IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Toivottavasti nyt saadaan loppu tuolle saastuttamiselle, kun nuo pahimmat turvelobbaritkin on saatu oppositioon. Virkamies koneistossa vielä täys remontti, niin hyvä tulee. Eu on myös alkanut heräämään suomalaisten luonnon saastuttamisen suhteen, saa nähdä mihin se johtaa. Laiminlyöntien tekijät tulisi saada rikosoikeudelliseen vastuuseen ympäristörikoksista.

#652: Martti Peltola - Järki otti väliaikavoiton Kurikassa 

Toivottavasti myös muut "turvekunnat" liittyy samaan kerhoon, ja myös Joutsa ja Hartola tekee samansuuntaisia päätöksiä lähitulevaisuudessa.

#655: Ranex -  

Sehän on hyvä, että turve poltetaan siellä suolla, niin säästäähän siinä kuljetuskustannuksissa, joo...

#657: Ranex -  

Tuossa linkki uutiseen:

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194681636725/artikkeli/raju+tuuli+haittaa+laajan+suopalon+sammutusta+huittisissa.html

Toinen mikä on herkkä ja syttymään on ruokohelpipelto, sekin Vapon kotkotuksia, silloin kun sitä niitetään ja paalataan.

#655: Ranex -

#660: - Re: ranex kerropa mistä tulis sähkö/lämpö? katsos kun meil päin lukee sähkölaskus et 48% o turpeesta 

Se on se sähköenergian osuus (se 48%) joka siitä tuotetaan turpeella, joten kannattaa vaihtaa sähköntoimittajaa, pääsee turpeenpolttajista eroon. Siirron hoitaa siirtoyhtiö, joka ei vielä nykytekniikalla pysty sitä turpeella siirtämään, tarvitaan sähkölangat ja pylväät ja tämä on se toinen osa sitä sähkölaskua. Kaukolämpö on sitten oma omituinen lukunsa, melko hölmöläisen puuhaa pumpata lämmintä vettä jäiseen maahan.

#655: Ranex -  

Kyllä luonnontilainenki voi palaa vaikka ei välttämättä niin helposti.  Ja kyllä savua maailmaan mahtuu. Jos palaa turvesoita joskus niin kyllä palaa metsääkin ihan yhtäläisti että se o vaan kiinni siitä mite ne haluaa ajatella!!

#662: -

" Kyllä luonnontilainenki voi palaa vaikka ei välttämättä niin helposti.  Ja kyllä savua maailmaan mahtuu. Jos palaa turvesoita joskus niin kyllä palaa metsääkin ihan yhtäläisti että se o vaan kiinni siitä mite ne haluaa ajatella!! "

Noin kirjoitti nimeään ujosteleva vieras edellä. Ja "mite hän sitten haluaa ne ajatella"? Autetaan vähän ajattelussa.

Turpeen kaivamiseen ja käsittelyyn liittyy huomattavan paljon tulipaloriskejä ja palot syttyvät lähes aina turvetyön, turpeen varastoinnin tai kuljetuksen itsensä seurauksena. Syttymissyyt löytyvät turvealan omista lieveilmiöistä (vrt. metsäpalot).

Luonnontilaisen suon turpeesta 90 % on vettä ja ns. itsesyttymistä siellä ei tapahdu. Palaahan se luonnonsuokin, jos sen sytyttää esim. turvekentältä lähtenyt palo. Jyrsinturve kuitenkin aumattuna syttyy kytemällä erittäin usein ihan itsekseen (kuumenee sisältä) ja sopivalla tuulella roihahtaa avotuleksi. Kuivuva, jyrsitty turvekerros tuvekentän pinnassa puolestaan  syttyy erittäin herkästi turvekoneista lähteneistä kipinöistä. Siksi työt turvekaivannoilla on keskeytettävä yli kymmenen sekuntimetrin tuulella.

Turvekentillä joudutaan turvepaloja sammuttelemaan ( verorahoin ) kymmenittäin, joskus yli satakin kertaa vuodessa. Turveteollisuusliitto ilmoitti turvepaloja syttyneen aavikoillaan v.2009 yht. 63 kertaa. Niistä levisi vaikeita maastopaloja ympäröiviin metsiinkin ja monessa paikassa naapureiden metsää paloi kymmeniä hehtaareja, "kiitos" turpeennoston.

Joka tapauksessa turvepalot nielevät yhteiskunnan rahaa ja vaativat verorahalla palkattua työvoimaa hurjasti joka ikinen kesä, ja aiheuttavat myös ulkopuolisille suuria taloudellisia vahinkoja. Mutta korvaako turveyhtiö aiheuttamansa palovahingot ulkopuolisille? Siitä en ole varma, mutta luultavasti ei juuri koskaan. Oikaiskaa, jos olen tässä väärässä.

Metsäpalot eivät syty itsestään. Sensijaan turveaumat syttyvät, samoin koneet joilla turvetta käsitellään. Turve on erittäin kalliiksi tuleva energialähde, jos kaikki siitä aiheutuneet haitat ja vahingot lasketaan realistisesti. Arvatkaa lasketaanko? No ei kun ei.

#655: Ranex -

#617: - Re: Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa

Aivan oikein nimimerkki "vieras". Tuo kuuluisa Kanadan öljyhiekka-alue alue sijaitsee Kanadan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, harvaanasutun Albertan osavaltion pohjoisosassa.  Athabascan ja sen lähistöllä sijaitsevat öljyhiekka-alueet sisältävät kymmenesosan maailman tunnetuista öljyvaroista. Samalla Albertan öljyhiekoista on tullut maailman suurin teollinen rakennusprojekti.

Öljyhiekka Kanadassa on kiinteää, hiekanjyviin sitoutunutta bitumia, jonka jalostaminen on ollut tähän asti huonosti kannattavaa. Öljyn kallistuminen ja uudet tuotantotekniikat ovat muuttaneet tahmean bitumisannan jalostamisen nopeasti houkuttelevaksi bisnekseksi. Albertan öljyhiekat imevät tällä hetkellä noin 60 prosenttia kaikista maailman öljyalan investoinneista. Siellä todella on kova "öljykuume".

Kanadan öljyhiekoille virtaa rahaa kaikkialta maailmasta.  Tuotantoon, jalostukseen ja öljyputkiin investoidaan tällä vuosikymmenellä arvioiden mukaan noin 150 miljardia euroa. Arvio löytyy Kanadan energiateollisuuden etujärjestön CAPP:n ennusteista, joiden mukaan öljyhiekkateollisuuteen investoidaan pelkästään tänä kuluvana vuonna noin 11 miljardia euroa ja tahti kiihtyy vuosi vuodelta.

Maailman suurimmat öljy-yhtiöt ovat jo mukana omine valtauksineen Albertassa. Siellä toimivat muiden muassa Shell, Exxon ja BP ja lisäksi paikalle ovat jo etabloituneet ainakin Kiinan, Intian ja Japanin kansalliset öljy-yhtiöt. Samoin ympäri maailman erilaiset teknologiayritykset ovat "tyrkyllä" projektiin. Jopa meiltä Suomesta on lähdetty liikkeelle ainakin parin yhtiön voimin. Kemira ja Outotec ovat mukana tutkimusohjelmassa ja osaltaan rahoittajana myös. Ohjelma on yhteistyössä Albertan yliopiston kanssa ja he pyrkivät näin kehittämään ratkaisuja öljyhiekkojen vedenkierrätykseen ja sieltä kautta mahdollisesti avaamaan tietä tämän hetken maailman lupaavimmalle konsulttityömaalle.

Kanadan valtavat turvevarat ovat myös ministerön tarkastelun alla. Jossain vaiheessa alkaa myös niiden hyödyntäminen. Tälläkin hetkellä turvetta tuotetaan siellä, mutta se menee pääasiassa kasvualustaksi.

Aivan samalla tavalla meidän täällä pikkuisessa Suomessamme täytyy hyödyntää omia energiaresurssejamme. Turve niistä suurimpana. Kaikki maat käyttävät omia reservejään, miksi me emme näin tekisi?

#667: H. Heinonen - Re: Re: Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa

H.Heinonen on aika kaukana tämän adressin tarkoitusperistä, peräti Kanadassa. Varmaan Heinosella on paljon arvokasta  tietoa planeetan potentiaalisista energialähteistä, sehän on tullut lukuisat kerrat tälläkin palstalla selväksi. Yksi kuitenkin puuttuu, ymmärrys turpeen kaivamisen ekologisista tuhovaikutuksista. Niistä puhutaan ihan koti-Suomessa.

Keskustelun siirtoyritykset koskemaan turvekaivosten aiheuttamien luonnontuhojen sijasta ongelman kannalta aivan epäolennaisia sivuseikkoja on ollut leimallista turveystävien sanankäytölle. Taas kerran se tuli ilmi, tällä kertaa (taas)  H.Heinoselta. Silti turveväki ei ole kyennyt vastaamaan heille osoitettuihin ongelmakysymyksiin, jauhavat pelkästään samaa vapolaisten liturgiaa.

Tietenkin H.Heinonen, tavoilleen uskollisena, antaa vastaukseksi tähänkin kommenttiin pitkät referaatit turveteollisuuden julkaisemista tilaustöistä. Kiusaus sellaiseen palautteeseen on näet ylivoimaisen suuri ja siitä saamme kohtapuoliin lukea.

#670: H. Heinonen - Viro hyödyntää turvetta ja öljyliusketta

Kuten edellisesä kommentissani mainitsin, Heinonen vastasi juuri olettamallani tavalla; yrittämällä kääntää edelleenkin keskustelun pois turpeen kaivamisen valtavista ekologisista tuhovaikutuksista luonnolle ja sen myötä ihmisille. Vaikka soiden ja suoluonnon hävittäminen sekä vesistöjen pilaaminen toisi suuria pikavoittoja energiatoimijoille, niin emme pääse mihinkään siitä, että turveteollisuuden aiheuttamat tuhot ovat erittäin pitkään vaikuttavia ja peruuttamattomiakin. Jopa perinteisiä moraalikäsityksiä halvaannuttavia.

Niinkuin Heinonen jälleen osoitti, tämä voi olla äärimmäisen vaikeaa ymmärtää jollei osaa arvostaa alkuperäisluontoa ja sille kuuluvaa itseisarvoa sekä elinkykyisen (pilaamattoman) luonnon antamaa hyvinvointia, vaan lähestyy kaikkia kysymyksiä pelkästään rahatalouden, kulutuksen loputtoman kasvun ja markkinavoimien näkökulmasta.

Eipä tuosta tuulivoimasta ja auringosta ole Suomen "pelastajaksi". Toki sillä tulevaisuudessa saadaan pieni siivu koko energiantarpeesta, mutta Ranexin mainitsemat tuuli ja aurinko" painivat" eri sektorilla kuin turve. Turvetta käytetään pääasiassa kaupunkien ja taajamien kaukolämmön tuottamiseen kun taas tuulesta ja auringosta saadaan sähköä. Turpeella korvataan lähinnä ulkomailta rahdattavaa kivihiiltä.

Tässä uutinen joka ilmestyi muutama päivä sitten. Heikossa hapessa on tuulivoimaloita ja niiden osia valmistavat yhtiöt. Vaikka meidän veronmaksajien rahaa syydetään tuulivoimaan niin ei se näytä kuitenkaan pitävän yhtiöitä pystyssä. Ja aurinkovoimaa Saksassa ja täällä meillä Suomessa ei voi verrata keskenään. Elämme aivan toisenlaisessa ympäristössä jo pelkästään maantieteellisesti.

Tässä uutinen:

"Tuulivoimaloihin vaihteita tekevän Moventaksen emoyhtiö kaatui konkurssiin. Moventaksen toiminnalliset tytäryhtiöt Moventas Wind ja Moventas Santasalo puolestaan hakeutuvat yrityssaneeraukseen, näin kertoi Moventas muutama päivä sitten tiedotteessaan.

Moventas tekee myös teollisuusvaihteita, mutta ongelmien pääsyy on nimenomaan tuulivoiman rakentamisen romahdus. Maailman tuulivoimalamarkkinat ylikuumenivat pahasti nousukauden lopulla.

Moventaksen suurin omistaja on eurooppalainen pääomasijoitusyhtiö IK Investment Partners. Yhtiöllä on 1100 työntekijää yhdeksässä maassa. Suomen isoimmat toimipaikat ovat Jyväskylässä ja Karkkilassa.

Katastrofaalisessa tilassa on myös Suomen toinen tuulivoimala”ylpeys” Winwind, jonka pääomistaja on nykyisin intialainen Siwa-Group. Vähemmistöomistajana mukana on edelleen myös Suomen valtion Teollisuussijoitus.

Winwindin tuoreimmat saatavilla olevat tilinpäätökset kertovat järkyttävistä tappioista. Yritys teki vuosina 2008 ja 2009 tappiota noin puolet liikevaihdostaan. Oma pääoma oli raskaasti miinuksella eli yhtiö on elänyt pitkään omistajiensa raha-avun turvin

Winwind tekee yhden megawatin tuulimyllyjään Intiassa ja kolmen megawatin myllyjään Haminassa. Uusi kolmen megawatin mylly on tiettävästi lajissaan hyvä. Yhtiön taloudellinen tilanne on kuitenkin niin huono, että tietojen mukaan jotkut yhtiön tavarantoimittajat jo jarruttelevat myyntiä Winwindille

Suomen omista tuulivoimahankkeista ei ole kotimaisten alan teknologiayritysten pelastajiksi. Tuulivoimaloille luvatusta syöttötariffista huolimatta hankkeet käynnistyvät hitaasti. Merituulivoimaloita luvatulla tariffilla ei synny lainkaan, vaikka siinä veronmaksajat maksavat tuulivoiman tuottajalle tukiaista reilusti yli puolet nykyisestä sähkön tukkumarkkinahinnasta.

Tuulivoimapuhurien tyyntyminen on iskenyt myös maailman merkittäviin tuulivoimayhtiöihin. Esimerkiksi tanskalainen Vestas ja espanjalainen Gamesa ottivat finanssikriisistä raskaasti takkiinsa. Ne ovat saneeranneet rajusti toimintojaan ja esimerkiksi siirtäneet tuotantoa Kiinaan."

Tilastollista tietoa:

EWEA:n (The European Wind energy association) vuosiraportin 2010 mukaan EU:n alueella tuotettiin tuulella vain n. 5 % sähköstä. Siis valtavien ponnistelujen jälkeenkin muulla tavalla kuin tuulella tuotettiin edelleen 95 % sähköstä. Panostukset niin Saksassa kuin monissa muissakin keskisen Euroopan maissa tuulivoimaan ovat olleet massiiviset ja veronmaksajien kukkaroita rankaisevat. Siitäkin huolimatta tuulivoiman osuus on jäänyt pieneksi. Samalla tuulivoiman vastustus on paisunut jo kansanliikkeiksi. Kukaan ei halua rumentavia ja äänekkäitä tuulimyllyjä lähistölleen. Sama ilmiö on havaittavissa Suomessakin.

Suomessa vuonna 2010 tuulisähkön osuus oli 0,3 %. Muulla kuin tuulella tuotettiin siis 99.7 %. Meillä Suomessa aurinko- ja tuulienergian osuus tulee aina olemaan hyvin pieni, joskin olen sitä mieltä että kaikesta huolimatta niistä voidaan ottaa joitain sovellutuksia myös meille. Maamme sijainti maapallolla jo poistaa mahdollisuuden käyttää suurimittaisesti "Ranexin" mainitsemaa aurinkoenergiaa.

Vuonna 2010 tuulivoimaa asennettiin jo 10 % vähemmän kuin aiempina lähivuosina. Buumi alkaa taittua ja siitä syystä myös suomalaiset tuulivoimaloiden rakentajat ovat vaikeuksissa, kuten Niemelä hyvin kommentoi tuossa edellä asiaa.