Jyväskylä ei talvikunnossapidä jalkakäytäviä 1.1.2014 jälkeen

#97: -

Olet aivan oikeassa. Mielenkiintoista on se, että kuten aiemmin mainittiin, kiinteistövero Korvasi katumaksun. Mielestäni siis katujen hoito pitäisi sisältyä kiinteistöveroon.

"Vuotuinen kiinteistövero otettiin käyttöön vuonna 1993 korvaamaan hajanaista kiinteistöihin kohdistuvaa verotusta. Kiinteistövero korvasi kiinteistöjen harkintaverotuksen, asuntotulon verotuksen ja KATUMAKSUN. Samassa yhteydessä poistettiin manttaalimaksu."

On epäoikeudenmukaista, että yksityishenkilöiden pitäisi aurata jalkakäytävät kaikille sellaisissa paikoissa, jossa muutkin kävelevät kuin itse

Lain tarkoitus on estää tontinomistajien epätasapuolinen kohtelu. Omakotitalovaltaisilla alueilla joissa on yksi tai useampi kokoojatie, ja niissä vain toisella puolella jalkakäytävä, syntyisi laissa mainittu erityisen epätasapuolinen kunnossapitotehtävien jakautuminen. Lain kirjain on tässä tapauksessa selkeä: kunnan on otettava huolehtiakseen kunnossapitotehtävistä.

Mahdollisesti päättäjillä ei ole ollut riittävää tietoa kaikista alueista joihin päätös kohdistuu. Ruutukaava-alueellahan tilanne on toinen, kun jalkakäytäviä on lähes joka paikassa ja valtaosin kummallakin puolen katua. Tasapuolinen kohtelu syntyy ruutukaava-alueella itsestään. Omakotitalovaltaisilla alueilla tilanne on toinen, ja siksi asia on kirjattu lakiin.

Toivottavasti tämä päätös saadaan korjattua lain mukaiseksi ennen kuin mitään vahinkoja ehtii tapahtua. Säästötavoitteen suhteen menetystä ei pitäisi syntyä, koska lain mukaan kunnossapito voidaan laskuttaa _koko_ alueen tontinomistajilta. Näin on Kuopiossa tehtykin ja menettelyn oikeellisuus on vahvistunut tuomioistuimessa. Tällä tavalla kustannus yhtä tontinomistajaa kohden ei ole kohtuuttoman suuri, kun kaikki maksavat alueen kulkuyhteyksien kunnossapidosta. Kulkuyhteyksiähän käyttävät myös ne jotka asuvat kokoojateihin liittyvien pikkuteiden varrella. Joku saattaa väittää, että ei koskaan käytä kokoojatien jalkakäytävää, mutta maksu on kuitenkin perusteltu koska jalkakäytävää on _mahdollista_ käyttää, käyttipä itse tai ei. Ja noidenkin kohdalla on parempi, että kevyt liikenne on poissa kokoojatien ajoradalta. Siksihän se jalkakäytävä on siinä olemassa.

Laskuttamisesta tietenkin on vaivaa, ja odotettavissa on suuri määrä vastalauseita jotka on erikseen kumottava, mahdollisesti jopa tuomioistuimessa asti. Ehkä helpompaa olisi poistaa yksityisteiden tuki kokonaan, noiden teiden vaikutusalueella kun tuskin on yhtä paljon kiinteistöjä ja ihmisiä kuin omakotitalovaltaisilla alueilla. Yksityisteiden tuki ei liene lakisääteinen velvollisuus, jolloin siihen varatulla 200 000 euron summalla syntyisi jo puolet nyt haetusta säästötavoitteesta.

Kun kaupunki otti aikoinaan aurauksen hoitaakseen, se nosti sillä perusteella kiinteistöjen veroja. Aikooko kaupunki nyt laskea veroa niiden kiinteistöjen osalta, jotka velvoitetaan uudelleen kunnossapitoon?

Erittäin tempoilevaa toimintaa Jyväskylän kaupungilta. Katujen talvikunnossapito, auraus ja lumien poisto ovat juuri niitä palveluja, joita kaikki kaupunkilaiset tarvitsevat - riippumatta asuintavastaan.

Näyttääpä tällä Jyväskylän pelleparlamentilla olevan kanan lentoon verrattava muisti, jos sitä on ollenkaan. Aikoinaan, kun talvikunnossapito otettiin kaupungin hoidettavaksi ja korjattiin jalkakäytävien puolella asuvien kiinteistönomistajien täysin kohtuuton asema toisella puolella katua asuviin verrattuna, kiinteistöveroa korotettiin tuntuvasti talvikunnossapidon rahoittamiseksi. Nyt tämä vuosien takainen suoraselkäinen päätös osoittautuukin täydeksi aprilliksi. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ ja HÄVYTÖNTÄ! Jos kaupungin päättäjät eivät kumoa tätä viimeisintä päätöstään, niin keksikääpä tasa-arvoisen kohtelun nimissä jotakin kusetusta myös niille kiinteitönomistajille, jotka asuvat sillä puolella katua, jossa ei ole jalkakäytävää. Keksikää vaikka jokin vero tai palvelumaksu, joka kannetaan sillä perusteella, ettei heillä ole jalkakäytävän talvikunnossapitovelvollisuutta.

Tässä Kaupunki siirtää omaa vastuutaan ISOLLA kädellä. Hölmöläisten hommaa!! Olen itse tieisännöitsijä/toimitsijamies yksityiselle tiekunnalle, joten en tosiaankaan ymmärrä Päättäjien päätöstä. Miksi me maksamme kallista kiinteistöveroa Kaupngille, jos sillä saa tällaista?

Eikö se riitä, kun yksityistieavustuksia alennettiin ensi vuodeksi? Ei ihme, ettei lähikunnat halua liittyä Jyväskylään!!

Pitääkö jokaisen tontinomistajan tehdä oma muistutus esityksestä vai miten asiassa pitää toimia? Voisiko se olla yhteinen?

Älkää tehkö tyhmyyksiä, päättäjät!

#111: -  

 

Asiaan on siis saatu aikalisä. Nyt ei pidä jättää unholaan vaan rummuttaa tiukasti asukkaiden tasavertaisuudesta. Vaikea on ymmärtää, miten lain tarkoitus toteutuu, jos kolmesta naapuruksesta yksi huoltaa yhtä jalkakäytävää, toinen kahta ja kolmas marsii koiranulkoilutukselle ja työmatkalleen näitä samaisia kulkureittejä pitkin ilman mitään hoitovelvoitetta. Kuten moni muukin kaupunkilainen, vaikkapa naapurikorttelin päiväkodin asiakkaat.

Aikoinaan , joku vuosi sitten kaupunki koitti tehdä tontinomistajalle kuprua sillätavoin, että karttaan piirrettiin viivalla alue, jonka sisäpuolelle jääville kiinteistöille kaavailtiin yhteisvastuuta alueen jalkakäytävien talvihoidosta, niillekin joiden katujen varrella ei ollut jalkakäytäviä lainkaan. Ei onnistunut.

Tehtiin noin ja se päätös piti oikeusasteissa. Myös yksityisteiden kunnossapitoon osallistutaan hyödyn perusteella. Olishan se vähän vitsikästä, jos näitä kokoojatien varrella olevia pientaloja pitää myydä muistutuksella, että velvollisuuksiin kuuluu kunnossapitää 80 metriä jalkakäytävää... Vastaavasti naapurin myyntivalttina on, että vastapäisen kiinteistön puolella on jalkakäytävä, jota voi käyttää ilman kustannuksia tai kunnossapitoon osallistumista.

Mutta ei liioin pahemmin myöskään hiekoiteta kesälläkään!

Jyväskylän maalaiskunnan aikana omakotitalovaltaisten alueiden kokoojateiden jalkakäytävät olivat kunnan hoidossa, eikä siitä koitunut ylimääräisiä kustannuksia kiinteistönomistajille. Noin oli ainakin 15 vuoden ajan, pidemmälle en muista.

Kaupunki ei ole koskaan ottanut entisen maalaiskunnan alueen kiinteistönomistajilta kyseisiä vastuita hoitaakseen, ne tulivat kuntaliitoksen mukana ilman erityistä ottamista. Näin ollen ei ole oikein puhua vastuiden "palauttamisesta". Vastuiden "siirtoa" voi yrittää, mutta siitä syntyisi helposti ikiliikkuja. Vastuun "pallo" pomppii osapuolelta toiselle kuin pingispelissä konsanaan. Heti kun vastuu on lyöty kiinteistönomistajille, se on otettava tasapuolisuuden takia takaisin koska laki niin määrää. Ei kuulosta järkevältä peliltä tuollainen.

Täältä vaan nimet mieleen: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/nain-valtuutettusi-aanesti-katso-nimilistat/1738460

Pesäpallokenttään tuntuu riittävän rahaa (240 000 euroa) ja intoa.

Katujen kunnossapito herättää arvattavasti ristiriitaisia tuntemuksia kaupunkilaisissa. Tosiasia on, että kaupunki velkaantui jo viime keväänä 2,2 € sekunnissa. Nyt tilanne on vielä vaikeampi. Velkaa tulee siis reilusti yhden omakotitalon hinnan verran PÄIVÄSSÄ !!! Säästökuuri on siis vasta alkumetreillä.
Päättäjien tehtävä tulee olemaan haastava. Jyväskylä ei voi selviytyä tavalla, jossa samat henkilöt ovat vaatimassa kunnanhallituksessa säästöjä ja heti valtuuston päätöksen jälkeen keräämässä kansalaisadressia omaa päätöstään vastaan. Erityisen huomioitavaa on se, että kunnossapitoasiaa on käsitelty useissa kunnanhallituksen kokouksissa syksyn aikana. On kysyttävä,mitä virkaa noilla kokouksilla on jos kunnanhallituksen jäsenet eivät tiedä mistä ovat päättämässä? On myös kysyttävä miksi samat päättäjät ovat valmiita budjettikokouksessa hyväksymään yhtä-äkkiä 240 000€ pesäpallokentän kunnostukseen? Tämän palstan lukijat huomaavat kyllä, mistä tässä on kyse.

Niin rahasta on pula ja palveluista voisi maksaa. Tavalla tai toisella kunhan maksut kerättisiin tasapuolisesti. Nostetaan kiinteistöveroa tai lähetetään maksulappu katujen kunnossapidosta. Hinnoittelun on perustuttava kuitenkin käyttöön ei sen mukaan kenen tontin edustalle on sattunut katukäytävä sijoittumaan

Kehottaisin katumaksun kiinteistöomistajille esittäviä ihmisiä kiireesti ostamaan kulmatontin noin 2000m3 ja jalkakäytävät molempiin suuntiin. Tulisiko ostettua kiinteistön kun tietää mitkä rasitteen ovat esim. talvella. Onko tämä tasapuolista muihin kiinteistöön verrattuna. Mikä on kiinteistön lisäkustannukset hoidosta esim hiekotukset. Ei kiinteistön omistajat yksinään kuluta jalkakäytäviä, kyllä ne on muut jotka sitä enemmän käyttää.

Kun kunnanpäätäjien päätösten taso on tätä "tasoa" ei tarvitse ihmetellä kun jyväskylällä menee "vähän" heikosti. Mikähän on ihan oikea säästö kunnossapitokustannuksissa ja mistä se tulee? Kuinka paljon kiinteistön omistaja joutuvat maksamaan jalkakäytävien kunnostapidosta? Kuinka moni kiinteistön omistaja pystyy pitämään jalkakäytävät kunnossa kolalla ja hiekkasäkillä? Ainoa mahdollisuus on ostaa "palvelu" joltain jolla on tarvittavat laitteet kunnossapitoa varten. Vastuu on kuitenkin kiinteistö omistajalle. Kun vahinkoja sattuu riittääkö kiinteistöjenomistajien vakuutukset kattamaan korvauskustannukset vai ovatko he entisiä kiinteistönomistaji ja tulevia kunnanelättejä???

Tänään torstaina 9.1.2014 on julkaistu kaupunkirakennelautakunnan ensi tiistain ( 14.1.2014 )kokouksen esityslista, jossa yhtenä asiakohtana on jalkakäytävien talvikunnossapito. Siinä esitetään hoitovastuun siirtämistä kiinteistöjen omistajille 1.10.2014 alkaen.

Jos talvihoito siirtyy tontinomistajille kaupunkilaisten vastustuksesta huolimatta, ehdotan että valtuutetut vuorollaan tulevat tekemään vanhusten ja muiden onnellisten JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN omistamien jalkakäytävien lumityöt. Tämänhetkisistä valtuutetuista ei taida yksikään asua sellaisella alueella. Saisivat hieman tuntumaa, mitä se talvihoito on. Olen erittäin pettynyt mikäli tässä asiassa ei peräännytä kohtuuden nimissä. Inhimillisyys on unohdettu päätöksenteossa. Ikäihmisiä tulisi tukea kotona. Helpottaa heidän elämäänsä. Ei näin- Hippoksen kentän uusinta on aivan turhaa. Sisäisin siirroin rahat = talvihoidon rahat.. Järki käteen päättäjät!