ASTRID THORSIN IDEOIMA UUSI ULKOMAALAISLAKI HYLÄTTÄVÄ!

Hoo Koo
P-Suomi

#476 Tähän on siis tultu


Realismi ja realistisuus katsotaan tänä päivänä rasismiksi. Voihan hel***.
Kyllä Mäki-Ketelä tekee niin arvostettavaa työtä tällä hetkellä, senhän on jo yli 27 000 suomalaista huomannut. Jos joku, niin Astrid ja Halonen ovat nyt rasisteja, omaa kansaansa kohtaan.
Samu Klaus
Kotka

Tässä myös hieno kuva ja täysin manipuloitu lopputulos.

http://nikobox.com/4chans/YLE-20090203.PNG
Paula Mattila
VLA

#479 ARRRGH!


Nyt pisti kyllä...suututtamaa! oon kihissy kiukusta jo kun kuulin tästä maahanmuuttaja laista.
Jouko Lilja
SALO

#480 H-hetki lähestyy (17.2.2009)


Nyt pitää alkaa lyömään rumpua kovemmin. Ensi viikolla ennakkotietojen mukaan tapahtuu adressin luovutus. Olisi hyvä juttu jos vielä sitä ennen paukkuisi 28 000 nimen raja. Ainakin "muumilimun" ohi pitää päästä listalla.
Juha Mäki-Ketelä
Adressin tekijä

#481 Pieni sanakirja


Kiitos taas kaikille saamastani postista.

Näyttää vahvasti siltä, että äänemme alkaa kuulua mediassa. Tämän olen päätellyt siitä, että olen saanut viime päivinä lukuisia yhteydenottoja, joissa on pyydetty erilaisia neuvoja, vinkkejä, lähteitä yms. mielipidekirjoituksiin, joita lehdet ovat jo luvanneet julkaista. Hienoa, olkaa edelleen aktiivisia!

Tein tällaisen ”sanakirjan”, jossa esittelen mielestäni keskeisiä käsitteitä tähän maahanmuuttoon liittyen. Näitä voitte vapaasti käyttää. Kaikki asiat ovat tälläkin kertaa totta. Lähteet löydätte ”sanakirjan” lopusta.

Päivittelen tätä ”sanakirjaani” sitä mukaa, kun uusia juttuja tulee mieleen. Vinkkejä, ehdotuksia yms. otetaan ilolla vastaan!

Jos ja kun tulee jotain spesiaalimpaa kysyttävää, niin sitten vain kysytte minulta. Autan mielelläni. Meilihän on: jmakiketela@gmail.com

Mukavaa viikonloppua kaikille!


*****


KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ

PAKOLAINEN GENEVEN PAKOLAISSOPIMUKSEN MUKAAN

• Henkilö, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja kieltäytyy palaamasta sinne, koska hän pelkää joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen johdosta.

• YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi sotaa tai luonnonkatastrofia pakenevat eivät ole pakolaisia.



TOISSIJAINEN SUOJELU

• Henkilö, joka ei täytä pakolaisaseman saannin edellytyksiä, voi hakea toissijaista suojelua.

• Edellytyksenä on että hän ei voi palata kotimaahansa, koska hänellä on perusteltu aihe pelätä joutuvansa kärsimään vakavaa ja perusteetonta haittaa, jollaista voi olla esimerkiksi kidutus, epäinhimillinen tai halventava kohtelu, kuolemantuomio, teloitus tai hakijan elämää koskeva uhka, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta. Mielivaltaista uhkaa puolestaan voi aiheuttaa kansallinen tai kansainvälinen aseellinen konflikti.



HUMANITAARINEN SUOJELU

• EU:n direktiivi ei tätä vaadi. Kyseessä on siis täysin suomalaisten virkamiesten keksintö.

• Myönnetään henkilölle, joka ei ole oikeutettu pakolaisasemaan eikä toissijaiseen suojeluun. Humanitaarisen suojelun saamiseen riittää, että hakijan kotimaassa on
o levottomuuksia tai
o ihmisen aiheuttama ympäristökatastrofi tai
o luonnonmullistuksen aiheuttama ympäristökatastrofi tai
o kansainvälinen aseellinen selkkaus tai
o maan sisäinen aseellinen selkkaus tai
o huono tai vaikea ihmisoikeustilanne tai
o huono turvallisuustilanne tai
o huono humanitaarinen tilanne tai
o vastaavat olosuhteet.

• Humanitaarisen suojelun perusteella turvapaikanhakijalle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa, jos maasta poistamisen esteen arvioidaan olevan pitkäaikainen.

• Humanitaarisen suojelun antaminen ei edellytä hakijaan henkilökohtaisesti liittyviä syitä, esimerkiksi henkilökohtaista vainoa. Humanitaarisen suojelun saamiseksi riittää pelkästään jo se, että saapuu tietystä maasta tai tietyltä alueelta. Tällaisia ”hyväksyttäviä” maita on maailmassa tälläkin hetkellä kymmeniä.

• Toisin kuin usein kuulee väitettävän, kyseinen suojelukategoria ei ole ollut laissa ”jo kymmenet vuodet”, kuten tästä voitte itse helposti todeta:

Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2008 vp

”Koska toissijaisen suojelun käsite on sisällöltään suppeampi kuin ulkomaalaislain mukainen suojelun tarpeen käsite, ehdotetaan ulkomaalaislakiin lisättäväksi uusi kansainvälisen suojelun kategoria, humanitaarinen suojelu.

Näin kansainvälisen suojelun käsitteeseen ehdotetaan Suomessa kuuluvaksi turvapaikka, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu”.



TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

1. Tekniikan akateemisten liitto TEK:

”Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia osaajia ja työntekijöitä eli työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa – ei korvaamaan sitä.”


2. Kohonen, A. Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa. Suomen Pankki. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 6.11.2007:

”jos maahanmuutto efektiivisesti kasvattaa kohdemaan työpanosta, on siinä silloin kyse työperäisestä maahanmuutosta. Kapeammin määriteltynä kyse on ainoastaan työluvan saaneista maahanmuuttajista”.


3. Kunnat. net – kuntatiedon keskus:

”työperusteinen maahanmuutto on tärkeää sekä työvoiman saannin että osaamispohjan vahvistamisen kannalta”.

”Suomen maahanmuuttopolitiikassa korostui 1990-luvulla humanitaarinen maahanmuutto, joka oli pääosin pakolaisten vastaanottoa, inkeriläisten paluumuuttoa ja perhesiteisiin perustuvaa maahanmuuttoa. Tällä vuosikymmenellä työperusteinen maahanmuutto on noussut tärkeään asemaan”.


PERHEENYHDISTÄMINEN

• Euroopan unionin toiminta. Tiivistelmät lainsäädännöstä:

”Perheenyhdistämistä voivat hakea kolmansien maiden kansalaiset, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa jossakin jäsenvaltiossa ja joilla on todellinen mahdollisuus jäädä maahan pysyvästi.

Sen sijaan direktiiviä ei sovelleta sellaiseen kolmannen maan kansalaiseen, joka on hakenut pakolaisaseman tunnustamista ja jonka hakemuksesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä tai jolle on myönnetty tilapäinen suojelu. Sitä ei myöskään sovelleta Euroopan unionin kansalaisen perheenjäseniin”.

• Oikeus perheenyhdistämiseen koskee seuraavia henkilöitä:
o perheenkokoajan aviopuoliso
o perheenkokoajan ja hänen aviopuolisonsa alaikäiset lapset, mukaan luettuina lapset, jotka on adoptoitu (alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä määriteltyä täysi-ikäisyyden rajaa nuorempi ja joka ei ole naimisissa).

• Jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä, joissa oikeus perheenyhdistämiseen ulotetaan kattamaan myös seuraavia henkilöitä:
o ensimmäisen asteen sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa
o täysi-ikäiset naimattomat lapset
o avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö.

• Jäsenvaltio voi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, ja sairausvakuutus.

• Samoin voidaan edellyttää, että hänellä on vakaat tulot, jotka riittävät sekä perheenkokoajan omien että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)

• Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)

• Perheenkokoajalta voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)



DUBLININ SOPIMUS
ULKOASIAINMINISTERIÖ, Eurooppa-osasto:
”pääperiaatteena on, että jossakin EU:n jäsenvaltiossa tehdyn turvapaikkahakemuksen tutkii vain yksi valtio.

Vastuunjakojärjestelmän mukaan vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä kuuluu sille valtiolle, jolla on ollut merkittävin osuus turvapaikanhakijan tulossa jäsenvaltion alueelle tai hänen oleskelussaan siellä, esimerkiksi myöntämällä hänelle viisumin.

Lisäksi jos henkilö on hakenut turvapaikkaa jostakin jäsenvaltiosta (…), se jäsenvaltio, jossa ensimmäinen turvapaikkahakemus on tehty, on velvollinen ottamaan hakijan takaisin”.



ANKKURILAPSI

• Lapsi, joka lähetetään toiseen maahan hakemaan turvapaikkaa. Tavoitteena on myöhemmin yhdistää koko perhe kohdemaassa ankkurilapsen saamaa oleskelulupaa hyödyntäen.

• Alun perin termi "Anchor Babies" tarkoitti lapsia, jotka syntyivät Yhdysvalloissa laittomasti maassa oleskeleville naisille. Nämä lapset saivat syntyessään Yhdysvaltain kansalaisuuden. Tämä puolestaan mahdollisti sen, että lapsen koko perheen sai maahanmuuttoluvan sekä myöhemmin Yhdysvaltain kansalaisuuden.



RASISMI ELI ROTUSYRJINTÄ

• ihmistä kohdellaan epätasa-arvoisesti tai syrjitään pelkästään siksi, että hän kuuluu johonkin tiettyyn rotuun (biologisten rotujen olemassaolo on kiistelty asia ja siitä vallitsee monia erilaisia käsityksiä).



KRITIIKKI ELI ARVOSTELU

• Arvostelu tai kritiikki on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely.

• Maahanmuuttokritiikki = arvioidaan, tutkitaan, pohditaan ja määritellään maahanmuuttoa ja erilaisia siihen liittyviä ilmiöitä.



Lähteet:

Tapanainen: Turvaa etsimässä - Perustiedot pakolaisuudesta.
http://www.ihmisoikeudet.net/siirtolaisuus/geneven-pakolaissopimus

Euroopan unionin toiminta. Tiivistelmät lainsäädännöstä:
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l33176.htm

Euroopan unionin toiminta. Tiivistelmät lainsäädännöstä:
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l33118.htm

http://www.tek.fi/index.php?id=322

http://www.bof.fi/NR/rdonlyres/66444AD8-C757-48BC-B411-4819010209F5/0/BoF_Online_13_2007_Kohonen.pdf

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;121;43719

Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2008 vp
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_7_2008_p.shtml

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 26/2008 vp
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpvm&${BASE}=utpvm&${THWIDS}=0.5/1233937385_117069&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TUNNISTE_E_107_2004_fi.html

http://www.numbersusa.com/content/files/pdf/Hrifa.pdf

http://www.childline.org.uk/Info/Pages/Racism.aspx

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvostelu

Juha Mäki-Ketelä
Adressin tekijä

#482 Laskeva allekirjoitusten määrä


Olen tässä illan mittaan saanut yhteydenottoja, joissa kysytään, miksi allekirjoitusten määrä vähenee koko ajan.

Syynä on yksinkertaisesti se, että poistan tässä parhaillaan allekirjoituksia, joiden todenperäisyyttä en pysty varmistamaan. Esimerkiksi kaikki tyyliin Jenny S, Toni L tai Keijo K. saavat kyytiä. Harmi vaan, sillä tiedän, että suurin osa niistä on todellisia allekirjoituksia, mutta allekirjoittajat eivät ole Ajatuspoliisin pelossa uskaltaneet laittaa koko nimeään näkyviin.

Mutta ei auta. Haluan tämän adressin olevan asiallinen, ei kuten esim. tuo "pahin kilpailijamme" muumilimu-adressi. Jos en väärin muista, niin lähes koko natsi-Saksan johtokööri on käynyt allekirjoittamassa sen. En tiennytkään, että natsit tykkäävät muumilimpparista. Toisaalta, olihan Aatuvainaa jonkun sortin vegaani tms.
Juha Päivärinta
Elimäki

#483 Kouvolan seudun maahanmuutto-ohjelma


Tämähän löytyy osoitteesta:
http://pomo.tsl.fi/projektit/moks/pdf/Kouvolan%20seudun%20maahanmuutto-ohjelma%202007.pdf

Sieltä löytyy kivaa tietoa. Humanitaarista maahanmuuttoa ja inkerinsuomalaisten maahanmuuttoa kehitetään ottamalla vuosittain 30 pakolaista ja 50 inkerinsuomalaista paluumuuttajaa. Valtion laskennalliset korvaukset 75 000 euroa.

Perustetaan maahanmuuttokoordinaattorin määräaikainen toimi ja asetetaan
seudullinen maahanmuuttotoimikunta. Kustannukset 47 600 euroa.

Huvittavinta tässä on, että suurin osa luvuista oli kuitattu kommentilla "haetaan projektirahaa", "määräraha talousarvioon", "erillisen sopimuksen mukaan". Minkä sopimuksen mukaan? Täh?

Ohjelmasta näkee hyvin kuinka hirveästi näihin ohjelmiin varataan rahaa. Perustetaan toimikuntia, juodaan kahvia, maksetaan kulukorvauksia, perustetaan projekteja yms. Kuka tämän maksaa?

Juha Mäki-Ketelä
Adressin tekijä

#484 Adressin luovutus perjantaina 13.2.


Adressin luovutusajankohta on nyt varmistunut: pe 13.2. kello 12 Eduskunnassa.

Tarvitsisin mukaan sessioon pari reipasta henkilöä, jotka omistavat videokameran. Heidän tehtävänään olisi vetää adressin luovutus ja tilaisuuteen mahdollisesti liittyvät keskustelu yms. talteen. Laitan tallennetta sitten myöhemmin Youtubeen yms.

Tilaisuus olisi ehdottomasti saatava talteen "meikäläisten" toimesta, sillä pidän enemmän kuin todennäköisenä, että valtamediaa ei paikalla ainakaan ihan tungokseen asti saavu. Olennaista on, että itse kuvaamalla saisimme tämänkin asian esitettyä julkisuudessa totuudenmukaisessa valossa.

Halukkaille vielä tiedoksi, että jos lähdet mukaan, tarkoittaa se käytännössä sitten ns. kaapista ulostuloa. Eli kaikki paikalla olijat tietävät sinun osaavan ajatella omilla aivoillasi ja että olet rohkea, etkä pelkää epämääräisiä natsikortteja heiluttelevia fanaatikkoja.

Huomioi siis tuo seikka, ettei tule sitten mitään kalkkiviivoilla puihinvetoja. Tämä on vakava asia!

Palkkioksi tarjoan sinulle kahvit. Suurin palkkio on kuitenkin rajusti kasvava sisäisen vahvuuden tunne, tunne siitä, että olet tehnyt jotain tärkeää ja mielekästä!

Laita meiliä, jos olet valmis leikkiin:

jmakiketela@gmail.com
Juha Mäki-Ketelä
Adressin tekijä

#485 Adressi sulkeutuu 17.2.


Eduskunta äänestää lakiesityksestä tiistaina 17.2. Tämän jälkeen suljen adressin, joten siihen asti sen voi vielä allekirjoittaa. Tämä projekti päättyy siis 17.2.

Kansanedustajien äänestyskäyttäytyminen sekä heidän ennakkoon antamat vastauksensa liittyen äänestykseen ilmestyvät äänestyksen jälkeen mahdollisimman pian nettisivuilleni juhamakiketela.info (sivut eivät ole vielä auki).

Seuraavaksi keskityn kovempiin haasteisiin eli poliittisen läpinäkyvyyden lisäämiseen kansalaisten keskuudesssa. Siitä lisää lähiaikoina
Ari Lindberg
Salo

#486 No perhana


Olisin tullut paikalle enemmän kuin mielelläni kuvaamaan tuon adressin luovuttamisen, mutta ikävä kyllä olen Sveitsissä matkoilla juuri tuona ajankohtana. Meikäläisen huonoa tuuria.

Kiitoksia ja onnea Juha Mäki-Ketelä, että olet nähnyt näin paljon vaivaa tämän tärkeän asian eteen ja viet asian kunniakkaasti loppuun asti.
Mika Sevón
Lohja

#487 No voi hitto


enhän mä millään pääse tuohon aikaa Hesaan, oon töissä silloin, eikä mulla tosin ole kameraakaan.... :(
Hoo Koo
P-Suomi

#488 Hengessä mukana


J. Mäki-Ketelä, HooKoon lähipiiri on täältä pohojosesta käsin hengessä mukana.
Juha Mäki-Ketelä
Adressin tekijä

#489 Kiitos kannustuksesta!


17.2. alkaa sitten uudet kujeet, mutta suunnilleen samoissa aihepiireissä mennään....

Hoo Koo: oletkos se sinä, ketä arvelen? SILLE Jutulle voi tulla näkyvyyttä, eräs taho on varsin kiinnostunut siitä.
Hoo Koo
P-Suomi

#490 Aivan oikein


Minähän se olen...Asiahan ei vanhene, joten otahan yhteyttä sitten kun ehdit.
Juha Mäki-Ketelä
Adressin tekijä

#491 LEHDISTÖTIEDOTE


UUDEN ULKOMAALAISLAIN HYLKÄÄMISTÄ VAATIVAN ADRESSIN LUOVUTUS

Luovutan keräämäni, uuden ulkomaalaislain hylkäämistä vaativan adressin eduskuntaryhmien edustajille perjantaina 13.2. kello 12.00. Paikkana on Eduskuntatalon lähetystöjen vastaanottotila.

Adressin on allekirjoittanut jo yli 28 000 kansalaista. Allekirjoitusten kerääminen jatkuu vielä tiistaihin 17.2. asti, jolloin Eduskunta äänestää lakiesityksestä.

Keskeisintä ja samalla myös vaarallisinta ulkomaalaislakiehdotuksessa on sisäministeriön keksimä humanitaarisen suojelun käsite. Lakiuudistuksen perusteluina käytetty direktiivi 2004/83/EY ei tunne lakiesityksen sisältämää humanitaarista suojelua lainkaan vaan se on täysin suomalaisten virkamiesten keksintö. Humanitaarista suojelua ei sidottaisi henkilöön vaan kokonaisten maiden huonoon turvallisuustilanteeseen. Jos turvapaikan saamiseen riittää tietty lähtömaa, kuka tahansa ko. maasta tuleva pääsee Suomeen. Vaarallista tämä on siksi, että maailmassa on kymmeniä maita, joissa on humanitaarisen suojelun löysät kriteerit täyttävä ”huono turvallisuustilanne”. Suomi ei pystyisi ottamaan vastaan edes murto-osaa näiden maiden kansalaisista. Ei edes nousukaudella saati nykyisessä taantumassa. Esimerkiksi Ruotsissa on siirrytty käytäntöön, jossa turvapaikanhakijalla on velvollisuus todistaa todella olevansa turvapaikan ja suojelun tarpeessa.

Kuten eri mediat ovat meille viime viikkoina kertoneet, on suomalainen maahanmuuttopolitiikka ajautumassa nopeasti täydelliseen kaaokseen. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden lisääntymisen vuoksi Suomen vastaanottokeskukset ovat tupaten täynnä ja niitä joudutaan laajentamaan. Rahaa tähän ei ole varattu käytännössä lainkaan. Myös jo maassa olevien maahanmuuttajien kotoutuminen ei ole sujunut odotetusti, esimerkiksi maahanmuuttajien työttömyys on huomattavasti valtaväestön työttömyyttä korkeampaa.

Juha Mäki-Ketelä
Juha Mäki-Ketelä
Adressin tekijä

#492 PÄIVITETTY MAAHANMUUTTOSANASTO


KESKEISET KÄSITTEET

ULKOMAALAINEN
• Henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.


MAAHANMUUTTAJA
• Maahanmuuttaja on maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka kuvaa kaikkia eri perustein muuttavia ihmisiä.

• Maahanmuuttajia ovat ihmiset, jotka asettuvat asumaan esimerkiksi Suomeen vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Maahanmuuttajia ovat siis kaikki ulkomailta muuttajat, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin.


PALUUMUUTTAJA
• Henkilö, joka on asunut pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson synnyinmaansa rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin synnyinmaahansa.

• Suomessa paluumuuttaja -käsitettä käytetään entisistä ja nykyisistä Suomen kansalaisista sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä eli inkerinsuomalaisista, joilla on suomalainen syntyperä.


TURVAPAIKKA
• Valtion myöntämä suoja sen alueelle paenneelle ulkomaalaiselle.


TURVAPAIKANHAKIJA
• Henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Suomessa turvapaikanhakijalle voidaan myöntää pakolaisstatus tai oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella. Hakijalle voidaan myöntää oleskelulupa myös yksilöllisestä inhimillisestä syystä tai tilapäinen oleskelupa.

• Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon.

• Sen sijaan turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa) tai humanitaarisin perustein (esim. kotiinpaluu mahdoton aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin takia).

• Turvapaikkahakemus voidaan jättää tutkimatta, jos
1) hakija on saapunut turvallisesta turvapaikkamaasta, jossa hän olisi voinut saada turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella ja jonne hänet voidaan palauttaa,
2) hakija voidaan lähettää toiseen EU-valtioon, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä (vertaa Dublinin sopimus, sivu 5.).


PAKOLAINEN GENEVEN PAKOLAISSOPIMUKSEN MUKAAN

• Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta ihminen määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle on täytynyt myöntää pakolaisen asema eli pakolaisstatus.
• Pakolaisuuden edellytykset määritellään Geneven pakolaissopimuksessa. Sopimusta kutsutaan myös Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n pakolaissopimukseksi.

• Henkilö, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja kieltäytyy palaamasta sinne, koska hän pelkää joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen johdosta. Tämä pelon on oltava perusteltua.

• YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi sotaa tai luonnonkatastrofia pakenevat eivät ole pakolaisia.


KIINTIÖPAKOLAINEN
• Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa.

• Suomen valtio määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Vuonna 2008 Suomen pakolaiskiintiö on 750. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä.


TOISSIJAINEN SUOJELU
• Henkilö, joka ei täytä pakolaisaseman saannin edellytyksiä, voi hakea toissijaista suojelua.

• Edellytyksenä on että hän ei voi palata kotimaahansa, koska hänellä on perusteltu aihe pelätä joutuvansa kärsimään vakavaa ja perusteetonta haittaa, jollaista voi olla esimerkiksi kidutus, epäinhimillinen tai halventava kohtelu, kuolemantuomio, teloitus tai hakijan elämää koskeva uhka, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta. Mielivaltaista uhkaa puolestaan voi aiheuttaa kansallinen tai kansainvälinen aseellinen konflikti.

• Toissijainen suojelu voidaan lakkauttaa, jos toissijaisen suojelun myöntämiseen johtaneet olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siinä määrin, ettei suojelua enää tarvita.


HUMANITAARINEN SUOJELU
• Myönnetään henkilölle, joka ei ole oikeutettu pakolaisasemaan eikä toissijaiseen suojeluun. Humanitaarisen suojelun saamiseen riittää, että hakijan kotimaassa on
o levottomuuksia tai
o ihmisen aiheuttama ympäristökatastrofi tai
o luonnonmullistuksen aiheuttama ympäristökatastrofi tai
o kansainvälinen aseellinen selkkaus tai
o maan sisäinen aseellinen selkkaus tai
o huono tai vaikea ihmisoikeustilanne tai
o huono turvallisuustilanne tai
o huono humanitaarinen tilanne tai
o vastaavat olosuhteet.

• Humanitaarisen suojelun perusteella turvapaikanhakijalle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa, jos maasta poistamisen esteen arvioidaan olevan pitkäaikainen.

• Humanitaarisen suojelun antaminen ei edellytä hakijaan henkilökohtaisesti liittyviä syitä, esimerkiksi henkilökohtaista vainoa. Humanitaarisen suojelun saamiseksi riittää pelkästään jo se, että saapuu tietystä maasta tai tietyltä alueelta. Tällaisia ”hyväksyttäviä” maita on maailmassa tälläkin hetkellä kymmeniä.

• Uuden ulkomaalaislain välttämättömyyden perusteluna käytetty EU-direktiivi 2004/83/EY ei tätä vaadi. Kyseessä on siis täysin suomalaisten virkamiesten keksintö.

• Toisin kuin usein kuulee väitettävän, kyseinen suojelukategoria ei ole ollut laissa ”jo kymmenet vuodet”, kuten tästä lausunnosta voi helposti todeta:

Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2008 vp

”(…) ehdotetaan ulkomaalaislakiin lisättäväksi uusi kansainvälisen suojelun kategoria, humanitaarinen suojelu. Näin kansainvälisen suojelun käsitteeseen ehdotetaan Suomessa kuuluvaksi turvapaikka, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu”.


OLESKELULUPA
• Oleskeluluvalla tarkoitetaan valtion jollekin tietylle henkilölle myöntämää määräaikaista tai pysyvää lupaa asua valtionsa alueella.

• Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan esim. suojelun tarpeen perusteella tai humanitaarisin perustein.


TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO
1. Siirtolainen
• Henkilö, joka muuttaa pysyvästi asumaan toiseen maahan.
• Siirtolaisella tarkoitetaan sekä maahanmuuttajaa että maastamuuttajaa.

2. Siirtotyöntekijä
• Henkilö, joka siirtolaisen tavoin hakeutuu toimeentulon hankkiakseen toiseen maahan, mutta ei asetu sinne kuitenkaan pysyvästi.

Muutama lausunto työperäisestä maahanmuutosta:

1. Tekniikan akateemisten liitto TEK: ”Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia osaajia ja työntekijöitä eli työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa – ei korvaamaan sitä.”

2. Kohonen, A. Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa. Suomen Pankki. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 6.11.2007: ”jos maahanmuutto efektiivisesti kasvattaa kohdemaan työpanosta, on siinä silloin kyse työperäisestä maahanmuutosta”.

3. Kunnat. net – kuntatiedon keskus:”työperusteinen maahanmuutto on tärkeää sekä työvoiman saannin että osaamispohjan vahvistamisen kannalta (…) Suomen maahanmuuttopolitiikassa korostui 1990-luvulla humanitaarinen maahanmuutto, joka oli pääosin pakolaisten vastaanottoa, inkeriläisten paluumuuttoa ja perhesiteisiin perustuvaa maahanmuuttoa. Tällä vuosikymmenellä työperusteinen maahanmuutto on noussut tärkeään asemaan”.

4. Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2007, sivut 2, 17, 18: ”maahanmuuton painopiste on siirtynyt nimenomaan työperäiseen maahanmuuttoon”.

”Vähemmistövaltuutetulle tulleet työelämää koskevat yhteydenotot ovat koskeneet esimerkiksi maahanmuuttajien vaikeuksia löytää työtä Suomessa”.

”Työpaikka löytyy helpommin matalapalkka-alojen tehtävistä, eikä tietä eteenpäin näistä ns. sisääntuloammateista paremmin palkattuihin tehtäviin avaudu”.

”Työvoimapulasta ei ilmeisesti kaikilla toimialoilla ole vielä tullut sellaista ongelmaa, että yritysten olisi tarvinnut pohtia ratkaisumalleja kielen oppimiselle työn ohessa”.


KOTOUTTAMINEN
• Suomen laissa kotouttaminen määritellään "maahanmuuttajan yksilölliseksi kehitykseksi, jossa hän pyrkii osallistumaan työelämään ja yhteiskunnan toimintaan sekä samalla säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa".

• Tällä hetkellä virallinen kotouttamisjakso on kolmen vuoden pituinen, jaksoa voidaan erityistapauksissa pidentää.


PERHEENYHDISTÄMINEN
• Tiivistelmä Euroopan unionin lainsäädännöstä:

”Perheenyhdistämistä voivat hakea kolmansien maiden kansalaiset, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa jossakin jäsenvaltiossa ja joilla on todellinen mahdollisuus jäädä maahan pysyvästi.

Sen sijaan direktiiviä ei sovelleta sellaiseen kolmannen maan kansalaiseen, joka on hakenut pakolaisaseman tunnustamista ja jonka hakemuksesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä tai jolle on myönnetty tilapäinen suojelu. Sitä ei myöskään sovelleta Euroopan unionin kansalaisen perheenjäseniin”.

• Oikeus perheenyhdistämiseen koskee seuraavia henkilöitä:
o perheenkokoajan aviopuoliso
o perheenkokoajan ja hänen aviopuolisonsa alaikäiset lapset, mukaan luettuina lapset, jotka on adoptoitu (alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä määriteltyä täysi-ikäisyyden rajaa nuorempi ja joka ei ole naimisissa).

• Jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä, joissa oikeus perheenyhdistämiseen ulotetaan kattamaan myös seuraavia henkilöitä:
o ensimmäisen asteen sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa
o täysi-ikäiset naimattomat lapset
o avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö.

• Jäsenvaltio voi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, ja sairausvakuutus.

• Samoin voidaan edellyttää, että hänellä on vakaat tulot, jotka riittävät sekä perheenkokoajan omien että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)

• Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)

• Perheenkokoajalta voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)


DUBLININ SOPIMUS
Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-osasto:

”pääperiaatteena on, että jossakin EU:n jäsenvaltiossa tehdyn turvapaikkahakemuksen tutkii vain yksi valtio.

Vastuunjakojärjestelmän mukaan vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä kuuluu sille valtiolle, jolla on ollut merkittävin osuus turvapaikanhakijan tulossa jäsenvaltion alueelle tai hänen oleskelussaan siellä, esimerkiksi myöntämällä hänelle viisumin.

Lisäksi jos henkilö on hakenut turvapaikkaa jostakin jäsenvaltiosta (…) se jäsenvaltio, jossa ensimmäinen turvapaikkahakemus on tehty, on velvollinen ottamaan hakijan takaisin”.

Pakolaisneuvonta ry.:

” EU-maat ovat ns. Dublin-asetuksessa sopineet siitä, mikä maa on velvollinen tutkimaan turvapaikkahakemuksen, jos hakija on ollut useassa EU-maassa (tai esimerkiksi Norjassa). Jos selviää, että henkilö on hakenut turvapaikkaa esimerkiksi Ruotsista ennen Suomeen tuloaan, hänet yleensä lähetetään Ruotsiin turvapaikanhakuprosessiin”.


ANKKURILAPSI
• Lapsi, joka lähetetään toiseen maahan hakemaan turvapaikkaa. Tavoitteena on myöhemmin yhdistää koko perhe kohdemaassa ankkurilapsen saamaa oleskelulupaa hyödyntäen.

• Alun perin termi "Anchor Babies" tarkoitti lapsia, jotka syntyivät Yhdysvalloissa laittomasti maassa oleskeleville naisille. Nämä lapset saivat syntyessään Yhdysvaltain kansalaisuuden. Tämä puolestaan mahdollisti sen, että lapsen koko perheen sai maahanmuuttoluvan sekä myöhemmin Yhdysvaltain kansalaisuuden.


RASISMI ELI ROTUSYRJINTÄ
• ihmistä kohdellaan epätasa-arvoisesti tai syrjitään pelkästään siksi, että hän kuuluu johonkin tiettyyn rotuun (biologisten rotujen olemassaolo on kiistelty asia ja siitä vallitsee monia erilaisia käsityksiä).


KRITIIKKI ELI ARVOSTELU
• Arvostelu tai kritiikki on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely.

• Maahanmuuttokritiikki = arvioidaan, tutkitaan, pohditaan ja määritellään maahanmuuttoa ja erilaisia siihen liittyviä ilmiöitä.




Lähteet:

http://www.ihmisoikeudet.net/siirtolaisuus/geneven-pakolaissopimus

http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l33176.htm

http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l33118.htm

http://www.tek.fi/index.php?id=322

http://www.bof.fi/NR/rdonlyres/66444AD8-C757-48BC-B411-4819010209F5/0/BoF_Online_13_2007_Kohonen.pdf

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;121;43719

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_7_2008_p.shtml

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpvm&${BASE}=utpvm&${THWIDS}=0.5/1233937385_117069&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TUNNISTE_E_107_2004_fi.html

http://www.numbersusa.com/content/files/pdf/Hrifa.pdf

http://www.childline.org.uk/Info/Pages/Racism.aspx

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvostelu

http://www.ofm.fi/intermin/vvt/home.nsf/files/vuosikertomus_fi_2007/$file/vuosikertomus_fi_2007.pdf

http://www.pakolaisneuvonta.fi/files/Pakolaistietoa_toimittajille.pdf

http://www.pakolaisneuvonta.fi/?lid=35〈=suo
http://www.pakolaisapu.fi/faq/termit_tutuiksi/

Juha Mäki-Ketelä
Adressin tekijä

#493 AJANKOHTAINEN KAKKONEN 17.2.


Olen mukana seuraavassa ohjelmassa:

Ajankohtainen kakkonen: MAAHANMUUTTOILTA TV2 tiistaina 17.2. klo 21 - 23.15

Olen hyvin iloinen siitä, että TV-2 / Ajankohtainen kakkonen suo minulle mahdollisuuden osallistua tähän tärkeään keskusteluun.

Yllätyin varsin positiivisesti nähtyäni osallistujalistan. Suhtaudunkin varsin toiveikkaasti siihen, että tämä ohjelma olisi siinä mielessä historiallinen, että ensimmäistä kertaa voitaisiin puhua kiihkottomasti asiaa faktoihin tukeutuen.

Ei siis sitä perinteistä ideologista huutoa, päälle puhumista ja rasistiksi / fasistiksi / natsiksi jne. syyttämistä. Ei puolin eikä toisin.

Toivottavasti fiilikseni vastaavat näitä odotuksiani myös lähetyksen jälkeen.

Vakaa pyrkimykseni on rauhallisesti ja asiallisesti, mutta tiukasti edustaa asiaamme. Kaikessa toiminnassani pyrin siihen, ettei kenenkään teidän yli 28000 allekirjoittajan tarvitse hävetä sitä, että olette adressin allekirjoittaneet.

Monet tätä maahanmuuttokeskustelua seuranneista ovat olleet viime aikoina suivaantuneita median toimintaan. Silti ehdotan, että ei tuomita ohjelmaa ja toimitusta etukäteen, vaan tehdään johtopäätökset sitten vasta ohjelman lopputekstien jälkeen.

Olen tehnyt "kotitehtäväni" perusteellisesti ja huolellisesti, siitä voitte olla huoleti. Kiitos minua asiassa prepanneille tahoille.

*****

Tässä YLE:n tiedote ohjelmasta:
Maahanmuutto lisääntyy ja kotouttaminen takkuaa. Mikä on Suomen ulkomaalaispolitiikan linja?
Saako Suomesta turvapaikan liian helposti? Viime vuonna Suomeen tuli lähes 4000 turvapaikanhakijaa ja tästä vuodesta ennakoidaan uutta ennätystä.

Suomella on etsikkoaika välttää vanhojen vastaanottomaiden virheet muuttajien kotouttamisessa. Kuinka pitkälle muuttajan pitää sopeutua ja mihin saakka muuttajien tapoja pitää suvaita?

Ohjelman juontavat Salla Paajanen ja Jyrki Richt.

Keskustelijat:
• Työministeri Tarja Cronberg (vihr.)
• ulkomaalaislakiadressin kokoaja Juha Mäki-Ketelä
• politiikan tutkija Iivi Anna Masso
• Suomen somaliliiton puheenjohtaja Said Aden
• Maassa maan tavalla –yhdistyksen puheenjohtaja Freddy van Wonterghem
• kirjailija Anja Snellman
• Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen
• Tampereen Islamin Yhdyskunnan puheenjohtaja Mustafa Kara
• kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok.)
• naapuruussovittelija Suzana Abenet
• konservatiivipuolueen aktiivi Veikko Vallin
• Sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen
• pakolaislakimies Husein Muhammed
• ihmisoikeustoimittaja Maila-Katriina Tuominen
• vastaanottokeskuksen työntekijä Regassa Birri
• opiskelija Ikram Dirir
• toimittaja Lilli Earl

Hoo Koo
P-Suomi

#494 kaverit huolissaan


Hoo Koon lähipiiri huolissaan, kun edustus tv:ohjelmassa on vähintäänkin kyseenalainenen, paitsi, J. Mäki-
Ketelä.Eikö sinne saada esim. joku työtön suomalainen, asunnoton, leipäjonossa elävä... onko suomalaisella vähemmistövaltuutettua.
Ernesti Hemmingvei
Suomi

#495 Ei hyvältä näytä


Kokoonpano vaikuttaa kovin mmahanmuuttomyönteiseltä.
Ehkä ohjelman tarkoitus onkin saada suomalaiset vakuuttuneeksi maahanmuuton välttämättömyydestä.
Juha Mäki-Ketelä
Adressin tekijä

#496 Ei heitetä vielä kirvestä kaivoon


Tunnen näet useammankin noista keskustelijoista, ja voin todeta, että porukassa on varsin realistisia ja järkeviä tyyppejä. Useampikin kaveri on ennestään tuttu, monessakin mielessä...

Tehdään kokonaisarvio sitten ohjelman jälkeen!
Hoo Koo
P-Suomi

#497 Ei oo tarkoitus


Ei tarkoitus ole lannistaa, tietenkään! Ja siihen me uskotaan Hoo Koon lähipiirissäkin, että J. M-K hoitaa homman kotiin. Hienoa, että ylipäätään keskusteluun on huomioitu adressin "Isä".
Pasi Louhivuori
Helsinki

#498 Vain yksi on joukosta poissa


Miksi Astrid Thors ei ole mukana puolustamassa sydämenasiaansa ja suojattejaan? Onko Thorsia edes pyydetty mukaan? Jos on, Thors lieneekin huonon kielitaitonsa vuoksi kieltäytynyt suomenkielisestä keskustelusta. Mukana näyttää nimien perusteella olevan seitsemän ”maahanmuuttajataustaista”, jotka uskaltavat kuitenkin tulla mukaan suomenkieliseen keskusteluun.

Keskustelijoita on aivan liikaa – puolet vähemmän riittäisi aivan hyvin. Muutama ”aktiivi” riittää tarvittaessa kääntämään keskustelun pois aiheesta ja haluamaansa suuntaan.

Jatkona otsikolle: missä on tavallinen kadunmies? Eikö tavallisen kansalaisen, jolla ei ole mitään kytköksiä puoleen tai toiseen, mielipide kiinnosta? Mukana on 17 keskustelijaa, joilla kaikilla on jonkinlainen intressi asiassa, mutta ei puolueetonta tavallista kansalaista, joka joutuu lopulta kaiken maksumieheksi.
Timo Kohvakka
Helsinki

#499 Ulkomaalaislaki ja maanpuolustus


Tahtoisin kiinnittää huomiota muutamaan yhteisvaikutuksellaan Suomen turvallisuuden vaarantavaan lainkohtaan. Nämä yhdessä eivät ole voimassa, mutta tätä pakettia kohtaan hallitus osoittaa kovaa kiinnostusta.

-Viisumivapaus Venäjän ja Suomen välille
-Totaaliasekielto
-Uusi ulkomaalaislaki
-Maan vapaa osto-oikeus muille kansallisuuksille

Nyt on tulossa kova lama, joka poikkeaa edellisistä siinä, että se on maailmanlaajuinen. Monet maat tulevat kokemaan taloudellisen katastrofin. Ajatellaan pelkästään sitä, että myös Venäläisiä kohtaa ankeat ajat, ja heidän toimeentulotasonsa romahtaa radikaalisti. Tällöin he voivat tulla rajan yli suoraan Suomeen ilman suuria kustannuksia pelkällä passilla. Me emme voisi humanitäärisiin syihin vedoten heitä käännyttää, vaan joutuisimme ottamaan kaikki sisään. Suomi venäläistyisi hyvin nopeasti. Näin meidät voitaisiin alistaa valvontaan ilman varsinaista sotaa. Mikäli meiltä lisäksi kerätään aseet sitä ennen pois, olisimme erittäin huonossa asemassa omassa maassamme. Sotilaallisesti on tärkeää että kansalaiset omistavat aseita. Tämä on tärkeää etenkin pienissä maissa. Jos kansa on aseeton, maa on helppo valloittaa nopeasti hyvin pienillä joukoilla ja pitää myös hallinnassa. Myös hyökkäyksen kynnys laskee jos maa on aseistamaton. Valtiolle olisi kaikkein halvinta maanpuolustusta ohjata kansalaiset omatoimiseen aseenkäsittelyyn ja aseiden hankkimiseen. Nyt kun Yhdysvallat on kadottamassa otteensa maailman johtopallilta, on Venäjälle avautunut pelipaikka. Heidän olisi jopa järkevää tukea tälläistä valloitusta valtion puolestakin. Tämä pitäisi lainsäädännössä ottaa huomioon.

Näiden lakien yhteiset vaikutukset huomioiden, ihmettelen miksi päättäjämme ajavat näitä ulkopuolisille tahoille hyödyllisiä lakeja eteenpäin. En usko ettei sotilaalliset ja muutkin turvallisuusasiantuntijat ole huomanneet tätä riskiä ja informoineet myös päättäjiä tästä.
Timo Oksanen
Helsinki

#500 YLEn tämänpäiväisestä uutisesta


http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/rasististen_ryhmien_maara_internetissa_kasvaa_542276.html

Alla uutinen siinä muodossa kun minä sen ehdin näkemään, sekä uutinen sen jälkeen kun siihen oli löydetty uusi kuva.

http://img5.imageshack.us/img5/9908/yleaa5.jpg

On se vaan jännä.

Kommentoi adressia