Vetoomus Porlan vanhan kalanviljelylaitoksen alueen säilyttämiseksi Lohjalla

Ei mitään matkailukohteita,vaan toimiva laitos ja oppia kalanviljelyyn myös tuleville sukupolville.

Historiallista luontokohdetta ei saa hävittää

Lohja on suunnittelemattoman rakentamisen ja kaava-arkkitehtuurin keulakuvia sen negatiivisessa mielessä  ja Porlan tuhoaminen olisi piste I:n päällä. Lapsuuden maamerkeistä ei ole juuri mitään jäljellä ja täytyy sanoa että moni uudisrakennus olisi saanut jäädä rakentamatta. Kaunis järvi vailla kaunista rantaa ja kaupunki ilman arvoistaan ilmettä.

Lohjalla on tuhottu lyhyessä ajassa paljon historiaa. Esimerkkejä: Kalkki-Petterin kotitalo, linja-autoaseman vanha miljöö, ravirata, harjusta puhumattakaan. Nyt aiotaan purkaa historiallinen keksitehdas sekä eräs Suomen vanhimmista oppikoulutaloista. Samoin viimeinen keskustaan ulottuva harjun rinne terveyskeskuksen kohdalla aiotaan rakentaa! Jättäkää nyt edes Porla rakentamatta. Sivistystä toivotaan lisää kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja valtuustoon.

Ihmisen kädenjälki ei ole ollut Lohjan seudulla kovinkaan mairittelevaa viime vuosikymmeninä. Ollaan menty sieltä mistä aita on matalin. Halvalla tasapaksua ja harmaata toteutusta, joka on kaukana siitä mistä minä tunnistan vanhan kotikaupunkini. Mikä tekee siitä kauniin ja erityislaatuisen. Tuntuu että kaupunkisuunnittelua ei varsinaisesti edes ole. Tai ainakin tuntuu puuttuvan näkemys, kunnianhimo ja ymmärrys siitä, mikä tekee asuinympäristöstä viihtyisän ja terveen paikan ihmiselle.

Porla on ollut minulle tärkeä henkireikä. Ainutlaatuinen viipale aivan keskustan kainalossa, jonka takia ei ole tarvinut kauemmaksi lähteä rauhoittumaan ja ihastelemaan vesilintujen ja kasvuston ihmeitä. Siellä on viihtynyt monet ihmiset vauvasta vaariin, koska se on ollut paikka, mikä on yhdistänyt monia. 

Vaikka kasvava kaupunki tarvitsee lisää tilaa ihmisille ja yrityksille, on pidettävä huoli myös ympäristöstä ja yleisestä viihtyisyydestä. Kaupukia ei tule rakentaa umpeen. Myös isommissa kaupungeissa on paljon puistoja ja muita viheralueita, koska on ymmärretty sen tärkeys ihmisten hyvinvoinnissa. Kun nyt on tämänkaltainen kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde kyseessä, olisi erityisen tärkeää pitää siitä kiinni. Tehdä siitä vaikka matkailuvaltti. Osa isompaa kokonaisuutta, joka olisi meille kaikille yhteistä tilaa.

Tuskin tämänkaltaisia alueita enää tehdään, joten uskon sen arvon vain kohoavan tulevaisuudessa. Ja ne tulevat sukupolvet varmasti arvostavat tämän alueen säilyttämistä.

Kiitos.

Eikö enää kalanviljelyä harjoiteta vai eikö se kannata? Asiasta tietämättönä toivon kuitenkin, että alue säilytetään ja lammikot saavat olla kaunistamassa ranta-aluetta. Lammikot kyllä kaipaisivat ehostusta, mutta ehdottomasti ne pitää säästää kuten muukin ranta-alue kaikille. Alueen kehittämisestähän voisi pitää pienen avoimen kilpailun, jolloin tulisi esille varmasti monia mielenkiintoisia ratkaisuja sen parantamiseksi. Minun mielestäni asuinrakennukset eivät kuulu ranta-alueelle, koska ne ovat kaikkien yhteistä virkistysaluetta.

Porlan alueella sijaitsee suojeltu rantalehto ja lampi (19. Myllylampi, Ojamo, Porla III RN:o 1:37, Suiva RN:o 1:79, K VII T6 RN:o 1:102, Lill-Ojamo RN:o 1:137, 18.10.1993, luo 271, 1,7 ha, Lohjan kaupunki, rantalehto + lampi). Lohjan kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymässä taajamaosayleiskaavassa alue on merkattu SL-luonnonsuojelumerkinnällä, mutta samalla suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon virkistyskäytön tarpeet. Maankäyttö- ja rakennuslaissa merkinässä viitataan pykälään 128 "Maisematyölupa", jonka mukaan alueen muokkaaminen on luvan varaista.

Porlan läheisyydessä Aurlahden rantaan on osoitettu VL-1 rantapuisto Lohjan keskustan osayleiskaavassa. Puiston tarkoitus on toimia kaupungin keskustan jatkeena ja keskustaa palvelevana lähivirkistysalueena. 

Oman näkemykseni mukaan rantaviivan tulisi säilyä julkisena tilana varsinkin keskustan läheisyydessä ja myös ekosysteemipalvelujen tulisi olla kaikille lähtökohtaisesti avoimia. Asuntorakentaminen yksityistäisi keskeisellä paikalla sijaitsevan julkisen viheralueen sekä maisemallisesti arvokkaan järviseudun. Alueelle kohdistuu painetta toteuttaa hektistä suunnittelua eli toisin sanoen tuoda kaupungille lisää hyvätuloisia veronmaksajia korjaamaan taloustilannetta. Kuntien arvot muuttuvat yhä tavoiterationaalisemmiksi ja tavoitteena on ensisijaisesti tehdä tulosta/ saavuttaa asetettuja tavoitteita, kuten esimerkiksi kasvattaa kunnan verotuloja.

Lohjan kaupungin maisemallisesti tärkeimmät elementit ovat Lohjan harju ja järviseutu, joiden historia ulottuu aina Veiksel-jäätiköitymiseen asti. Porlan kalaviljelylaitoksen historia ulottuu 1900-luvun alkupuolelle. Viljelylaitos ei kuitenkaan ole oikeastaan minkäänlaisessa virkistyskäytössä ja täten sen voisi liittää osaksi rantapuistokokonaisuutta, joka voisi ulottua Liessaareen asti. Virkistysalueiden yksi oleenaisimmista laadun mittareista on nimittäin niiden käyttöaste. Alueen suunnittelussa tulisi kuitenkin ottaa huomioon ensisijaisesti luontoarvot, kuten lehtokasvillisuus ja sen arvokas lajisto. 

Nykytilassa alue tuntuu hieman puolijulkiselta tilalta, eivätkä lammikossa uiskentelevat yksittäiset monnit houkuta alueelle paikallisia saatika turisteja. Alueesta saisi aikaan eräänlaisen kaupunkikeitaan, mikäli se olisi yhteydessä  sekä rannan muuhun viheralueseen että palveluihin, joiden määrää tulisi lisätä.

Lohja ansaitsee luontoarvoja kunnioittavan rantapuiston, jonka luonne vaihtelee kaupunkipuistosta hiljaiseen rauhoittumiseen sopivaan alueeseen. Puistoa yhdistää rantaraitti, jonka varrelta löytyy kaupungin sykettä ravintoloiden yms. muodossa, harrastusmahdollisuuksia (vesi)urheilun, veneilyn ja uimarannan muodossa, sekä alkuperäistä kasvilisuutta vaaliva puistokokonaisuus.

Lohjan kaupungin toimenkuvaan ei kuulu kalankasvatus tai -jalostus. Kaupungin omistama maa-alue keskellä keskustaa on liian arvokas kalanviljelyyn, mutta puistoksi kaikkien lohjalaisten käyttöön sopii. Jotta valmista saadaan ahtaassa taloustilanteessa, pieni osa (vaikkapa neljännes) alueesta pitää myydä sopivalla rakennusoikeudella ja sillä rahalla tulee loppualueesta kunnostaa Lohjan keskuspuisto - esimerkiksi sellainen kuin Kotkan Sapokka, jota Porlan "suojelijat" niin mielellän käyttävät esimerkkinä.

Näin saadaan jotakin aikaiseksi ja nopeasti, etä me kuusikymppisetkin ehdimme vielä nähdä ja kokea. Tähän saakkahan aluetta on kaupungin omistyuksessa kehitetty 30 vuotta eikä mitään ole tapahtunut. Alue on edelleen pelkkää rämettä ja häpeäksi Lohjalle.

#20: -  

Alueelle on ehdottomasti rakennettava asuntoja ja mahdollisimman tehokkaasti. Saadaan alue johonkin järkevään ja tuottavaan käyttöön. Virkistysalueenakin se palvelisi vain pientä osaa kuntalaisista (lähinnä alueen naapurissa asuvia) eikä tuota kaupungille mitään. Päinvastoin aiheuttaa kuluja. Epärealistisilla suunnitelmilla saada turisteja "Virkistyspäivä Porlassa" -tyylisillä maailmoja syleilevillä hankkeilla ei todellakaan tämän kaupungin kassavajetta paikata.

Taloja vaan tilalle, ei mitään epätoiveikasta hihhulimatkailukeskusta!!!

Ei mitään virkistysaluetta keskelle kaupunkia, vaikka itse asiassa harjullahan on jo hyvät maastot virkistymiseen ja järvikin osoittain keskustassa. Kaikkien pitäisi varmaan päästä kävellen ja keskustaan virkistäytymään. Tuntuu ettei mikään riitä näille puistofanaatikoille.

Asuintaloja tai raskasta teollisuutta tilalle, onhan yksikin Mondi melkein keskustassa.