muuten toimintakykyinen seniori ei osaa käyttää digilaitteita, joko ei ollenkaan tai liian vähän. Ja monella, joka ehkä osaisi, ei ole rahaa kustantaa digilaitteita. He ovat nyky-Suomen syrjittyä paarialuokkaa.

Maailmassa tulee aina olemaan kolmasosa ihmisiä valtioissa, joissa koulutustaso ei ole niin korkea kuin länsimaissa. Näissä maissa digitaalisuudessa ei mennä niin pitkälle kuin länsimaissa tekno-uskoisuudessa voidaan touhuilla. Näin ollen on hyvä ottaa laajempi näkökulma ja laittaa jäitä hattuun

___

Allekirjoita adressi ja laita ruksi kohtaan, että haluat sähköpostitiedotteita adressin laatijalta. Tulee vielä koota nimittäin viisi henkilöä, jotka tekevät kansalaisaloitteen, jotta asia saadaan eduskuntaan.

__________

HS 21.10.2022: Vanhusasiavaltuutettu  Päivi Topo on huolissaan ikääntyneiden vaikeuksista käyttää digitaalisia palveluita ja laitteita. Hän esitti torstaina tiedotteessaan päättäjille ratkaisuehdotuksia ongelmaan. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009146974.html

HS 12.5.2022 tietokirjailija Aatos Hallipelto: Lyhyellä aikavälillä käteinen ei ole häviämässä. Vuonna 2020 julkaistun Euroopan keskuspankin (EKP) Space-tutkimuksen mukaan käteinen oli edelleen hallitseva (73 prosenttia) vähittäismaksutapa euroalueella, vaikka sähköiset maksutavat ovat voimakkaasti lisääntyneet. Euroalueen eri maat ovat varsin erilaisissa kehitysvaiheissa.

Suomen Pankki: Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin vuonna 2021 yhteensä 1,9 mrd. korttimaksua, mikä oli 5 % enemmän kuin vuonna 2020. Korttimaksujen kokonaisarvo kasvoi 9,2 % vuodesta 2020 ja oli yhteensä 57,0 mrd. euroa vuonna 2021.