Emme lopeta Helsingin Yhtenäiskoulua YNK

Arvoisa Kaukana kavala maailma, itselläni on ollut ja on läheisiä lapsia kahdessa Käpylän
koulussa. Pitänee tehdä sinullekin vielä selväksi, mikä on näiden päivien suuri kysymys. Se kuuluu: "Haluatko lapsesi 1300 oppilaan vai 250 oppilaan kouluun?"

Arvoisa Kaukana kavala maailma, itselläni on ollut ja on läheisiä lapsia kahdessa Käpylän
koulussa. Et tunnu ymmärtävän, mikä on näiden päivien suuri kysymys. Se kuuluu: "Haluatko
lapsesi 1300 vai 240 oppilaan kouluun?"

#26: Ilona - Kaukana kavala maailma

 

Terveiset erityisesti nimimerkille Kaukana kavala maailma.
Itseäni lähellä olevia lapsia on ollut ja on sekä Yhtenäiskoulussa että Käpylän peruskoulussa;
en arvota kouluja, eikä nimimerkin ivassa ole mieltä, kun päivän suuri kysymys tänään on: "Laittaisitko lapsesi mieluummin 1300 vai 250 oppilaan kouluun?"

Se että puolustaa omalle lapselle tärkeää yhteisöä ei tarkoita sitä että halveksisi tai pelkäisi muita.

Koululaiset, huoltajat, käpyläläiset

Käpyläläisten vastakkainasettelu koulukeskustelussa on tarpeetonta, koska sellaista asetelmaa ei todellisuudessa ole.

Yhtenäiskoululaiset, kuten muutkaan pienkoulut, eivät halua osaksi suunniteltua Käpylän yli tuhannen oppilaan peruskoulua sen enempää kuin Käpylän peruskoulun oppilaat tai heidän vanhempansa haluavat lisää oppilaita nykyiseen kouluun. Miksi he sitä haluaisivat?

Outoja ja kummia ei ole. Eli kaikki asenteellinen tunnevuodatus pienen ja/tai suuren puolesta tai vastaan mieluummin ”romukoppaan”. Jos sitä viljellään nyt, niin pelkäämpä pahoin, että se on edessä myös myöhemmin.
Nykyaikana ”kavala maailma” on usein valitettavan lähellä!

Vastakkain näyttäisi olevan Opetusviraston virkamiehet ja demokraattisia oikeuksiaan puolustavat kaupunkilaiset, oppilaiden vanhemmat.
Useiden mielestä Helsingin opetusvirasto ei ole noudattanut Hallintolain 3§ ja Perusopetuslain 3§ edellyttämiä "hyvää hallintoa", läpinäkyvyyttä, julkisuusperiaatteita, eikä yhteistyötä opetuksessa vanhempien kanssa. Myös opetuslautakunnan ja valtuuston jäsenet ovat ilmaisseet tästä mielipiteensä.

Asiaa on valmisteltu sellaisella kiireellä, etteivät nämä lainkohdat ole voineetkaan toteutua. Ei liene sattuma, että ”katselmus / kuuleminen” on sijoitettu Pääsiäistä seuraavalle arkipäivälle 22.4.2014.

Vastakkain eivät ole myöskään koulurakennukset, kouluunottoalueet, alikulukutunnelit, home-epäilyt, vesivahingot, remonttikustannukset, opettajien ja vanhempainyhdistysten edustajien mielipiteet, säästötavoitteet vastaan lapset, opetus ja huoltajien valinnanvapaus. Eivät ainakaan saisi olla!

Riittävän hyvä opetus riittävän hyvissä olosuhteissa on lasten perustuslaillinen oikeus. Vanhempien laillinen oikeus on osallistua, jo valmistelussa, asioiden suunnitteluun ja tehtäviin valintoihin.

Aikaisempina vuosina opetusviraston ilmoittamat virheelliset oppilasennusteet
tulee arvioida uudelleen, nyt myös huoltajien toimesta, toteutuneen kaavoituksen, rakentamispäätösten ja todellisten muuttoennusteiden ja tilastojen avulla.

Ei 1000 oppilaan koulu mikään ”peikko” ole!
Olen itse käynyt kouluni alle 100 oppilaan koulussa (Helsingin Yhtenäiskoulu, 50-60 -luvuilla) ja toiminut opettajana yli 1000 oppilaan koulussa (Oulunkylän Yhteiskoulu, 80-luvulla).

Molemmat olivat hyviä. Suorastaan ihastuttavia!

Valitsin omille lapsilleni kuitenkin aikanaan opinahjoksi Yhtenäiskoulun. Lapsenlapseni käy kielivalintojen takia Käpylän peruskoulua ja toinen aloittaa syksyllä, joten tiedän jotakin, ”lapsen suulla mainittua”, koulun nykyisestä oppilastilanteesta.

Kyse onkin vaihtoehtojen ja valintojen mahdollisuudesta niin lapsille kuin huoltajille. Moniarvoinen yhteiskunta suorastaan vaatii sitä! Yksi jättikoulu ei voi olla ainoa mahdollisuus.

Jos ajattelemme 1300 ja 260 oppilaan joukkoja KPK ja YNK -ryhminä, niin Käpylän peruskoulussa kahdensuuntaisten vuorovaikutussuhteiden lukumäärä on 1.688.700 kappaletta ja Yhtenäiskoulussa 67.340 kappaletta.
Vaikka ryhmäkoheesio onkin hyvä asia, niin ryhmän koon kasvaessa koheesio (saattaa) aiheuttaa disinformaatiota, ”kohinaa” sekä konfliktialttiutta, jotka vuorostaan vähentävät jakamismahdollisuuksia, luovuuden käyttömahdollisuuksia, sekä vaikuttaa (mahdollisesti) viihtymiseen.

Liian suuri ryhmäkoheesio suhteessa ryhmän kokoon, tiukentaa ryhmän normeja, asenteita ja odotuksia. Eli suuri ryhmä ei välttämättä käsittele ja siedä poikkeavuutta ja erilaisuutta samassa määrin mitä pienen ryhmän toiminnalliset mahdollisuuudet ko. asiassa ovat!

Toki yhdelle lapselle ja huoltajille voi sopia suurempi yhteisö, toiselle mahdollisesti pienempi koulu. Kasvatustieteilijöiden ja psykologien suosittama 300-500 oppilaan koulu lienee jonkinlainen ihanne, johon tulisi pyrkiä.
Korostan edelleen, että vaihtoehtoja myös tarvitaan!

Säästämisestä: Paras investointi yhteiskunnassa on lapsi ja lapsiperhe, opetus ja koulutus. Siksi lasten opetuksessa pitää säilyttää ja luoda parhaat mahdolliset ja monipuoliset vaihtoehdot opetuksen toteuttamiseksi. Tätä edellyttää jo lainsäädäntö.
Jatkuvien, vuosikymmenestä toiseen toistuvien, kansalaisia jopa syyllistävien säästötavotteiden osalta, jokaisen olisi syytä kysyä: Missä säästetään, miksi , mihin? Missä säästöt aikanaan näkyvät? Miten säästöt aikanaan realisoidaan? Onko jotakin muuta, josta voidaan säästää?
Ja aiheuttaako säästöt mahdollisen riskin, joka kuomoaa saavutetut säästöt moninkertaisesti esim. toisella yhteiskunnallisella sektorilla (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, nuorisotoimi etc...)?

Suomalainen lapsi, peruskoululainen ja hänen huoltajansa, eivät voi eivätkä saa olla kuntien ja valtiontalouden, suomalaisen yhteiskunnan huonon taloudenhoidon, takuumiehinä ja maksajina.

JPWu 20.4.2014

Koskelaan tulisi oma koulu kutoselle asti suunnitelmassa. Se olisi hyvä ajatus. Koskelasta on kolmen kilsan koulumatka. Onko se reilua, etttä meiltä pitää mennä bussilla kouluun, mutta Käpylästä ei.

#32: Mä - Koskelaan oma koulu

Koskelaa ei olla käsittääkseni lopettamassa kenenkään vaihtoehdossa, eikä ainakaan siinä jossa säilytettäisiin YNK.

YNKin puolustaminen menee jo ihan kiihkoilun puolelle ja leimaa meitä kaikkia käpyläläisiä. Kun meillä kovaan ääneen ja täysin vailla perusteita vaaditaan parempia kouluolosuhteita kuin muissa kaupunginosissa, leimaudutaan me kaikki käpyläläiset itsekkäiksi hihhuleiksi. Kyllä yksi koulu / kaupunginosa riittää vallan mainiosti. Kyllä täällä pitää voida säästää seinistä, ettei tarvitse säästää opetuksesta.

Minä en IKINÄ allekirjoita adressia, jonka mukaan isossa koulussa syntyy sosiaalisia ja emotionaalisia haittoja. Ihan samalla tavalla niitä syntyy pienissä kouluissa jos on syntyäkseen. Iso koulu ei ole automaattisesti turvattomuutta synnyttävää. Lakatkaa yleistämästä ja panettelemasta isoja kouluja. Käpylän peruskoulu on hyvä kaupungin peruskoulu, jossa oppilaat opiskelevat asiallisesti.

Jossain opetusviraston paperissa luki, että "ehkäistään syrjäytymistä ja alueellista eriarvoisuutta". Meillä ei ole Niemenmäessä yhtään koulua, miksi teillä Käpylässä pitäisi olla kaksi? Kuka näitä päätöksiä tekee? se joka valtuustossa tai lautakunnassa kannattaa kahden koulun säilymistä Käpylässä ei totisesti ole sisäsitänyt alueellisen eriarvoisuuden ehkäisemisen periaatetta.

#36: Terveisiä Niemenmäestä - Tasa-arvoa?

kannatan lähikouluja kaikkialle, mutta Niemenmäki ja Käpylä painivat kyllä hiukan eri kokoluokassa. Käpylässä on NYT 1059 peruskoululaista. Jos heidät laitetaan samaan kouluun, saadaan aikaiseksi yksi Suomen suurimmistä kouluista kahden valtaväylän taitteeseen. Ei kunnon pihoja, vanhat rakennukset sokkeloinen ja remontit tulossa 10 vuoden kuluttua. Mihin nämä 1000 sitten väistävät? Sekin maksaa, varmaan näiden nyt säästettävien investointikustannusten verran... Lisäksi väestöennusteet ovat alueella tasaisen nousevat.

Kaksi koulua yli 1000 lapselle on mielestäni ihan perusteltua myös Helsingin sisällä. Täällä on kuitenkin ihan jonkun verran noin 300-400 oppilaan kouluja. Ja paljon pienempiäkin.  Kumpula vertautuu ehkä Niemenmäkeen ja heiltä on valitettavasti viety oma koulu. Toivottavasti ei kuitenkaan iäksi. Kumpulalaisten koulusuunnitelmat ovat hyviä ja yksilöityjä ja läpsimäärät ovat kasvussa. Ken elää näkee, itse näkisin mielelläni lähikoulun ainakin pienimmille koululaisille niin Kumpulassa kuin Niemenmäessäkin. Ja 2 koulua Käpylässä.

Vastoin eilisiä Opetusviraston väitteitä YNKin lukio onkin hyvää keskitasoa - ohessa Suomen lukiot 2013 järjestyksessä

http://m.iltalehti.fi/uutiset/201305310144615_uu.shtml

Käpylässä on kaksi koulua lähekkäin. Millä perusteella niitä ei voitaisi yhdistää? Parjattuja jättikouluja ovat mm. Sykki, Viikin norssi ja Steinerkoulu kaikissa tuhatkunta oppilasta.

#39: Niemenmäki - Mitkä ovat perustelut kahdelle koululle Käpylässä.

Molemmat edellämainitut ovat loistokouluja -- steineristä tietoni ovat hatarat.  Kumpikaan ei ole helsingin kaupungin koulu vaan joko yliopiston ylläpitämä (Norssi) tai yksityinen koulu (SYK).  Kummankin resurssit tulevat siis hiukan eri reittejä kuin kaupungin kouluissa. Myös yksityinen varainhankinta on mahdollista ja se täydentää resursseja. Viikin Norssin peruskoulussa on alle 700 (682) oppilasta  -- se on siis reilusti pienempi kuin KÄpylän peruskoulu juuri nyt. Sykin peruskoulussa oppilaita on suunnilleen saman verran, hiukan enemmänTarkkaa lukua ei ole, mutta koulun nettisivun ,mukaan koko koulussa 1150 ja lukiossa yli 500... Kumpikaan ei siis todellakaan ole yli tuhannen oppilaan PERUSKOULU, joka olisi jättimäinen. Ymmärtäisin sen vielä, jos koulu rakennettaisiin uudelleen hyvien yhteyksien ja isojen pihojen keskelle ja alunperin suunniteltaisiin valtavaksi. Vrt. kempele, liminka, Hiidenkivi Helsingissä. Arkkitehtuuri ja palvelut tukisivat ratkaisuja. Mutta 3 vanhaa pienipihaista rakennusta joista 2 huonossa kunnossa... vessojen määrä jo nykyisille oppilaille riittämätön, siis vanhempainyhdistyksen mukaan. ja oppilaiden mukaan. Aika kamala ajatus.

KÄpylä ansaitsee 2 koulua myös väestösyistä. Helsingissä on aika lailla alueita, joilla noin 3000-5000 asukkaalle on koulu. Nyt KÄpylän, Koskelan ja Kumpulan (asukkaita yhteensä yli 14000) oppilaat suunnitellaan pakattavaksi yhteen ainoaan kouluun. Ei hyvä. Niemenmäessä muuten on asukkaita 1300, se ei edes vertaudu Kumpulaan, jossa asukkaita on melkein 4000...

Kun Koskelan varikkoalueelle tulee yli 3000 uutta asukasta ja aluetta täydennysrakennetaan muutenkin, kannattaisi Koskelan sairaalan nurkille rakentaa ihan uusi koulu kymmenen vuoden päästä alueen valmistuttua. Koskelan nykyinen ala-aste on suunniteltu vain luokille 1-2 ja se on liian pieni palvelemaan Koskelaa. Siellä ei ole asianmukaisia liikunta tai käsityötiloja ja se on liian kaukana Käpylän peruskoulun sivukouluksi. Silloin Käpylä-Koskela-Kumpula -alueella olisi kaksi isoa koulua. Niiden keskinäinen sijainti olisi kuitenkin paljon järkevämpi kuin nyt ja tässä vaiheessa Käpylän peruskoulua voisi pienentää, jopa kokonaisella rakennuksella. Varsinkin jos tässä välissä Kumpulaan saataisiin alkuopetusyksikkö. Siihen asti Käpylän lapset kannattaisi pitää yhdessä koulussa tai ainkaan Ynkkiä ei kannattaisi peruskorjata vaan pitää se hengissä korjausremonteilla siihen asti.

Myös Yhtenäiskoulun puolelle Käpylää rakennetaan paljon tulevina vuosina ja väestöennuste on nouseva. Yhtenäiskoulu on olemassaoleva hyvä ja toimiva yhteisöllinen koulu, ei sellaisia niin vain saa lakkauttaa.

#42: -

samaa mieltä, arvon 41 ja 42. koskela tarvitsee koulun, mutta juuri nyt taantumassa siihen ei varmasti investoida. sen aika kuitenkin tulee. Ja yhtenäiskoulun alueelle rakennetaan tulevaisuudessa reilusti. Sitäkin tullaan vielä tarvitsemaan. kipeästi.

 

Viimeinen sana:

Kysyin eilen lapsenlapseltani 3-vuotiaalta Anna Auroralta, mihin kouluun hän aikoo mennä?
Vastaus tuli välittömästi:"Pieneen kouluun!"

Nyt Opetusvirasto joutuikin aikamoiseen liemeen, ajattellen lähitulevaisuutta ja -vuosia

Sen jälkeen, kun itse pääsin koulusta seitkytluvun puolivälissä, Stadista on kadonnut yli kolkyt koulua. Monet on silti valmiita väittämään, että koulutus on nyt parempaa kuin silloin. Ittekin uskon niin. Sitäpaitsi se on parempaa kuin peruskoulun alussa seitkytluvun lopussa. Ei se yhtään huonone vaikka yks yhtenäiskoulu häviäis eikä pieni ole aina parempi kuin isompi. Tos Käpylässäki on peruskoulussa kolme erillistä taloo, ei ne oppilaat oo samalla pihallakaan. Jos mitään ei saa lopettaa kun fyrkat on vähissä ( muistakaa et enää Helsingen Energia ei kaada vuosittain 200 milliä stadin kassaan), sanokaa paljonko nostetaan veroäyriä vai mistä leikataan. Uusia alueitakin nousee (Kalasatama ja Jätkänsaari) ja sinnekin pitäis kai bygata skole. Mosassakaan ei sais lopettaa yhtä lahoavaa puukoulua vaikka lähellä on muitakin kouluja joihin mahtuis. Ja tosta yhtenäiskoulusta ja Mäkelänkadusta, puolet kulkee kumminkin Shellin kohdalta valoissa yli nytkin. Ei ne viitti vaivautuu sinne alikululle asti. Ja sitten lopuksi, ne virkamiehet tekee, mitä poliittinen poppoo panee ne tekemään, eli ehdotuksia mistä säästetään (ja kaikissa hallintokunnissa, päiväkodeissakin lisätään lapsien määrää/ neliöt).

#16: JV - Joitakin vastauksia kritiikkiin

Siis mihin on tulossa uusia kerrostaloja, kun ainakaan kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskartassa ei ole tietoakaan mistään suunnitelmista. Ainoat maininnat löytyvät vanhan asuinkannan säilyttämisestä?

#46: - Re: Joitakin vastauksia kritiikkiin

Luepa yleiskaavasuunnitelma. Aukeaa kaupungin sivuilta. Avaa vaikka sivu 77 ja katso kuvaa. 10 000 asukkaan aluetta suunnitellaan Ynkin kupeeseen, siis Länsi-KÄpylään, radan varteen. Lisäksi Koskelan vanhan pesulan alueella tulee asutusta, vanhan postin kohdalle ja niin edelleen. Nämä ovat jo asukaskuulemisvaiheessa, siis taloista on jo havainnekuvat valmiina. Mutta Yleiskaavasuunnitelman osalta KÄpylä näyttää aika .. uudenlaiselta ja asukkailtaan yi 2 kertaa nykyisen kokoiselta.

No joo. Luinpa yleiskaavaa, kiitos vinkistä; lisärakentaminen näillä seuduin näyttää toteutuvan joskus parin - kolmen kymmenen vuoden kuluttua ja visio on vuodelle 2050. Eipä siis voi lisärakentamisella vielä kauheasti liputtaa. Olisi suunniteltava tulevaisuudessa yleisiä tiloja, jotka voi melko joustavasti muuntaa päiväkodin - koulun ja vaikka palvelutalon (kulttuuri/liikuunta/vanhuspalvelu) konseptin sisällä. Jos YNK jää nyt koulukäytöstä, voi siinä vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua alkaa uusi kouluvaihe, mikäli tarve kasvaa.

#48: - Yleiskaava suuntaa vuoteen 2050, milloin siis rakennetaan

visio on vuoteen 2050 saakka. jos ynk nyt laitetaan lihoiksi, ei koululle enää jää tonttia. sen sijaan yhteistyötä päiväkodin kanssa suunnitellaan jo nyt. TIlat ovat solurakenteensa ansiosta todella joustavat. nimittäin ne nykyiset.