IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#579: Ranex -

Keskusta sai mitä ansaitsikin, varsinkin M. Pekkarinen.

Kummallista kyllä, se ainoa, joka otti järvien säilymiseen seuraaville sukupolville kantaa,

sai Keski-Suomessa äänivyöryn ohi monien muiden. Onnea Anne Kalmari ja kiitos uskalluksestasi

nousta puolustamaan vesistöjä ohi muun puolueväkesi! Ja kiitos adressin luojalle, Ulla-Maija Heikkoselle

Annen kannatusjoukoissa seisomisesta. Miehenä täytyy todeta, että kunnon naisia tarvitaan aina!

#578: Hyvä Soinin joukot! - Persut puoltaa turpeen lisääntyvää käyttöä

Juuri näin, sanoit sen lyhyesti ja ytimekkäästi. Joku kirjoitti tuossa Kalmarin voitosta. Jos katsotaan koko Keskustan näkökulmasta niin vaalituloshan oli kaikkien aikojen surkein. Oikea rökäletappio. Kaikki kunnia Kalmarin menestykselle, mutta tosiasia on valitettavasti kuitenkin valtakunnan politiikassa se, että ei yksi edustaja pysty vaikuttamaan juurikaan mitään, varsinkin kun hänen puolueensa on oppositiossa.

Persut voittivat kaikkien aikojen äänivyöryllä. Se jää historiaan. Persut ovat ajamassa turpeelle yhä merkittävämpää osuutta Suomen energiapaletissa. Vanhaan hallitukseen verrattuna jonkinlaista merkittävyyttä asiassa on myös sillä, että aivan odotetusti Vihreät saivat myös vaaleissa rökäletappion ja putosivat pois tulevasta hallituksesta eivätkä enää pysty "takkuamaan" vastaan turpeen käytöstä ainakaan hallituksen sisältä käsin.

Uudet tuulet alkaa puhaltamaan Persujen myötä ja saadaan turpeellekin se sille kuuluva merkittävä asema Suomen energiahuollossa. Ulkomaiset kriisit ei vaikuta turpeen hintaan. Se työllistää ja antaa hyvinvointia Suomelle. Saadaan lisää jatkojalostusta turpeelle jne....

Kuten Soini sanoi vaalipuheissaan: " Kyllä kansa tietää". Kansa on sanansa vaaleissa sanonut ja tästä on hienoa jatkaa eteenpäin. Vaalivoiton myötä myös turve sai sen "suuren jytkyn" eli voiton.

#586: - Monipuolinen energiapaletti on turvamme 

• Saksa on todella suuressa mittakaavassa luopumasssa, niin ydinvoimasta, kuin myös saastuttavista energiamuodoista ja satsaa energiantuotossaan aurinko ja tuulienergiaan. Vanha saastepilvissä leijaileva Saksa pesee silmiään todellisen uudistuvan energian muodossa, joka sekin sammuu aikanaan, aikana jolloin ihmiskuntaa tuskin on. Keski-Eurooppahan suosii puhdasta varmatoimitteista maakaasua. Öljyäkin syntyy lisää ja turvetta tulevaisuudessa suuressa mittakaavassa, kun järvemme umpeutuvat soistuen turvemönjän myötä.
• Kuten jo aiemmin kirjoitin energian säästämisestä, niin totean sen selvemmin nyt: Muuttamalla sähkölämmitteiset talot maalämmölle, niin yhden 20000 KWh vuodessa kuluttavan talon muuttaminen maalämmölle, vapautaa säköä 1,5 vastaavakulutteisen talon lämmittämiseen vuodessa.  Pumppuvalmistajien mukaan jopa kaksi uutta lämpiäisi vapautuvalla energialla. Käytäntö on osoittanut, ettei se aivan näin ruusuista ole.  Muuttamalla kolmesataatuhatta sähkölämmitteistä taloa maalämpöön, niin voisimme vapauttaa toisen Olkiluodon 860 MWH tehoisen ydinvoimalan muuhun käyttöön. Kolmesataatuhatta muutettua taloa vapauttaisi, sähköä 450000 maalämpöiseen taloon. Olis todella mukava tietää mihin näkemyksesi Saksan energiapolitiikasta perustuu, ilmeisesti parikymmentävuotta vanhaan näkemykseen. Aurinkolämmitys on Suomessakin nopeasti kasvava lämmitysala. Tälläkin hetkellä puhutaan noin kolmen-neljänviikon toimitusajasta.

#591: - Monipuolinen energiapaletti on turvamme 

Mitähän mahtanet tarkoittaa, että maakaasun käyttöä pitää rajulla kädellä vähentää, taitaa olla se puhtain vaihtoehto fossiilisista.

Ja sitten vielä eräs juttu, miten selität sen että maakaasu on fossiilinen polttoaine eli ei uusiutuva, mutta biokaasu on uusiutuva polttoaine, mutta molemmat kaasut ovat sitä samaa metaania kemialliselta merkiltään CH4. Venäläisen maakaasun metaanipitoisuus on n. 98%. Biokaasullahan metaanipitoisuudet vaihtelee riippuen onko se kaatopaikalta vai lehmän takapuolesta peräisin ja miten hyvin se on puhdistettu.

Turvehan ei ole uusiutuva polttoaine, paitsi 10000 vuoden periodilla, vaikka meidän Keski-Suomen ikioma "turvelobbarimme" niin väittääkin.

Vieras esittää tahatonta tai tahallista vääristelyä Saksan energiatuotannosta.
Esittäessään 6 % tuulivoiman tuotoksi, niin siihen lukuun päästäkseen täytyy mennä 2005-2006 vuodelle, jolloin nuo lukemat olivat. Saksa lisäsi tuulivoimaa yksistään vuonna 2009 1917 MW, joka vastaa reilusti Olkiluoto 3 tuottamaa energiaa. 2009 tuulivoimatuotanto oli Saksassa 25777 MW. 2010 tuotanto oli lähes 30000 MW. EWEA ennustaa tuotannon kasvavan 2020 mennessä 49-52 GW, siis 1,7 kertaiseksi. Aurinkolämpö on Saksassa rajussa kasvussa, 2010 se oli noin 5000 MW, jonka pelätään kasvavan hetkessä 30000 MW. Kasvu on niin rajua, että pelätään paikallisia ylituontantoja, jolloin joudutaan ajamaan alas voimaloita.
Uusiutuva energiatuotanto on luonut Saksaan työpaikkoja 300000, joka vastaa lähes samaa, mitä
Suomessa on piilo ja virallisesti työttömiä.
Maakaasun puhtaudesta löytyy tietoutta lisäävää tietoutta netistäkin!

#592: Taisto Holla, Mieskonmäki - Re: Monipuolinen energiapaletti on turvamme

Kun maakaasua kuitenkin saadaan öljynporauksen yhteydessä, on syytä esittää muutama vertailuvaihtoehto siitä mitä kaasulle pitäisi tehdä.

Vaihtoehto a): Kaasu otetaan talteen ja hyödynnetään erittäin arvokkaana energiana. Ja kuten Taisto Holla mainitsi, maakaasu on fossiilisista puhtain energialähde; polton päästöinä hiilidioksidia (CO2) ja vettä. Liikennepolttoaineena maakaasu on, biokaasun ohella,  ylivoimaisesti tehokkain ja puhtain vaihtoehto mm. kaupunkien joukkoliikenteessä (ks. mm. Vaasan yliopiston julkaisema tutkimus).

Vaihtoehto b): Öljynporauksen yhteydessä purkautuva kaasu poltetaan jo porauspaikalla soihtuna hukkaan (kuten usein tapahtuu) jolloin menetetään sen sisältämä energia pelkästään ilmakehää lämmittämään. Ilmastopäästöt kaasukuutiota kohti tietenkin samat kuin hyötyenergianakin poltetulla kaasulla. Globaali-hölmölän väki toimii noin.

Vaihtoehto c): Porauksen yhteydessä purkautuva kaasu päästetään porauspaikalla sellaisenaan (polttamatta) pahana kasvihuonekaasuna ilmakehään, jolloin metaanin ilmastovaikutus on (tietolähteestä riippuen) 21-23 kertaa pahempi kuin CO2:lla (jota syntyy kaasua poltettaessa). Globaali-hölmölän väki toimii noinkin.

Ainakin öljynporauksessa sivutuotteena (joka tapauksessa!) saatava maakaasu on järkevintä käyttää erinomaisena energiana ja mieluimmin liikennepolttoaineena. En sensijaan ota kantaa siihen pitäisikö uusia pelkästään maakaasua tuottavia kenttiä avata, mutta Euroopan isoiset joka tapauksessa ovat jo rakentaneet (ja lisää rakennetaan kuten tiedämme) maakaasu-infraa miljardeilla euroilla mm. Venäjän kaasukentiltä tuotavalle kaasulle. Sen toiminnan ympäristövaikutukset on peitelty (ja jätetty tutkimatta !) bisneksen sumuverhojen taakse. Tässä maakaasu voi iskeä ihmiskunnan ja luonnon elinkyvyn kynsille pahan kerran ja sen selvittämättä jättäminen on ihmiskunnalta peruuttamaton, jättimäisen iso virhe.

Kun meillä käytössä olevien energiavaihtoehtojen "puhtautta" ja niiden Suomen luonnolle aiheuttamia tuhovaikutuksia vertaillaan, täytyy muistaa sekin realiteetti, että esim. maakaasu ei tuhoa upeita suomalaisia soita ja vesistöjä kuten turvebisnes tekee. Öljyvahinkoja vesillä tietenkin on sattunut, mutta niidenkin pitkäaikaiset tuhovaikutukset jäävät (ainakin toistaiseksi) minimaalisiksi mm. turve-energian käytön aiheuttamiin luonnontuhoihin verraten. Toki turvekentillä yleisesti tapahtuvat öljyvuodot (voitelu- ja hydrauliikkaöljyt sekä diesel) salataan ja peitellään kansalaisilta. Vai onko joku havainnut niistä ilmoitettavan tai uutisoitavan julkisesti? Niitä kuitenkin on todettu tapahtuvan.

Turvebisneksen tuottamien ylimääräisten liejujen puhdistaminen kaikista vesistöistämme ei taatusti ole öljyvahinkojen puhdistamista halvempaa. Öljyvahinkojen siivoukset (esim. rannoilta) on sitä paitsi tähänkin asti tehty pääosin vapaaehtoisvoimin, luonnonsuojelijoiden tai komennettujen varusmiesten toimesta. Jospa te turpeenjumaloijat saisitte joskus samanlaisen kansanliikkeen aikaan hoitaaksenne vapojen tekemät tuhot, jotta turvebisneksen rahankäärijät säästyisivät vastuunsa kantamiselta?

Uutiset tarjoavat taas pureskeltavaa kaikelle kansalle ja hyvä niin. Oheinen uutisjuttu löytyy netistä.

"Tulvavesi valuu soilta vesistöihin
Yle Keski-Suomi, 21.4 2011
Turvesoiden vesiensuojelutoimet eivät ole riittäviä kevättulvien aikaan, vaan tulvavesiä valuu suoraan vesistöihin. Tänäkin keväänä Vapon turvesoilla Keski-Suomessa on tulvinut yli äyräiden muun muassa Joutsassa, Kyyjärvellä ja Karstulassa. ELY-keskuksen mukaan vesiensuojelutoimenpiteet ovat monin paikoin alimitoitettuja.

Keuruun kalastusalueen isännöitsijä tietää millaista on turpeen sotkema järvivesi. - Jos uimaan menee, ihoon tulee semmoinen öljyinen limainen kerros, ja vaalea pyyhe tulee ruskeaksi. Ei se kelpaa oikein sauna- eikä löylyvedeksi, se on semmoista limaliejua, kuvailee turpeen sotkeman järven vettä Keuruun kalastusalueen isännöitsijä Jukka Pulkkinen.
1970-luvulla perustetuilla turvesoilla on hyvin heppoiset vesiensuojeluvaatimukset verrattuna nykyisiin. Silti edes uusimmat pintavalutuskentät ja kasvillisuuskosteikot eivät toimi kevättulvien tai kesäisten ukkoskuurojen aikaan, vaan tulvivat keväisin helposti suoraan vesistöihin.

Soilta kulkeutuu sekä kiintoainetta että ravinteita. - Vesi puhkaisee penkereeseen reiän ja lähtee kulkemaan ihan omia reittejään. Tai sitten vesi saattaa tulvia penkereen yli. Vaikka kevät on lyhyt, vesimäärät ovat suuria ja siitä syntyy runsaasti kuormitusta, sanoo Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Sirpa Salo.

Luonnonsuojeluliiton mukaan suojelutoimet ovat täysin alimitoitettuja. - Pintavalutuskentät ovat parasta teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa, ja kuitenkin niistä karkeasti sanoen puolet menee läpi, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Vesiensuojelutoimien lisäksi myös valvonta on retuperällä. Salo on lähes yksin vastuussa turvetuotannon valvonnasta Keski-Suomessa.- On ihan mahdotonta ehtiä juuri tiettyyn paikkaa ja tiettyyn aikaan, Salo toteaa.
Salo sälyttäisikin vastuuta kuntien ympäristötoimen niskaan. - Kunnan ympäristönsuojelusihteereiden tehtäviin voisi myös kuulua tämä. He ovat lyhyemmän matkan päässä ja monet ovatkin käyneet katsomassa näitä paikkoja. Meille tulee sitä tietoa kuitenkin valitettavan vähän, Sirpa Salo sanoo. "

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/04/tulvavesi_valuu_soilta_vesistoihin_2535613.html

#594: Martti Peltola - Re: Re: Monipuolinen energiapaletti on turvamme

Tarkennetaan nyt himpun aiempaa tekstiäni, jonka oli tarkoitus vastata tuon mystisen nimimerkin "vieras" oheisella otsikolla lähettämään kommenttiin. Siis Taisto Hollan kirjoittamaan replyyn minulla ei ole mitään vastaansanomista; se oli täyttä asiaa. Kiitos siitä.

Mauri Pekkarisen lanseeraama, ja turvelobbareiden vuolaasti viljelemä termi "energiapaletti" alkaa olla kyllä jo loppuunkaluttu (kuten Maurikin ministerinä) ja sen käyttäminen saa jo hullunkurisiakin vivahteita.  Mutta saa "energiapaletilla" minun puolestani kernaasti maalailla.  ;D  ;D

Toivomus: Kuvatkaa tulvaveden täyttämiä soita. Itse olin mukana kuvaamassa Haukivuorella
alueita, missä turveropakko lillui valtoimenaan järveen lähtevän ojan suussa.
Nostoalueet olivat järvinä, josta ropakoinen ruskea vesi valui lähteviin ojiin.
Turvealueella ojien reunat lohjenneita.

#593: PAULI PAJUNEN - Energia 

 Kyseessä ei ole mikään mainitsemasi vääristely, vaan luvut ovat Saksan virallisilta energiatilastosivuilta. Voit ne itsekin vaikkapa "googlettaa" jos haluat. Mitä järkeä minun olisi vääristellä Saksan energiatilastoja?

#591: - Monipuolinen energiapaletti on turvamme 

Tietosi ovat vanhoja vuodelta 2009:

Linkin mukaan http://www.bdew.de/bdew.nsf/id/DE_20100302_PM_Wirtschaftskrise_laesst_Stromproduktion_sinken/$file/100302%20Anhang%20zu%20Stromerzeugung%202009.pdf

2010 Saksassa maakaasun osuus energian tuotannossa oli 21,8%.

Turvetuotannolla ja turpeen käytöllä on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia Suomessa. Hyötyjiä ovat esimerkiksi turpeella tuotetun lämmön ja sähkön käyttäjät, turvetuotantoalueen lähiympäristössä työllistyvät paikalliset asukkaat, verotuloja saavat kunnat sekä koko Suomen kansantalous.

Sadan hehtaarin turvetuotantoalueen
paikalliset vaikutukset:

Tyypillisen sadan hehtaarin turvetuotantoalueen energiaturvesato on keskimäärin 43 000 megawattituntia (MWh) vuodessa. Se vastaa lähes 2 000 omakotitalon tarvetta. Jos alueella tuotetaan kuiviketurvetta, sen keskimääräinen vuosituotanto riittää 50 suuren maitotilan virtsan ja lannan imeytykseen.

Sadan hehtaarin alueen turvetuotannon, kuljetusten, konevalmistuksen ja tuotantoa tukevien palvelualojen suora ja välillinen työllistävä vaikutus on noin 20 henkilötyövuotta vuodessa. Palkkojen osuus turvetuotantoalueelta myydyn turpeen hinnasta on lähes 58 prosenttia. Valtaosa näistä palkkatuloista jää turvetuotantoalueen lähiympäristöön, sillä Suomessa turvetuotannosta, lastauksista ja kuljetuksistakin yleensä vastaavat paikalliset yrittäjät ja heidän työntekijänsä.

Turvetuotanto tuo työtä ja toimeentuloa alueille, jossa työtä on muuten huonosti tarjolla ja auttaa maaseudun pysymistä asuttuna. Kuntien ja valtion nettoverotuotto on sadan hehtaarin turvesuolta 180 000 euroa vuodessa. Verot koostuvat turvealan työntekijöiden ja välillisesti alasta työllistyvien palkkojen veroista, polttonesteiden verosta sekä arvonlisäverosta. Laskelmassa niistä on vähennetty toimialan saamat tuet. Näin sadan hehtaarin turvetuotantoalueen kansantaloudellinen tuotto on lähes miljoona euroa vuodessa.

Turvealan vaikutukset Suomessa:

Turvealan työllistävä vaikutus on 12350 henkilötyövuotta suoraan ja välillisesti turpeen tuotannossa, kuljetuksessa ja käytössä, viranomaisten, tutkijoiden ja konsulttien työnä, välillisinä työpaikkoina esimerkiksi työkoneiden valmistuksessa ja voimalaitosten rakentamisessa sekä kulutuksen välillisinä työpaikkoina, kuten turvealalta toimeentulonsa saavien kotitalouksien käyttäminä palveluina.

Turpeen osuus Suomen polttoaineiden käytöstä on ollut 6–7 prosenttia. Se vastaa 2 miljoonaa tonnia öljyä. Mikäli ulkomailta ostetaan kivihiiltä turpeen energiamäärän verran, joudutaan siitä maksamaan 200–300 miljoonaa euroa, kun kivihiilen hinta on 8–12 euroa/MWh.

Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on 21 prosenttia, kymmenessä maakunnassa sen osuus on yli 30 prosenttia. Suomessa tuontienergian osuus on lähes 70 prosenttia ja kotimaisten energialähteiden osuus noin 30 prosenttia. Turpeen osuus kotimaasta hankittavasta energiasta on noin 25 prosenttia.

Turve toimii varmuusvarastona kriisiaikoina ja mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden käyttöä. Turvetta käytetään myös moneen muuhun tarkoitukseen kuin energiaksi. Se sopii muun muassa kasvualustaksi, mullan raaka-aineeksi, eläinten kuivikkeeksi, liuottimien ja öljyn imeytykseen maalla ja vesialueilla, kompostointiin, nesteiden ja kaasujen puhdistukseen sekä kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteisiin.
Turvetuotannon ja käytön taloudelliset nettovaikutukset Suomen kansantaloudelle ovat yli 500 miljoonaa euroa. Ne koostuvat palkkatuloista, palkoista maksetuista veroista, yritysveroista, arvonlisäveroista, kuljetuksen ja tuotannon käyttämistä polttoaineista sekä niihin sisältyvistä veroista.