VR:n hinnankorotusta vastaan

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista VR:n hinnankorotusta vastaan.

Olavi Mäkinen
Kouvola

#1 Joustavuutta

02.01.2009 11:37

Joustavuutta hinnoitteluun. Uusia lipputyyppejä käyttöön.

Esim. Ruotsissa
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/ulkomaat/joustohinnoittelu-ruotsin-rautateille/65834

Esim. Sveitsissä http://www.kalevatravel.fi/matkapaketit/junamatkat/fi_FI/sveitsi/

Enemmän matkustajia - edullisemmat yksikköhinnat.

Ykkösluokan vaunuja voitaisiin "pienentää". Kalliiksi käy Vr:lle kun 1-2 ihmille on varattu kokonainen vaunu käyttöön.
Tuukka Juvonen
Kirkkonummi

#2 Korotukset tulevat vain maksaville asiakkaille

05.01.2009 14:55

Todella suuri osa ainakin nuorista käyttää junaa ja myöskin metroa ostamatta lippua. Käytän kumpaakin kulkuvälinettä pari kertaa kuussa edestakaisiin matkoihin Kirkkonummi-Helsinki-välillä. Ostan aina lipun, mutta tähän mennessä lippu on tarkastettu vain kaksi tai kolme kertaa.
Peppi Miettinen
Joensuu

#3 Hmm

09.01.2009 14:59

Tuukka Juvonen, tuo ei kyllä päde ainakaan pidempiin matkoihin, kuten usein kulkemaani Joensuu-Helsinki -väliin, joilla liput tarkastetaan aina, ja joilla hinnatkin kirpaisevat huomattavasti pahemmin.

Ja uskoisinpa myös, että joukkoliikenteen hintojen järkevöityessä pummimatkustajatkin vähenisivät. Ainakin nämä, jotka sitä tekevät "aatteellisesti", nimenomaan tuota hintapolitiikkaa vastustaakseen.
Jouni Jokela
Kirkkonummi

#4

09.01.2009 19:43

" Veronmaksajina Suomen valtiolle meidän on vaikea hyväksyä valtion omistaman VR:n hintapolitiikkaa." Tähän asti voisin allekirjoittaa.

Mutta, mutta, tieliikenteeltä kerätään n. 6500-7000 miljoonaa euroa veroina valtion kassaan, silti tienpitoon annetaan vain n. 850 miljoonaa euroa.

Raideliikenteeltä kerätään veroina 21 miljoonaa euroa, mutta sille annetaan n. 502 miljoonaa euroa radanpitoon. Laiva- ja lentoliikenne tuo valtiolle jonkin verran enemmän tuloja kuin kuluja.

Raideliikenteelle työnnettävä rahamäärä on täysin käsittämätön, jos sitä vertaa rahalla ylläpidettävän infran arvoon, rataverkon tasearvo on vain n. 3000 Miljoonaa, jolloin raideliikenteelle vuosittain syötettävä rahamäärä vastaa sitä että 300 000 Euron asuinhuoneiston vastikkeet olisivat 50 000 Euroa vuodessa tai 4150 Euroa kuukaudessa! Pelkät tiehallinnon omistamat sillat ovat tasearvoltaan koko rataverkkoa kalliimpia.

Mihin tuo RHK:n saama runsas raha sitten menee?

Mm. Juuri äsken on alkanut koko Suomen kannalta ”merkittävä” hanke jossa Tornio-Kolari rataosuutta tullaan parantamaan 86 Miljoonalla eurolla. Tällä rataosalla liikkuu huimat 65 000 matkustajaa vuodessa! Siis 32 000 ihmistä käy Kolarin-junalla Lapissa vuosittain. Tätä voi verrata vaikka Levin 20 000 vuodepaikkaan. Rahtia tuolla rataosalla liikkuu 287 000 tn, pääasiassa varmaan puutavaraa. Tuon valtavan tavaramäärän voi kuljettaa vuoden aikana vaikka investoimalla seitsemään (7) rekka-autoon.

Tiehallinnon vähistä rahoista ei kyllä löydy 82 Miljoonaa Kehä I:lle leppävaaraan, vaan Espoo joutuu lainamaan tuon rahan valtiolle, jotta Kehä-I:stä Leppävaarassa päivittäin ajavat n. 58 000 autoa ja 4000 rekkaa eivät enää kovin montaa vuotta joutuisi jonottamaan tuossa tukossa olevassa tienkohdassa.



RHK on suunnitellut käyttävänsä mm. Seinäjoki- Oulu välin ”palvelutason nostoon” n. 800 miljoonaa Euroa tulevina vuosina. Rataosalla kulkee päivittäin keskimäärin n. 2600 matkustajaa. Tiehallinto ei todennäköisesti löydä budjetistaan vieläkään rahoja VT 51:lle välille Kivenlahti-Kirkkonummi koska n. 70 Miljoonaa v. 2000 Kustannustasolla puuttuu. Tietä päivittäin käyttävät n.20 000 autoilijaa joutuvat siis jatkossakin jonottamaan. Tuskin on varaa korjata KEHÄ III:n ruuhkiakaan, koskapa rahaa tarvittaisiin niinkin paljon kuin n. 108 miljoonaa v. 2006 kustannustasolla. Täälläkin jonottaa siis jatkossakin päivittäin vain hieman yli 60 000 autoa.

Entä jos asiat olisivat toisin?

Tilastollisesti tarkasteltuna jokaisen kaukoliikenteen junan voisi matkustajamäärien perusteella korvata kahdella (2) linja-autolla ja jokaisen lähiliikenteen junan kolmella (3) linja-autolla. Tällä arvovalinnalla palvelutaso paranisi vuorotiheyden kaksin- kolminkertaistuessa ja energiaakin säästyisi keskimäärin n. 10 miljoonaa diesel-litraa vastaava määrä.

RHK:lta säästyvällä rahamäärällä voisi lähes poistaa ajoneuvoveron, jolloin useammilla olisi varaa oman auton omistamiseen ja ekologiseen matkustamiseen, -eli lyhintä tietä suoraan sinne minne itse on menossa, eikä sinne mihin ihmiset keskimäärin menevät. Rahamäärällä voisi myös kymmenkertaistaa uusiutuvien energiamuotojen tuen, silloin sähköjunaliikennekin voisi joskus tulevaisuudessa oikeasti olla ekologinen kulkumuoto. Nythän näin ei ole, koska uusiutuvaa sähköntuotantoa on vasta n. 16% kaikesta käytetystä sähköstä.

Ehkä oikeudenmukaisinta ja ekologisinta olisi kuitenkin käyttää rahat tieliikenteen ruuhkien poistoon, ainakin parin vuoden ajan ja vasta sitten alkaa tuhlata niitä muualle. Verothan eivät tässä maassa varmaan alene.

Eikä junaliikennettä silti lopettaa kannata, Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen radat voisi siirtää YTV:lle tai HKL:lle. Nykyisellä rataverkolla tapahtuvat tavarankuljetukset voivat myös jatkua. Malmin, kuitupuun, tukkien, paperin, raudan ja öljyn kuljetuksia ei varmasti tarvitse tukea, eivätkä ne edes tarvitse palvelutason tai nopeuden nostoja. Niitä voidaan kyllä viedä pidemmillä junilla vähän hitaamminkin. Myös rataverkon kunnossapito järkevöityisi, siis halpenisi, kun korjaustyöt voidaan sovittaa teollisuuden varastojen mukaan ilman henkilöliikenteen aiheuttamia aikataulupaineita. Samalla radalla voi silti kulkea ne yöjunat lappiin hiihtolomaviikoilla ja ruska-aikaan. Tosin Kolarin radankorjauksen pelkillä korkokuluilla voitaisiin ostaa lentoliput kaikille rataosan junamatkustajille välille Hki-Kittilä. Tällöin ”junalipun” hinnan voisi tuolla osuudella pudottaa nollaan! On siis kallista ylläpitää joukkoliikennettä, kun ne liikennöivät joukot puuttuvat.

Haette 500 000 allekirjoittajaa, tämä ei ole realistista koska VR:llä ei ole edes niin paljon matkustajia kaukoliikenteessä; Matkoja tehdään jotain 13 Miljoonaa vuodessa, mutta kun yksi työmatkaaja tekee n. 420 matkaa vuodessa niin eihän teitä ole edes kuin 300 000 tuhatta.

Jos välttämättä haluatte mennä junalla niin maksakaa edes itse kulunne!

Sören Nyman
Adressin tekijä

#5

11.01.2009 22:47

Jouni Jokelalla on sen verran raskas kommentti tässä keskustelussa, että adressin luojana tunnen tarvetta vastata siihen. Minun täytyy myöntää, että en ole perehtynyt tilastoihin yhtä syvälle kuin Jokela, mutta täytyy kyllä sanoa, että asiat olevat ilmeisesti huonommin kuin olisin uskonut.

Yksittäisten hankkeiden kustannuksia en lähde kommentoimaan, vaan pidän tämän kommentin yleisemmällä tasolla. Haluan kuitenkin väittää, että raideliikenteen investoinnit ovat pitkällä tähtäimellä, eikä niitä voi suoraan verrata tieliikenteen investointiin. En kuitenkaan väitä, että kaikki raideliikenteen investoinnit olisivat järkeviä.

Voimme todeta, että olemme molemmat sitä mieltä, että raideliikenteen hyödyntäminen on liian vähäistä siihen nähden, kuinka taloudellisesti raskas infrastruktuuri tämä on. Mutta siihen yksimielisyytemme ilmeisesti loppuu – minä olen sitä mieltä, että matkustajamäärä olisi nostettava radikaalisti, ja sinä olet sitä mieltä, että VR:n tulisi luopua henkilöliikenteestä pitkillä etäisyyksillä, yöjunia lukuun ottamatta.

Väität, että siirtyminen paikasta A paikkaan B tapahtuu ekologisesti tehokkaimmin omalla autolla sen takia, että näin taitettu matka on lyhin. Otatko sitten huomioon, että yhtä junamatkustajaa kohti käytetään ainoastaan 20-25 % siitä energiamäärästä, mikä auto kuluttaa? Eikö se sinun mielestäsi vaikuta ekologisuuteen? VR:n ekologisuuteen vaikuttanee myös se, että tämän vuoden alussa siirrytään käyttämään ainoastaan uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä.

Vastauksena loppukommenttiisi haluan kertoa, että tämän adressin tarkoitus ei ole se, että raideliikenne tulisi valtiolle kalliimmaksi. Päinvastoin uskon että lippuhinnan alentaminen vaikuttaisi sen verran paljon matkustajamäärään, että se maksaisi loppujen lopuksi itsensä takaisin. Nyt matkustajamäärä todennäköisesti kääntyy laskuun kun kilpailukyky yksityisautoiluun nähden on olennaisesti huonontunut. Tämä on minun mielestäni erittäin harmillista.
Jouni Jokela
Kirkkonummi

#6 Junaliikenteen ekologisuus on myös harhaa.

12.01.2009 13:48

On yleinen harhakäsitys että junaliikenteen energiankulutus on vain 20-25% autoliikenteen vastaavasta. Tämä harha syntyy siitä, kun sähkön tuottamisen hyötysuhdetta ei huomioida rehellisesti.

Oheisesta linkistä löytyy vertailu muihin liikennevälineisiin:

http://plaza.fi/moottori/ajankohtaista/raitiovaunun-ylivertaisuus-on-kupla#kommentit

Juna puuttuu sieltä, mutta jos tutkit VR:n sivuilta huomaat että juna kuluttaa 0,5 MJ energiaa/matkustaja-km, siis 0,14 kWh/hlö-km siis 40% metroa enemmän.
Lue tuo moottori-lehden linkki niin huomaat että junan kulutus on "keskitasoa" eikä todellakaan noin alhainen kuin luulet.


Sören Nyman
Adressin tekijä

#7 Kommentit #4 ja #6 perustuvat virheellisiin tietoihin

17.01.2009 13:13

Toisin kuin Jokela väittää, sähköjunan sähkönkulutus on keskimäärin 0,07 kWh/hkm, eikä 0,14 kWh/hkm (energiankulutus matkustajaa ja kilometriä kohti). Tämä perustuu siis tilastollisiin matkustajamääriin, eikä optimaaliseen tilanteeseen, missä juna olisi täynnä ihmisiä.

Jos tämän haluaa muuttaa muotoon litraa dieseliä sadalla kilometrillä, tämä vastaa sähköntuotannon häviöitä huomioimatta 0,7 l/100km. Primäärienergiaa laskiessa voidaan käyttää Suomen sähköntuotannon keskimääräistä hyötysuhdetta 53,2%, jolloin sähköjunan primäärienergiankulutus vastaa 1,3 l dieseliä per 100km.

Jokainen voi sitten verrata tämän luvun oman auton kulutukseen. Minä väitän edelleen, että juna kuluttaa matkustajaa kohti vain 20-25% henkilöauton kuluttamasta energianmäärästä.

Nämä tiedot perustuvat VTT:n laatimaan LIPASTO-sivustoon (lipasto.vtt.fi). Kiitoksia VTT:lle ja Kari Mäkelälle siitä, että meillä on yksiselitteistä tietoa eri liikennemuotojen energiankulutuksesta käytössämme.
Jouni Jokela
Kirkkonummi

#8 Tiedot ovat VR:n tilastoista

17.01.2009 22:29

Junaliikenteen energian kulutus on keskimäärin 0,14 kWh/hkm vaikka sähköjunan energiankulutus olisikin keskimäärin vain 0,07 kWh/hkm (1,3 l/hkm) Iso osa tyhjistä junista taitaa edelleen liikkua Dieselillä. Henkilöautolla voi päästä lukemaan 1,04 l/hkm, lisäksi henkilöautolla pääsee varmasti suorempaa, eli lyhyemmillä kilometreillä määränpäähänsä. 1,3 ei ole 20-25% 1,04:stä, vielä vähemmän 2,6 on 20-25% 1,04:stä.
Tietysti voidaan kinastella loputtomiin erilaisista autonkäyttötavoista ja sähköntuotannon marginaalipäästöistä. Se ei kuitenkaan muuta tosiasiaa mihinkään; matkustaminen aiheuttaa likimain saman suuruiset päästöt liikennevälineestä riippumatta.

Tästä voimme palata takaisin pääasiaan eli rahaan. Laskin jo, että kolarin radan remontin (86 Milj.) korkokuluilla (4,3 milj.) voisi ostaa kaikille ao. rataa matkustaville lentoliput välille helsinki-kittilä.

Entäs Seinäjoki-Oulu väli, 800 miljoonaa aiotaan käyttää 2600 päivittäisen matkustajan hyväksi! Tämä tarkoittaa pelkkinä korkoina 42 Euroa/matka. VR:n Matkahaun mukaan Seinäjoki-Oulu välinen matka maksaa Intercity 55 junalla 45 Euroa. Kokonaiset kolme euroa näyttäisi siis jäävän muihin kuin rataosan korkokuluihin. Kolmella eurolla pitäisi siis maksaa tuon matkan henkilökunnan palkat, energia, kalustokulut, jne,,, Ja on kai näilläkin investoinneilla jokin kuoletusaika?

Hiukan perusteluita kaipaisin tuollekin 800 miljoonan investoinnille, jota voi verrata vaikka ympäristöministeriön 316 miljoonan vuosibudjettiin, tai energiapolitiikkaan varattuun 63 Miljoonaan euroon. Jos luonto-arvoihin halutaan panostaa uskon rahan vaikuttavan tehokkaammin tuota kautta.


Vesa Engström
Espoo

#9 Hieman Faktaa

18.01.2009 04:33

Jouni kirjoittaa kyllä hyviä juttuja, mutta yhdessä asiassa menee aivan täysin metsään. Kolari-Kemi rataa ei korjata matkustajaliikenteen takia, vaan se liittyy kaivosinfraan. Pajala-Kolari alueella on rakenteilla yhteensä 3 isohkoa rautamalmikaivosta, rikastamo ja rautapellettitehdas. Olessaan täydessä tuotannossa n.2015 tulevat kaivokset/tehtaat tuottamaan niin paljon malmia/rautapellettiä, että niiden kuljetus tuplaa Suomen koko rataverkolla kuljetetut rahtitonnit (jotka muuten eivät ole ihan vähäiset nytkään). Pelletit kuljetetaan tehtaalta Kolarista Tornioon/Kemiin, jossa ne joko käytetään terästehtailla tai laivataan eteenpäin. Kaivosten tulo on niin merkittävä asia koko läntiselle Lapille, että tuo investointi on ihan perusteltu.

Mutta kyllähän tuollaiset Seinäjoki-Oulu radan satojen miljoonien kunnostukset ihmetyttävät, kun "metropolialueella" ei meinata saada yhtä kehätietä rakennettua ja muita kunnostettua, tai muutettua Suomen vilkkaimmin liikennöityä 2-kaistaista tietä (kt51 välillä Espoo-Kirkkonummi) moottoritieksi.
Sören Nyman
Adressin tekijä

#10

18.01.2009 16:36

Minun mielestäni ei ole järkevää verrata junaliikenteen keskimääräistä energiankulutusta optimaalisesti kuormattuun, moderniin dieselhenkilöautoon. En ole missään tapauksessa väittänyt että tämä vaihtoehto olisi paljon junaa huonompi, mutta valitettavasti tämä ei vastaa todellisuutta. Jos Jokelalla on joku hyvä menetelmä edesauttaa "kimppakyytiä", niin kehotan häntä tositoimiin.

Jos kerran käytät optimaalisia arvoja yksityisautoilun puolesta, niin käytä sellaisia myös junaliikenteelle. Ne arvot olisivat jotain aivan muuta kuin tilastolliset, ja tämän adressin tarkoituksena on nimenomaan ohjata kehitystä siihen suuntaan. Näin ratainvestointienkin kustannukset matkaa kohti pienenisivät.
Jouni Jokela
Kirkkonummi

#11 Kolarin radasta,

19.01.2009 12:02

Tiedän kyllä tuosta Northland resources inc. kehittämästä hankkeesta. Mutta minusta tässäkin mennään silti väärässä järjestyksessä. Tuo reipas 80 Miljoonaa on nyt törsätty tuohon rataan. Entä jos tämä jo vuosikymmeniä tiedossa ollut malmio ei aukeakkaan vielä 50 vuoteen?
Tuo kaivostoiminnan liikkeelle lähtö on aina sen verran rauhallista, että tarvittavat radat ehditään kyllä rakentaa silloin kun niitä oikeasti tarvitaan. Kuten Talvivaaraankin.

80 Miljoonaa euroa on kuitenkin n. 40 Euroa/veronmaksaja. Tämänkin rahan olisi voinut investoida johonkin kannattavaan.

Raideliikenteelle työnnettävä rahamäärä on täysin käsittämätön, jos sitä vertaa rahalla ylläpidettävän infran arvoon, rataverkon tasearvo on vain n. 3000 Miljoonaa, jolloin raideliikenteelle vuosittain syötettävä rahamäärä vastaa sitä että 300 000 Euron asuinhuoneiston vastikkeet olisivat 50 000 Euroa vuodessa tai 4150 Euroa kuukaudessa! Pelkät tiehallinnon omistamat sillat ovat tasearvoltaan koko rataverkkoa kalliimpia.

Teoriassa voimme siis rakentaa koko rataverkon uudestaan rahamäärällä jonka nyt käytämme seitsemässä (7) vuodessa kannattamattoman junaliikenteen tukemiseen! Se ei siis ole mikään peruuttamaton menetys jos joku kannattamaton rata suljetaan tai puretaan pois. Velaton valtio on minusta parempi perintö jälkipolville, kuin valtio joka on täynnä "Neuvostoliittolaista"-infraa.

Miksiköhän meillä on niin kovat verot?

Vesa Engström
Espoo

#12 Älä puhu itseäsi pussiin

19.01.2009 22:39

Kumma ettet mainninnut sitten perimmäistä syytä kolarin radan kunnostukseen kun sen ensimmäisen kerran mainitsit, vaan kirjoitit näin:

"Mm. Juuri äsken on alkanut koko Suomen kannalta ”merkittävä” hanke jossa Tornio-Kolari rataosuutta tullaan parantamaan 86 Miljoonalla eurolla. Tällä rataosalla liikkuu huimat 65 000 matkustajaa vuodessa! Siis 32 000 ihmistä käy Kolarin-junalla Lapissa vuosittain. Tätä voi verrata vaikka Levin 20 000 vuodepaikkaan. Rahtia tuolla rataosalla liikkuu 287 000 tn, pääasiassa varmaan puutavaraa. Tuon valtavan tavaramäärän voi kuljettaa vuoden aikana vaikka investoimalla seitsemään (7) rekka-autoon."

Jos kerran tiesit kaivoshankkeesta, mikset maininnut, vaan arvelet että rahti on "varmaan" puutavaraa. Googlella voi peitellä omaa tietämättömyyttä, mutta vaan tiettyyn rajaan asti.

Ensinnäkään, tuota rahaa ei ole vielä käytetty, vaan radan kunnostaminen aloitetaan 2009/2010, ja aikaa kunnostus vie parisen vuotta. (radan tekeminen piti alkaa vasta 2011, mutta sitä aikaistettiin elvytystoimena)
Kysehän tuolla alueella ei ole yhdestä kaivoksesta, vaan alueelle on tulossa 3. Näistä ensimmäinen on jo toteutusvaiheessa, toinen on tulossa. Kolarin puolella oleva kaivos on vielä piirrustuspöydällä, mutta sen suunnittelu etenee. Kaivosten toteutuminen on lähes varmaa. Kolarin kaivoksen avautuminen viivästynee hieman finassikriisin takia, mutta kaikenkaikkiaan projekti on niin pitkällä, ettei sitä tulla perumaan.
Nämä eivät ole mitään mututietoja, sillä projektin yksi vetäjistä on lähisukulaiseni.

Olet kyllä oikeassa monessa asiassa, mutta kannattaisi myöntää, että on järkevää investoida myös rataverkkoon, silloin kun se on perusteltua. Kun palvellaan vientiteollisuutta, on järkevää panostaa infraan, myös rataverkkoon.
Jouni Jokela
Kirkkonummi

#13 Kiitos keskustelusta,

19.01.2009 23:35

Ensinnäkin kiitos keskustelusta, se vaatii useamman osapuolen edetäkseen.

Kirjoitin ensimäisessä viestissä "Eikä junaliikennettä silti lopettaa kannata,,," lue tuo kappale uudelleen.

linkistä
http://www.rhk.fi/?x31161=2066002
voit tarkistaa milloin rahan polttaminen kolarin radalla alkoi. RHK perustelee tätä investointia seuraavasti "Uusimisella turvataan rataosan nykyisen henkilö- ja tavaraliikenteen toimintaedellytykset." Nykyinen rahti on varmaan puutavaraa koska kaivosta ei ole vielä avattu.
Miksi minun pitäisi siis huomioida tulevaisuudessa alkava kaivoshanke mikäli kritisoin ensisijaisesti VR:n henkilöliikenteen järjetöntä rahankäyttöä. Malmijunia voidaan ajaa vaikka öisin 40 km/h, jolloin tasoristeysten poistot ja sen sellaiset puuhastelut menettävät merkityksensä.

Googlesta löytää tosiaan helposti kaikkea, en kyllä löytänyt tähän sen parrakaan "kivasti murtaen" suomea puhuneen kaverin nimeä jonka pitämän esitelmän tästä kaivoshankkeesta olin kuulemassa. Kaikkea hyvää vain tuolle hankkeelle. Tuokaan hanke ei silti nouse tai kaadu tuon radanpätkän vuoksi.

Enkä silti ole lyötänyt googlella tai muutenkaan mitään tolkkua tuohon RHK:n polttamaan rahamäärään. Auttakaa nyt joku!
Erityisesti henkilöliikenteen ylläpito vaikuttaa Suomessa järjenvastaiselta. Tekniikka&talous lehdessä oli hauska 20-vuotta vanha uutinen jossa liikenteen asiantuntijat olivat tuominneet pendolino liikenteen kannattamattomaksi Rooman ja Milanon välillä. Olisi siis todella hauska nähdä ne laskelmat joilla se on saatu kannattavaksi Seinäjoki-Oulu välillä, tai ylipäätään Suomessa.

Ja kyllä, on järkevää investoida infraan, etenkin taantumassa. Kaikkien investointien tulee kuitenkin olla kannattavia. Näitä kannattaviakin kun on toteuttamatta jonoksi asti. Talvivaaraankin rakennettiin rautatie hyvin nopeasti, kun se ensin havaittiin kannattavaksi.
Teemu Niiranen
Tuusula

#14 Arki käyttäjä

20.01.2009 03:39

Kyllä nuo pienetkin hinnan korotukset VR:n lähi- että kaukoliikenteessä pitemmällä aika välillä huomaa rahapussissa. Ja varsinkin aktiivisesti junaa käyttävät.
Teemu Niiranen
Tuusula

#15 Lisäys

20.01.2009 03:41

Piti vielä lisätä että kohta lähiliikenne on halvempi kulkea pummilla (maksamatta lippua) joka tietenkin hinnan laskemisen sijaan nostetaan tarkastusmaksu taivaisiin.
Jouni Jokela
Kirkkonummi

#16 Aika hyvin on adressi tavoittanut ihmiset.

28.01.2009 23:58

Adressin on nyt allekirjoitanut n. 7 400 ihmistä.
Jos kuvitellaan, että he kaikki ovat ihmisiä jotka käyvät junalla toissä, niin voidaan tehdä seuraava laskutoimitus:

7400 ihmistä x 220 työpäivää x 2 matkaa/ työpäivä = 3 256 000 junamatkaa/vuosi on allekirjoittanut tämän adressin!

Seinäjoki-Vaasa väliä käyttää 360 000 matkaa/vuosi
Seinäjoelta-pohjoiseen 1210 000
Orivedeltä-pohjoiseen 850 000
Mikkelistä-pohjoiseen 595 000
Parikkalasta-pohjoiseen 330 000
Yhteensä: 3 345 000 matkaa/vuosi

Oheisesta linkistä voitte tarkistaa matkustajamäärät (sivu 35/pdf sivu 37)

http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/eb0624aaf202612cb308db29bc1619b5/1233170274/application/pdf/2239274/srt08.pdf

Voidaanko siis todeta, että jo yli puolen Suomen junankäyttäjät ovat allekirjoittaneet tämän adressin?

Vertailun vuoksi; 4-tiellä Jyväskylästä-Äänekoskelle kulkee n. 3 650 000 ajoneuvoa vuodessa. Huhu kertoo, että joissain autoissa on nähty useampikin matkustaja.

Ja vielä; Kaukoliikenteessä tehtiin vuonna 2007 n. 13 000 000 matkaa, jos kuvitellaan että tavaraliikenne ja pks-lähiliikenne on kannattavaa, eikä sitä tarvitse tukea kilpailussa raskaasti verotettua autoliikennettä vastaan, niin voidaan laskea että jokainen tehty matka maksoi veronmaksajille n. 38 Euroa.

Jos kaikki nämä matkat olisivat työmatkaliikennettä, niin n. 29 500 kansalaistamme saisi vuodessa n. 16 720 Euron työmatka-avustuksen!

Todellisuudessa yksikköhintoja tietysti hiukan korjaa se tosiasia, ettei tavaraliikenne ja lähiliikennekkään ole kannattavaa, vaan ne käyttävät osan tuosta tuhlatusta kokonaissummasta. Onkohan tämä sitten iloinen asia?

Miksiköhän minä edelleen kaipaan niitä perusteluja ja kannattavuuslaskelmia?
Sören Nyman
Adressin tekijä

#17 Adressi toimitettu

20.02.2009 21:54

Adressi on nyt toimitettu VR:n henkilöliikennepäällikkö Antti Jaatiselle, liikenneministeri Anu Vehviläiselle sekä pääministeri Matti Vanhaselle. Nyt voidaan vaan toivottaa, että päättäjät huomioivat kansan toivetta ja tekevät junaliikenteestä taas houkutteleva vaihtoehto. Kiitoksia kaikille allekirjoittaneille!
Sören Nyman
Adressin tekijä

#18 Adressen överlämnad

20.02.2009 22:00

Adressen är nu överlämnad till VR:s persontrafikchef Antti Jaatinen, trafikminister Anu Vehviläinen samt statsminister Matti Vanhanen. Nu kan vi bara hoppas att beslutsfattarna lyssnar till folkets önskan och åter gör tågtrafiken till ett attraktivt alternativ. Tack till alla som skrivit under!

Vieras

#19

15.09.2011 00:51

ja kuten kävin tuolta sivuilta kattelemassa, niin miten tämä uudistus vaikuttikaan perhelippujen hintaan? Ei yhtään mitenkään... tai ehkä se nousi muutaman kympin meidän osaltamme...
Minä olen ollut jo aika monta vuotta sitä mieltä, että oma auto kulkee ja jos ei kulje, niin sitten ei matkusteta.... Ihan älytöntä toimintaa taas!
Vieras

#20 #16:lle

20.12.2011 11:15

Tuliko mieleen jotta adressiin saattaisi ottaa osaa ne jotka HALUAISIVAT kulkea junalla?

Kommentoi adressia