Jyväskylän lyseo tulee säilyttää
Ota yhteyttä adressin tekijään
Lukioista
Re: Re: Re: Re: Re: Re: Politiikan kielellä
#118: Myös Lyseon opettaja - Re: Re: Re: Re: Re: Politiikan kielellä Voijonmaan opettajilta tuli loistoehdotus. Yhdistetään kaksi ensimmäistä poika- ja tyttökoulua yhdeksi uudeksi lukioksi. Miksi pitää säästää vain tasa-arvon vastainen poikakoulu, varsinkin kun lukio on nykyisin vain tyttöjä varten.
Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Politiikan kielellä
#128: Näillä mennään - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Politiikan kielellä
Hetkinen. Jyväskylän lyseo on sekä poikia että tyttöjä varten. Eikö päättäjiä kiinnosta nuorten hyvinvointi? Nuoriso voi jo huonosti. Jättilukiot eivät edistä yhteisöllisyyttä. Vastuullisuutta päättäjille. Rahaa nuorisolle eikä tunneleihin ja parkkihalleihin.
Muun Suomen media on ollut harvinaisen hiljaa lukioverkkokeskustelusta, vaikka Jyväskylä on pilottikaupunki toisen asteen koulutuksen järjestämisestä koulutuskuntayhtymänä !
Onko Lyseon kohdalla kyse jonkinlaisesta salahankkeesta tyyliin Valtiontalo, jossa liioitellaan rakennuksen huonoa kuntoa ja saadaan remontointi vaikuttamaan erittäin kalliilta tai jopa mahdottomalta . Näillä perusteella voidaan sitten myydä ko. kiinteistö pilkkahintaan yksityisille sijoittajille .
Re:
Siitähän tässä juurikin on osaltaan kysymys.Tosin rakennusta ei osta kukaan yksityinen sijoittaja vaan maksu lankeaa joka tapauksessa meidän veronmaksajien maksettavaksi, mutta henkilökohtaisesta ainakin maksan ilomielin!
Niinkuin kirjastot
Re: Re: Hallinnon hölmöilyä
Mitä ihmeen säästöjä? Mistä ne tulee? Onko siellä Viitaniemessä jotain tiloja tyhjillään? Viitaniemen opettajatko niitä entisiä lyseon lapsukaisia jatkossa opettaa, jolloin lyseon opettajien palkkakulut jäävät säästöön? Missä ajassa 7 miljoonaa saadaan säästöön? Vuodessako? Heti ensimmäisestä vuodesta alkaenko vai joskus myöhemmin? Laskelmia tavaamattakin tajuaa, että suurimmat kustannuserät ovat tilat ja opettajien palkat. Niiden tarve taas on kiinni siitä, paljonko koulutettavia on. Jos luokkakoko ja tilaneliöt per koululainen pysyvät entisellään, merkittäviä säästöjä tuskin tulee.
Pari vuosikymmentä sitten VR laskeskeli Tampereella Hollon mutkan oikaisun tuomia säästöjä. Kun mutkassa ei tarvinnut enää jarruttaa, matka-aika Tampereelta Helsinkiin lyheni19 sekuntia. Kun sekunnit kertoi matkustajien määrällä, saatiin säästymään jo kokonaisia miestyövuosia. Koska uusi ratalinjaus vedettiin omakotialueen läpi, näiden merkkittävien säästöjen vuoksi toistakymmentä perhettä sai lähteä kodeistaan. Jokaisella Helsingin reissulla mietin, miten tällä kertaa käyttäisin sen 19 sekunnin ajansäästöni. 9 kertaa 10:sta sitä on kuitenkin turha miettiä, kun juna on joka tapauksessa myöhässä.
Jyväskylän lyseon puolesta
Seija Värre
Jyväskylän lyseo tulee säilyttää
Mervi Kovero-Ahia
Lyseossa 1963-70
Juhlimme lyseon 100v juhlaa 1958
Presidentti Kekkonen tuli juhlistamaan poikalyseon juhlallisuuksia.
Koulu oli järjestäytynyt juhlasaliin ja odotti presidentin saatumista.
Presidentin astuessa sisään koko koulun piti laulaa Keski-Sumen maakuntalaulua mutta
laulu sujui kehnonlaisesti. Presidentti totesi, että pojat otetaanpa tuo laulu uusiksi.
Kysyn vain nykyisiltä päättäjiltä, miksi kaikki vanha pitää kaataa?
Re: Juhlimme lyseon 100v juhlaa 1958
#139: ipi - Juhlimme lyseon 100v juhlaa 1958
Tänään Keskisuomalaisessa Tuula Peltonen kirjoittaa, että Suomessa opetetaan historiallis-yhteiskunnallisia aineita vähemmän kuin muissa maissa. Olisiko tämä yksi syy siihen, että niin monet poliitiikot eivät ymmärrä Jyväskylän lyseon asemaa suomenkielisen kulttuurin kehtona.
Re: Re: Re: Re: Adressi on rautaa
JYVÄSKYLÄ VALONTUOJA
(Sibelius), kuvataide (Gallen-Kallela), arkkitehtuuri(Saarinen, Sonck). Tämä päättäjien tulisi muistaa, kun Lyseon kohtalo ratkaistaan: kyse ei ole vain paikallisesta ilmiöstä, jonka paikallinen koulutoimi voi ratkaista virastotyönä, vaan koko Suomesta, sen sisämaasta, johon
perustuu Suomi-kuva ("Maa tuhatjärvinen"). Sitä, mistä me voimme olla ylpeitä globaalisti,
ei kannata kevytmielisesti tuhota.
Re:
#10: - Paremmin ei voi tata typerryttavaa suunnitelmaa vastustaa. Aikoina, jolloin keinotekoisia brandeja haetaan tyoryhmia myoten, ei osata katsoa kulttuurimme ja sivistyksemme lahteille. Itse olen ollut poissa Suomesta tana vuonna 20 vuotta, enka varmaankaan olisi omalle ammattialalleni niine kielievain lahtenyt, ellei juuri Jyvaskylan Lyseon rohkaiseva opetus sivistyneiden opettajien voimin olisi kannustanut siihen. Edes unissaan ei voisi kuvitella etta jossakin muussa eurooppalaisessa sivistysvaltiossa voitaisiin hylata konkreettinen ja todistusvoimainen kappale omaa merkittavaa historiaa jyvaskylalaiseen tapaan. Hyppyrimaki on hyppyrimaki, vaikka silla on kultaa huuhdottu. Suomenkielisen opintien avaaminen ei ollut talviurheilua, vaan pitka matka henkiseen, kulttuuriseen ja poliittiseen vapauteen.
Ismo Nykanen, toimittaja
YO Jyvaskylan Lyseo 1977 ja koulun oppilas v.1968-1977
Etela-Ranska
Re: Re:
Voitko tehdä jotakin, jotta asialle saadaan Suomessa valtakunnallisesti julkisuutta?
Lyseo on muutakin kun vain talo
Lyseo pitää säilyttää Jyväskylässä ja sen korkeatasoiset toimintaedellytykset tulee turvata.
Re: Lyseo on muutakin kun vain talo
#145: - Lyseo on muutakin kun vain talo
Lyseo tulee säilyttää. Kansakoulussa ja sittemmin peruskoulussa on opiskeltu niin, että todistus riittäisi pääsyyn Jyväskylän Lyseoon. Kaikki eivät siinä ole onnistuneet. Katkeroituneiden, kateellisten määrä on suuri. He tahtoivat tuhota, hävittää Lyseon, sen hengen ja koko rakennuksen. Mitään muuta järkisyytä tuolle tuhovimmalle ei näy, kuin kateus lyseolaisia kohtaan.
Re: Lyseo on muutakin kun vain talo
#145: - Lyseo on muutakin kun vain talo
Lukekaa suurJyväskylän lehdestä ke 1.2.2012 kirjoitus "Lyseo on Jyväskylän historiallisin brändi". Erkki Fredrikson puhuu asiaa. Lyseon rakennus on upea - siis vanha osa!
Re: Re: Lyseo on muutakin kun vain talo
Kannattaa lukea myös Lepistön ajatukset tämän päivän keskarista. Lyseo voimakas puolustaminen on kääntynyt Lyseota vastaan. Aivan kuten Haaviston hypettäminen on kääntynyt Haavistoa vastaan.
Lyseo ei ole pelkkää paikallispolitiikkaa, vaan arvokas pala maailmaa
| This discussion has been closed. |
Re: Säästäjä
#121: Hallituksen jäsen - Säästäjä
Onko niin, että keskitysleirilukioita vastustavat eivät saa ääntään kuuluville mediassa? Eikö Keskisuomalainen, Hesari, radio
ja TV julkaise jättilukioiden vastustajien kannnaottoja?