Maahanmuuttaja
Ota yhteyttä adressin tekijään
Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Maahanmuuttaja.
|
Ilkka Luoma Adressin tekijä |
#1 Reviiritaistelussa on aina voittaja24.03.2010 06:28Lisäteksti aiheen pohjaksi ja keskustelun vauhdittamiseksi: Maahanmuuttoväittely on reviirien puolustusta ja pelkoa menetyksistä Kun Kokoomuksen puheenjohtaja Katainenkin otti kantaa halla-aholaisittain on aihealue saanut virallisen statuksen ja luvan julkiseen käsittelyyn. Tavallinen kansa on jo pitkään, osin työttömänä miettinyt, miksi toiset tekevät työtä, toiset saavat työtä ja toiset saavat rahaa ilman työtä. Humaani ihminen hyvin mennessään ottaa vastaan. Itsekäs ihminen huonosti mennessään taas heittää pois. Kansat ja ihmiset ovat vaeltaneet helpomman elämän puolesta kuin tyydyttääkseen uteliaisuutta ja sekoittaakseen perimiä välttääkseen degeneraatioita — sveitsiläisillä ja somalialaisilla maahanmuuttajilla on eri lähtökohdat ja eri tavoitteet. (EU- Schengen avasi uusia maita vapaan tarkastamattoman liikkumisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi) [06012008 … Pääministeri Vanhanen julisti Tallinnassa uuden liikkuvuuden alkaneen, kun mm. Eesti liittyi Schengen-alueeseen. Nyt vaihtuvat Suomen ja Eestin välillä työ, vapaa-aika, tavarat, huumeet, geenit ja rikokset helpommin ja nopeammin kuin aiemmin … ] Ihmisten ja eläinten yhteisöt ovat kuitenkin kaikkinensa täynnä rajoja - niin heimollisina, suvullisina kuin alueellisina. Rajat ovat tehdyt turvaksi aina jotakin vastaan. Raja on merkki uuden vaikutusvallan alkamisesta. Suomen ja Venäjän raja on vedenjakaja, jossa kohtaavat uskonnot, kulttuurit, tavat, politiikka ja kauppa. Eläinkunnassa on miljoonia vuosia vaikuttaneet muuttumattomat reviirit. Reviireillä turvataan suvunjatkantaa, hallitsemista ja riittävästi niukan toimeentulon hankkimista. Rajat aitaavat reviirin lajikohtaisesti ruoan hankinta-alueeksi kuin geenistöllisen jatkumon turvaksi. Raja on este vieraan vaikutteen uhalle aina joltakin vallatulle alueelle, jolla halutaan yllläpitää sille jyvittynyttä valta- ja hallintajärjestelmää. Välttääkseen yksipuolista geeniperimää, eläinkunnassa aika-ajoin käydään taistelu vallasta ja suvunjatkamisen oikeutuksesta. Vahvempi voittaa ja jatkaa perintökaarensa ominaisuuksia päämääränä puhdas itsekkyys oman vahvuuden jatkamiseksi. Eläinkunnassa harvoin reviirit sekoittuvat samalla lajilla - sotakin syttyyy vain rajoilla tai sen ylityksestä. Raja on periaatteessa rauhan takaaja ja turva omien geenien lisääntymiselle. Rajat takasivat reviireinä erilaisuuden ja monet tavat, jotka värittävät ihmiskunnan alueellisia eroja niin tapoina, uskontoina kuin yhteiskuntamalleina. Kansakuntien monimuotoisuus on perua reviireistä ja rajoista. Rajoja on suljettu ja avattu, mutta aina meille on jäänyt vähintään henkilökohtaiset reviirit. Rajoja on valtiotkin täynnä - kunta, maakunta, suku, perhe ja lisääntymisreviirit. Samankaltaiset hakeutuvat yleensä yhteen, ja rajat tekevät erilaisuutta valintoihin. Voimakas suku, laji tai eliö valtaa aina tilaa heikommalta Passiton ja avoin raja helpottaa lisääntymisalttiimpia helpomman elämän alueille toteuttamaan omia tapojaan ja mallejaan. Osa sulautuu ja osa jakaantuu. Uskonnot pysyvät ja tavat leviävät uusille alueille. Sitkeimmät ja konservatiivisimmat maahanmuuttajat hiljalleen valtaavat heikomman jo alueella tai maassa olleen elintilan. Historia kertoo runsaasti degeneroituneista kansoista, jotka ovat hiljalleen hävinneet historian hämärään… Avoimet rajat haastavat ”alkuperäväestön” Luonnollinen sikiäminen sekaannuttaa ja monipuolistaa kulttuureja kuin tapoja ja uskontojakin. Syntyy suvaitsevuutta, mutta myös ristiriitoja - äärimmillään rasismia, jossa alkuperäinen vastustaa uusia virtauksia jo geenistöllistenkin syiden vuoksi. Eläinkunnassa vallitsee edelleen vahvat reviirirajat turvaten sopivasti geenistöllisen ”puhtauden”. Länsi-Eurooppa on ottanut vastaan runsaasti maahanmuuttajia, koska ”valkoiselle markkinaihmiselle” eivät kelpaa ”alimmat” suoritetyöt - näin tapahtuu myös Suomessa. Maamme saa kaivattua työvoimaa, koska ikääntymisemme, vähälapsisuutemme ja innoton suvunjatkanta eivät tuota riittävästi omaa ”verta” omine tapoinemme ja malleinemme. Schengen avaa rajoja myös rikollisuudelle, se haastaa poliisit huumeiden vastaisessa taistelussa, kuin järjestäytynyttä rikollisuuttakin vastaan. Ennen kaikkea rajojen avaus passittomuudelle avaa työvoiman mm. Latviasta, joka esimerkiksi voitti EY-tuomioistuimessa ratkaisevan työehtosopimuksiin liittyvän kiistan. Ruotsissa voidaan EY-päätöksen jälkeen tehdä työtä myös Latvian työehtosopimuksilla. Latvialaiset, kuten puolalaisetkin voivat nyt tulla Suomeen tekemään samalla vapautuksella työtä huomattavasti pienemmillä palkoilla kuin omamme. Samalla ratkaisemme työvoimapulamme ja kilpailukykymme - palkkakustannukset pienenevät, mutta saamme lisääntyvästi uutta verta kansallisesti peri konservatiiviseen maahamme. Suomi on perinteellisesti ollut varauksellinen maa maahanmuuttajille Meillä on tapamme, mallimme ja luonteemme - me emme halua liiallista sekoitusta. Suomalaiset ovat itse sekoitusta pitkältä kansainvaellukselta, joka alkoi noin 12.000 vuotta sitten Aasiasta, haaraumaveljiemme esiintyessä Väli- ja Etelä-Amerikan alkuperäintiaaneina! Viimeiset dna-tutkimukset kertovat heimoreviirillisen vaelluksemme alkaneen nykyisiltä Kiinan alueilta läpi Venäjän. Suomi on kaltaisensa kansa, joka sai paljon vaikutteita myös lännestä - olemme todella vedenjakajalla ainutlaatuisessa asemassa EU:n jäsenenä. Meille on ratkaisevasti erilainen identiteetti kuin esim. ruotsalaisilla. Suomeen on juurtunut suomalaisuus ja pidämme siitä identiteettinämme kiinni Suomi pysyy parhaiten monimuotoisena ja omannäköisenään lisääntyen riittävän omaehtoisesti tukien piirteitämme kansojen kirjossa. Vaimon ja miehen hakumatkat ulkomaille/ulkomailta ottavat vastaan aika-ajoin vieraita geenejä reviiriemme ulkopuolelta turvaksi kehitykselle. Eläinkunta on pärjännyt maailmassa reviiriajattelulla miljoonia vuosia muuttamatta elinympäristöään liiaksi. Rajojen avaamisella on puolensa ja ennustetaankin, että viimeinen suomalainen blondi kuolee yksinäisyyteen Pohjois-Karjalan korvessa noin 200 vuoden kuluttua. Elämme koko ajan hitaiden muuttujien maailmassa. Ilkka Luoma http://www.facebook.com/first.ilkka Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus- [kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan mielipidekirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007] Kuva 1 — http://www.panoramio.com/photo/6782927 — Teksti Avoin maahanmuuttopolitiikka on inhimillistä muuttajille - pääsevät Suomessa paremman sosiaaliturvan piiriin ja säästävät henkensä. Somalit osoittavat mieltään Suomessa heidän heimoveljiensä heikosta asemasta itse kotimaassaan Somaliassa. Olisiko parempi ja tehokkaampi tapa esittää mielenilmaus itse paikan päällä? Kuva 2 — http://www.panoramio.com/photo/6782961 — Teksti Suomi on sisältä kansallisesti rikas maa - meillä on mm. eteläpohojalaaset vängällä murteella ja ahkeralla, jurolla ja hiukan ylipiällä mielellä. Suomi kehittyy parhaiten omien siittoisuudella, tällöin säilyy omanlaisemme ”melankolinen” tyyli ja tapa. Rajat aukaisemalla alkuperäinen väestö laimenee hitaasti, mutta varmasti. Kuva 3 — http://www.panoramio.com/photo/6782987 — Teksti Kansallisesti Suomi on ominensa laaja, mutta eheä maa. Nuoret ikäluokkamme alkuperäisinä pienenevät - tässäkin Helsingin Vanhassa kirkossa Ressun abit saavat lakkinsa - kansainvälisenä kouluna lakin saajissa on myös muita kansallisuuksia kuin alkuperäsuomalaisia. Suomi on suomalaisten maa. Kuva 4 — http://www.panoramio.com/photo/6783007 — Teksti Suomalainen on kristitty ja kuuluu kirkkoon käymättä siellä kuin Jouluna, häissä ja hautajaisissa. Olemme uskontojen suhteen ainakin itsellemme kovin suvaitsevaisia, mutta kuinka on maahan tulevat meille tuntemattomammat uskonnot, kuinka suvaitsevaisia ne ovat? Kuinka suvaitsevaisia sitten meidän tulee lopulta olla muita reviiriemme ulkopuolelta tulevia vaikutteita kohtaan? Kuva 5 — http://www.panoramio.com/photo/6783114 — Teksti Rajojen auetessa saamme uutta työvomaa - se on mahdollisuus ja haaste [muotitermi]. Hiljalleen halvemmista maista tulleet laskevat palkkatasoamme, mutta toisaalta saamme työvoimaa sinne, missä emme itse enää viitsi työtä tehdä. Kierre on joka tapauksessa olemassa ja raksoilta se alkaa, kuin siivouksestakin - se työhän ei meille enää kelpaa. Kuva 6 — http://www.panoramio.com/photo/6783332 — Teksti Me ikäännymme ja olemme loivaliikkeisiä siirtämään omia perinteellisiä geenejämme. Vanhukset ovat merkittävä osa väestöämme, ovat yksin ja osa pelaa. He tarvitsevat hoivaa, ja hoivaa tuleekin ulkomailta, kun omat loppuvat. — Meillä ei ole kohta enää luonnonmukaista reviiriä. Kuva 7 — http://www.panoramio.com/photo/6783416 — Teksti Ahkerat kiinalaiset tuovat kauppojaan ja tapojaan meille. Kiinasta tavara maksaa murto-osan meillä tuotetuista. Kuinka on kulttuurimme, kun hyökyaalto tosissaan pääsee vauhtiin. Erilaisuus rikastuttaa, mutta hiljalleen väkevämpi valtaa heikomman alueet. Kerrotaankin, että 150 vuoden kuluttua viimeinen blondi kuolee Pohjois-Karjalan saloseuduilla - sukupuuttoon. Eläinkunnassa reviirit suojelevat lajikehitystä ja geenisiirtymää maltillisin muutosprosessein. |
|
| |
|
jukka jaakkola Finland |
#225.03.2010 16:50Maahanmuutto on pääosin Suomelle haitallista. Jos mamut olisivat korkeasti koulutettua ammattiväkeä, niin asia olisi toisin. Nykyinen "muuttovoittomme" on pääosin lukutaidotonta pohjasakkaa. Tälle jengille ei kertakaikkiaan löydy tarpeeksi vähän ammattitaitoa vaativia töitä. |
|
| |
|
Ilkka Luoma Adressin tekijä |
#3 Toden totta - sveitsiläiset ovatkin toivottuja!31.03.2010 07:27Maahanmuuttajat jaetaan tuottaviin ja kuluttaviin - valitettavasti, se on luonnon laki. |
|
| |
|
jukka jaakkola Finland |
#4 Totisesti, totisesti01.04.2010 16:29Minkä vitun takia sveitsiläinen edes muuttaisi Suomeen ? |
|
| |
|
Matti Pynnönen Vieras |
#5 Rajat kiinni28.02.2011 14:58Olen sitä mieltä että tänne ei pitäsi ottaa yhtään maahanmuutajaa.Niin kauan kun suomalaisten omat asiat on paremmalla tolalla. Ja EU:sta pitäis erota niin pian kun mhollista. Ja lopettaa se jumalaton rahan syytäminen ulkomaille |
|
| |
|
Haluaisitko muuttaa jotakin?
Mikään ei muutu jos kaikki ovat hiljaa. Tämän adressin kirjoittaja ryhtyi toimiin. Teetkö itse saman? Aloita kansanliike luomalla adressi.
Aloita oma adressiMuita adresseja, joista saattaisit olla kiinnostunut
Vetoomus Pellon vuodeosaston säilymisen puolesta
1430 Luotu: 11.11.2025
Vaalijalan valtakunnallisen osaamiskeskuksen erillisrahoitus on turvattava
1069 Luotu: 10.11.2025
Hius- ja kauneudenhoitoalan yritykset ja työpaikat ovat vaarassa! ALV 14% Heti!
22179 Luotu: 20.03.2025
Ivalon terveyskeskuksen yöpäivystystä ei saa lakkauttaa.
8773 Luotu: 31.10.2025
Karsikon Lemmikkihotellin uudet toimitilat Joensuun keskusta-alueelle tai sen läheisyyteen
896 Luotu: 07.11.2025
LAHDEN KAUPPATORI SÄILYTETTÄVÄ KESKUSTAAN TULEVAN BUSSILIIKENTEEN SOLMUKOHTANA
4173 Luotu: 03.11.2025
Tonttu-konvehtien valmistamista jatkettava
413 Luotu: 10.11.2025
Säilytetään Hämeenkyrön päiväkodit ja koulut
556 Luotu: 07.11.2025
Tohlopin yhteisöllisen saunatoiminnan puolesta – Turvataan edullinen ja kaikille avoin lähiliikuntapaikka!
410 Luotu: 31.10.2025
Pelastetaan Galleria Forum Box – Turvataan taiteen tulevaisuus Helsingissä vuoteen 2030 asti!
2628 Luotu: 17.10.2025
Vetoomus Vanhan ylioppilastalon pelastamiseksi
331 Luotu: 10.11.2025
Yle Radio 1 muutokset peruttava
2133 Luotu: 14.10.2025
Tornion kaupungin resurssin ja yhteistyön säilyttäminen Tornion Perheiden Talon toiminnassa
299 Luotu: 11.11.2025
Vetoomus Pispalan päiväkodin säilyttämisen puolesta
291 Luotu: 09.11.2025
Adressi Muonion terveyskeskuksen vuodeosaston ja kiirevastaanottojen puolesta - pohjoisen asukkaat eivät saa jäädä ilman hoitoa!
3984 Luotu: 30.10.2025
VETOOMUS ALEKSANTERIN TEATTERIN LAAJENNUSOSAN NYKYISEN TOIMINNAN SÄILYTTÄMISEN PUOLESTA
3124 Luotu: 15.10.2025
Pullia pitää saada leipoa jatkossakin – Vetoomus Pirkanmaan hyvinvointialueelle vanhusten osallisuuden ja vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi
125 Luotu: 11.11.2025
Adressi Tammenahjon koulun säilyttämiseksi
715 Luotu: 29.09.2025
Adressi Hämeenkyrön kierrätyskeskus Helmen toiminnan jatkamisen puolesta.
460 Luotu: 05.11.2025
Adressi Pyynikin vanhojen mäntyjen puolesta – Älkää kaatako historiaa!
4169 Luotu: 22.10.2025
Adressit.com
Tarjoamme ilmaisen sivutilan nettiadresseille. Käyttäjiemme luomiin adresseihin viitataan päivittäin tiedotusvälineissä, joten nettiadressi on tehokas väline, kun haluat saada asiallesi suuren yleisön ja päättäjien huomion.